Mikä on tyypillistä neitsyeille seurustelusuhteen alussa. Ovat kuulemma aika tutkivia ihmisiä ja testaavia?
Seurustelu
Nuppineula
113174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen juuri tutkiva. Katson miehen jokaista piirrettä tarkasti ja kaikki mistä ja miten hän puhuu kertoo hänestä jotai. Testaava en ole. Annnan kaiken sujua omalla painollaan.
Itsestäni en paljasta juuri mitään suhteen alussa. En halua esim. kertoa entisistä suhteista enkä mistää ikävistä asioista. Olen myös tosi ujo. Vie paljon aikaa ennen ku voin olla oma itteni.
Saatan myös pettää kumppania suhteen alussa kun olen viä epävarma hänestä.
mä olen ihan samanlainen seurustellessa kuin aiempi kirjoittajakin!
Kumma juttu, ihan kuin joku olis kirjottanu just musta. Kaikki oli ihan totta, paitsi etten kylläkään petä ketää oli millanen vaihe suhteessa tahansa..
Mullakin ihan sama juttu ku Nannalla. Kaikki muu piti paikkaansa, mutta pettämään en rupee koskaan.
tutkin ja testaan oikein ritän saada tapailu kumppanin sellaisiin tilanteisiin että näkisin sen oikeat kasvot mutta sitten kun olen päätökseni tehnyt mitä mies on miehiään..
moi!
minä kyllä kerron niin paljon itsestäni suhteen alussa lähinnä testatakseni että kuinka hyvin kaveri sietää ihan oikeaa minua, eli vieraskoreus sikseen meikäläisen kanssa (kuukalat pistää tietty avoimeksi). TOSIN olen kyllä joskus katunut avoimuuttani kun olenkin sitten saanut kuunnella niitä vuos tolkku (miekkonen oli alussa aika mustasukkainen...kai edelleen).Siipalleni sanoin ehkä viidensillä treffeillä että meillä on sitten muuten yhteinen tili kun mennään yhteen...että tosi romanttista, eikös? Tosin olin siinä jo aika varma että hän tykkää musta joten suunnittelin jo tulevaisuutta täyttä häkää.
Pettämään en ryhdy missään tapauksessa, en edes kostoksi, marssin sitten koko suhteesta ulos ellei se täytä kaikkia toiveitani. EI mitään puolinaisia ratkaisuja minulle, kiitos.
olen huomannut yhden hyvän piirteen neitsyessäni(miesystävässäni) ei se petä eikä jätä.
Oikein pysähdyin miettimään, missäs se herrasmies oikein luuraa neitsytmiehessä. Ei kyllä yhtään tarjota kantoapua, ovien aukomista, kun kädet ovat täynnä, juomien tarjoamista... Ajatteleeko hän meidät samanarvoisina, eikä mitään "nainen on heikompi osapuoli"..hassua! Ehkä minä vain leijonanaisena odotan sitä että minua kohdeltaisiin kuin kuninkaallista?
Auttaa kyllä, kun pyytää ja HETI ilman sitä iänikuista pyytelemistä ja rukoilemista, johon edellisissä suhteissa olen törmännyt! Ja keittiössä aika velho :) Siitä plussaa neitsytmiehelle!!
Eikä mitään "voisitko kulta?" vaan tee sitä, tee tuota, mene tekemään mulle sitä. Joskus ihan naurattaa. Kerran pistin jarrut ja sanoin, että teen jos pyydät mutta en jos käsket. Ei pyytänyt! Eikä myöskään saanut haluamaansa :P
Samoja kokemuksia?
Olen aivan samanlainen. En ikinä pyydä mitään leojona-ystävältäni vaan kylmästi heitän että "Mee tonne" tai "tee mulle sitä". Ihmettelen sitä koska en muille kavereilleni tee sellaista. esim: kaksos kaverilleni sanon että " meetkö tonne" tai " teetkö mulle sitä". neitsyt ja leijona siinäpä outo yhdistelmä. Komentelija ja kuninkaallinen!
Seurustelen neitsyt miehen kanssa ja kyllä hän ainakin on herrasmies. Tosin sillä saatta olla osuutta asiaan että itse käyttäydyn hyvin naisellisesti, eli en liikauta eväänikään ottaakseni sen kauppakassin.
....sulle on tainnut osua joku maanantaikappale.=) Kyllä minun kokemukseni ovat ihan päinvastaisia! Todella herrasmies on neitsytmieheni...eikä mitenkään päälleliimatusti vaan ihan vilipittömästi, luonnostaan.