Lestadioilaisilla on paljon kunnioitettavia periaatteita.
Lestadiolaisilla on jonkin verran "ei-kunnioitettavia" periaatteita.
Lestadiolaiset,... kuvitteletteko olevanne Jumalan valittu kansa? Kuvitteletteko te pääsevänne taivaaseen muiden joutuessa johonkin muualle?
Jos näin on, niin haluaisin perusteluja! Jos perusteluja ei löydy, niin, miksi teillä on näitä mainitsemiani "ei kunnioitettavia" peristeluja/oppeja?
Lestadiolaisilla on jonkin verran "ei-kunnioitettavia" periaatteita.
Lestadiolaiset,... kuvitteletteko olevanne Jumalan valittu kansa? Kuvitteletteko te pääsevänne taivaaseen muiden joutuessa johonkin muualle?
Jos näin on, niin haluaisin perusteluja! Jos perusteluja ei löydy, niin, miksi teillä on näitä mainitsemiani "ei kunnioitettavia" peristeluja/oppeja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä Lars tiesi tien, siitä olen varma, jos sillä nyt merkitystä on. Larsin seurakuntaoppi ei ollut sellainen, mitä nykyisin kuvaillaan lestadiolaisuudessa olevan. Tämä pakkopaita puettiin päälle vasta 1800-1900 vuosisatojen vaihteen tienoilla. Silloin alkoi tämä ahtaus.
Uskon ja tiedänkin, että monissa haaroissa on toisinajattelijoita, mutta ovat hiljakseen, koska muuten ei voisi olla.
Osa lestadiolaisista ei ole (kiitos Herralle)ekslusiivisia.
Alkuperäinen lestadiolaisuus ei sitä suinkaan ollut, eikä Lestadius itsekään.
Hajaannuksissa tämä, muut helvettiin tuomitseva, ekslusiivisuus on tullut.
Silloinhan tuomitsivat uskovat toinen toisensa, veli veljensä, sisko siskonsa, sisko veljensä ja veli siskonsa helvettiin.
Ja tämä kaikki saatanallisuus vain siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät voineet tunnustaa rakkaudettomuuden syntiään synniksi, eivätkä voineet tehdä siitä arannusta.
Tämä taas johtui niistä vallanhimoisista lietsojista, saatanan verikoirista, jotka hajottivat laumaa omassa vallanhimossaan.
Lihaviksi pullistuneet ja suden luonnosta osalliksi tulleet lampaat, jotka hamusivat valtaa ja hajottivat Kristuksen lampaat oman valtansa alle.
Säälittävät saatanan verikoirien puremat jäljet ovatkin nytkin kaikkien nähtävissä.
Mutta ei vain edelleenkään ole eri lestadiolais- seurakunnissa nöyryyttä eikä tarvetta parannukseen. Nimittäin niillä jotka joukkoa valtansa alla rakkaudettomina ja lakihenkisinä, siis sokeina johtavat.
Näin on valitettavasti. Joka muuta väittää on valehtelija ja teeskentelijä.
"Mutta ei vain edelleenkään ole eri lestadiolais- seurakunnissa nöyryyttä eikä tarvetta parannukseen"
Keneltä niiden pitäisi parannusta tehdä, sinulta, toisiltaan, vai joltain muulta. Jos tekevät parannusta toisiltaan missä se lopullinen totuus sitten on?
Tämä termi: Lopullinen totuus, muistuttaa samaa, kuin lopullinen ratkaisu. Sehän taas liittyi juutalaisvainoihin.
Kyllä tässä on samaa vainoa ollut vähän siellä ja täällä. Jos nyt sitten joku osapuoli vaatii itselleen lopullinen totuus omistajan titteliä, ollaan metsässä. Lopullinen totuus on, että kiivainkin oikean opin ja oikean seurakunnan puolustaja pelastuu puhtaasta armosta, jos yleensä pelastuu. Tämän asian eteen olisi syytä kaikkien nöyrtyä. Opillisia parannuksia toinen toistensa kanssa tuskin kannattaa tehdä, koska silloin joku jäisi messiaana seisomaan ja sanoisi: Sanoinhan minä, että vain me olemme oikeassa. Silloin pelastus ei olisi enää puhdasta armoa, vaan omahyväisyydellä pilattua mitä lie.
Panetteluista ja vihanpidosta pitäisi tehdä tasapuolisesti keskenään parannusta.
Parannusta pitää tehdä niiden jotka ovat tehneet syntiä ja itsensä totuudesta eroittaneet. Myös opillisissa asioissa, koska on vain yksi pyhä kristuksen oppi.
Eli Kristus yhdistysten Herraksi. Ja synti tunnustetaan synniksi. Ja nykyiset valtaa ja vain itseään rakastavat, pelokkaat ja ylpeät kihot seurakunnan puolelle penkkiin istumaan kuulijoiksi, ja uskon saatuaan sanan tekijöiksi.
Kun synti kirkastuu synniksi, niin toki siitä seuraa sekin, että langetetut helvetin tuomiot puretaan virallisilla seurakunnan tiedotteilla päivälehdissä ja seurakunnan omissa lehdissä. Ja anotaan koko kansa nähden julkisesti rakkaudettomuuden ja tuomin syntiä anteeksi televisioissa ja kaikilla radiokanavilla.
Ja rakkauden tultua tehdään yhdessä työtä, niin kuin uskovien tuleekin toimia yhdessä, että Jumalan huone taivaassa täytettäisiin.
Siitähän alkaisivat myös ennen näkemättömät herätykset koko kansassa. Rakkauden nälkähän on jo sanoin kuvaamaton ihmisten keskellä.
Juuri omahyväisyys, rakkaudettomuus ja tuomiohenki estävät herätysten tulemisen.
Ei ole paikkaa minne heränneitä kuljetetetaan jatkohoitoon.
Ja net jotka sokeat ovat, siis pitävät itsensä terveinä, vaikka ylettömän sairaita ovatkin, net eivät tarvitse parantajaa eikä parannusta.
Näin on jatkunut jo yli sata votta. Mikä on tulos?
18 toinen toistaan oikeammassa opissa olevaa kutistuvaa lahkoa, joista kenenkään ei ole tarvinnt vielä tehdä parannusta omista synneistään. Muilta sitä parannusta on sen sijaan kyllä osattu koko ajan waatia.