Heipodei.
Täytän itse tänä vuonna 19 ja raskauteni on todella varhaisessa vaiheessa vielä. Asia tuli täysin odottamattomana itselleni ja poikaystävälleni. Ajattelin josko täältä löytyisi samanlaisessa tilanteessa ja ikäluokassa pyöriviä odottavia ihania äippiä. Olisi kiva tutustua ja jakaa kokemuksia, eli viestiä pistämään vaan !
Täytän itse tänä vuonna 19 ja raskauteni on todella varhaisessa vaiheessa vielä. Asia tuli täysin odottamattomana itselleni ja poikaystävälleni. Ajattelin josko täältä löytyisi samanlaisessa tilanteessa ja ikäluokassa pyöriviä odottavia ihania äippiä. Olisi kiva tutustua ja jakaa kokemuksia, eli viestiä pistämään vaan !
Vastaukset 39
Vanhimmat
Moikka! itse täytän kanssa 19v tänä vuonna, raskaus ei oo vielä varmaa. mulla on menkat myössä pian viikon, ja alkaa pian oikeesti huolestuttamaan...
mut se testin ostaminen on vaan mulle niin haastavaa...pieni paikkakunta, kaikki tutut näkee mitä ostan ja juoruilee ja kaikkee. ois kiva itse kertoo sitten JOS tosiaan se testi positiivista näyttää... pelottaa ihan kamalasti :/
Heippa! Varmasti paineita pienellä paikkakunnalla ostaa, kun itsellekin tuli jo niitä vaikka asun pääkaupunkiseudulla. :) Kannatan silti ostamaan niin asia selviää itelles nopeammin. Jos et halua mennä yksin, kenties mahdollinen poikaystäväsi suostuu mukaan?
Kerro miten kävi, tsemppiä!
Täytän kans kohta 19 ja haluaisin vauvan.. onnea teille! pärjäätte ihan varmasti! :)
Voivoi.. kkun mäkin saisin tänne kirjottaa että odotan vauvaa!! :)
Kiitos :) Toivotaan parasta!
Hei.. Oli ihan pakko kirjoittaa kun olin itse kanssa 18vuotias kun aloin odottamaan esikoistani :) Emme olleet seurustelleet varmaan kuukautta pidempää kun sain tietää raskaudestani, päätimme pitää lapsen ja nyt jo kolmas tulossa ja ikää nyt mulla on 24... tai siis 25 kun lapsi syntyy :) Elikkäs kun tänne jossain vaiheessa tulee jotain haukku viestejä niin sivuutetaan ne... Elikkäs hyvin menee sinullakin varmasti... Et kertonut kauan olette seurustelleet mutta samahan se kun ikinä ei voi tulevaa ennustaa... Jos olisin silloin joskus kun esikoistani odotin kirjoittanut tänne raskaudestani ja siitä kuinka vähän aikaa olimme seurustelleet olisin sata varmasti saanut haukut ja kuullut kuinka huono äiti olen mutta enpäs koe epäonnistuneeni kun sama suhde ja kaksi kohta kolme lasta ovat vielä elämässäni :) Odotuksen iloa sinulle ja mukavaa kevättä :)
Moikka! Kiitos piristävästä viestistä :) Ajattelin itsekin kun viestiä tänne laitoin, että tulee vain pelkkää negatiivistä huudahdusta niskaan. Pääasiassahan on ihan sama mitä toiset tulee arvostelemaan, kun eivät tunne ihmistä.
Ihana kuulla että sulla sujunut noinkin mallikkaasti :) Voin kuvitella, ettei jokunen vuosi takaperin ollut vielä helpompaa tulla nuorena raskaaksi ja isot pisteet pärjäämisestä. Seurusteltu ollaan vasta puolisen vuotta ja toki pelottaa kovasti miltä tulevaisuus näyttää jos lapsikin tulee mukaan kuvioon. Kävi miten kävi, omasta mielestä lapsella oikeus elämään :)
Sitä samaa myös sinne!
Moikka!!
Kertoilin tossa viestissäni, että voin ehkä olla raskaana. Kävin ystävän kanssa ostamassa kaksi testiä, joista ensimmäisen tein maanantaina. se näytti negatiivistä. en silti jotenkaan usko siihen! :/ vaikka toki haluaisinkin... huomenna aamulla teen uuden. mietin, että menkat on varmaan senkin takia myöhässä, mul on ollu niin pitkä tulehduskierre päällänsä... tai sit vaan kuvittelen tekosyitä miks ois myöhässä. :S muutenkin pitäis ehkä mennä uudelleen lääkäriin, siellä pääsis varmaan verikokeisiinkin mistä näkis varmasti, oonko raskaana vai en... pelottaa :S
Moi, itse olen 18 ja raskaana, Tällä viikolla kävin ensimmäistä kertaa äitiysneuvolassa, se oli jotenkin niin uskomatonta kun kuultiin kihlattuni kanssa vauvan sydänäänet :) sitä tunnetta on vaikeata kuvailla, mä vaan hymyilin ja tuntui kuin olisin leijunut kun kuulin miten pikkusen sydän sykki. Alle kahden viikon kuluttua menen taas käymään neuvolassa, sillä käynnillä on ultra ja jonkinlainen lääkärintarkastus. Tuo ultra vähän jännittää, mutta onneksi kihlattuni on tukenani ja muutenkin auttavainen joka käänteessä :)
Raskauteni on noin 3. kuulla ja kyllä sen jo masustakin alkaa huomata että odotan pienokaista. Vaikka olenkin nuori, uskon ja toivon että musta tulee hyvä äiti, olen aina ollut lapsirakas ja sen voin sanoa että lapsi tulee saamaan rakkautta ja hellyyttä aivan varmasti meidän perheessä :)
Tsemppiä teille muille äideille :)
Moikka! Kiinnostasko jakaa asioita toisen odottavan 18v nuoren kanssa, meseä? :)
Moi!
Itse tein hiljan raskaustestin ja positiivinen oli :) Olen todella innoissani asiasta. Olen aina halunnut perheen nuorena. Olen enemminkin kotiäiti tyyppinen ihminen ja en oikeen juhlimisesta perusta. Olen seurustellut puoli vuotta poikaystäväni kanssa ja meillä menee tosi hyvin :) Nyt voidaankin muuttaa yhteen!! Kyllä ns. teiniäitikin voi olla hyvä äiti! itse ainakin ajattelen niin. Olen hoitanut serkkujani ja kummityttöäni. Kyllä meistä tulee hyviä äitejä! :) tsemppiä sinne ja voimia
hei onnea raskautesi johdosta minullakin vauvakuumetta ollut pitkään mut ei ole kumppania mut onnea sinulle
Moi :)
Täytän tänä kesänä 18 ja saatan olla raskaana. Muiden asioitten ohessa teen ens viikon alkupuolella testin terveyskeskuksessa ja saan sitten tietää...
Jännittää kyllä, koska suunniteltuuhan tää ei missään nimessä oo. Oon sillä tavalla huonossa tilanteessa, että jos oonkin raskaana ja lapsi on vahinko, nii sinänsä en haluis luopuu siitä. Tiiän kuitenki, että se olis järkevin vaihtoehto, koska me ei poikaystävän kanssa millään selvittäis vauvan kanssa vielä tässä vaiheessa, kun kummallakin on vielä lukiokin kesken ja muuta. Ollaan keskusteltu tästä asiasta kauan ja mietitty yhessä vaihtoehtoja. Itse asiassa yritin kertoo asiasta jo isälle ja äitipuolellekin, mutten ollu päässy ees varsinaiseen asiaan ku äitipuoli täräytti iha puun takaa tosta noin vaan "Jos oot raskaana ni sä pidät sen lapsen. Ton ikäsenä aleta enää mitään abortteja tekemään." Eli kotipuolesta en ainakaan saa tän asian suhteen mitään tukee...
Oma ongelmahan tää on, enkä kerjää tääl säälii tai mitää... olis kiva vaan saada jonkinlaista tukee tai keskusteluseuraa tai jotain teiltä muilta, vaikka tilanne nyt saattaakin olla vähän erilainen ku jollain teistä..
Oletko ajatellut että lapsen voi antaa adoptoitavaksi? Suomessa on paljon pariskuntia, jotka eivät voi saada omaa lasta haluistaan huolimatta...
Voi, onnea teille odottaville! :) Mä täytän kesällä 15 ja oon aivan järjettömän lapsirakas! Kyllähän mä jo nyt toki oman lapsen haluaisin, enkä luopuis siitä mistään hinnasta! Vanhemmilta saisin varmasti tukea ja koulukin menee ihan hyvin. :) Mutta mulla on ongelma. :s Ajattelen, ettei ihania poikia ole edes olemassa. Tietenkin yritän olla ajattelematta asioita negatiivisesti, mutta en tiedä mistä se johtuu. :( Mutta ei, en mä vielä lasta hanki. Vaikka haluaisinki, ja varmasti olisin ihana ja rakastava äiti. Lapsi tulisi saamaan hellyyttä ja rakkautta tässä perheessä varmasti. Kyllä kai se aika tulee mullekin vielä.. toivottavasti. :)
Tyttönen, suosittelen ehdottomasti, että ootat sen aikaa että koulut on käyty ja työpaikka hommattu.. noin oon aina iteki ajatellu, mut nyt ku tilanne on tämä, ni en haluu ajatella, et pelkästää abortti ois vaihtoehto...
Ps. Uskoin pitkään, ettei mun kohalle sattuis enää ihanii poikii (monen epäonnistumisen jälkee), mutta niin se onnen aika vaan koitti :)
Onnea kaikille nuorille odottajille!
Oman muksuni sain kolme kuukautta sitten ja itse olen 18-vuotias. Kyllä me nuoremmatkin pärjäämme, ei se vaadi, kuin tahtoa ja halua pärjätä. On minullakin tukiverkkona omat vanhemmat ja kihlattu ja hänenkin vanhemmat, ysätävät ja muut sukulaiset. Olen päässyt omiin menoihini yksin, eikä se lapsi estä elämästä. Koulu on vielä kesken, mutta kyllä minä sen ammatin ehdin saada myöhemminkin.
Tsemppiä jokaiselle. Ei menuoremmat äidit olla sen huonompia, ikä ei ole äitiyden mittari.
Heiii :)
Ei teistä ketjussa kirjottaneista kukaan tahtoisi tutustua vaikkapa mesen välityksellä??
Itse olen kans 19vee ja saamme esikoiseni syyskuun lopulla avomieheni kanssa ja menossa huomenna 14 viikko ja olen juuri muttanut suureen kaupunkiin avomieheni töiden perässä,Turkuun,enkä tunne täältä ketään joten juttukaverit olisi edes kivoja :)
mun mese olis : [email protected] :P sama toimii mielinä jos joku haluu juttukaverii tms.
Itse olen 18 ja täytän huhtikuussa 19. Laskettu aika 25.5.2011 ja poika olis tulossa :). Asun avoliitossa ja mieheni opiskelee, valmistuu toukokuussa ja käy vakituisissa töissä.
Saa lisätä vaikkapa messengeriin [email protected]
Alkuperäisen kirjoituksen aloittajalta päivitystä.
Noin vko sitten sunnuntaina aivan yhtäkkiä kauppareissulla aloin vuotamaan todella paljon verta. Ennen vuotoa oli ollut useita päiviä kestänyttä kovaa alavatsakipua. Vuotoa kesti usean päivän ja olin varma keskenmenosta.
Edessä olisi ollut ensikäynti neuvolaan, jonne soitin ja peruttiin aika ja kehotettiin ensin käymään tarkistamassa asia lääkärissä. Kävin labran kautta raskaustestissä, joka otettiin verestä ja seuraavana päivänä elikkäs eilen sainkin tietää vastaanotolla että raskaus näyttäisi vielä positiivista. Olin aika puulla päähänlyöty :) Tänään tarkoitus koittaa varailla uutta neuvolaa ja raskausvkoja tällä hetkellä vielä alussaan olevat 8.
MÄ olin 19v kun tulin raskaaksi... ja lapsi tuli ulos 2kk sitten ja nyt mulla on ihana poika vauvva.. nyt olen 20v ja välillä tuntuu ku kaikki kattois mua pitkin kynsin et mitä noin nuorella on lapsi.. Okei näytän nuoremmalta mitä henkisesti olen, vaikka "aikuinen" olenki silti enn ole aikuistunu tarpeeksi :D pitäähä sitä välillä vähä lapsettaa!
[email protected].
Onnea vaan kaikille odottajille :) Itse olen 17 ja mulla on kohta 2-vuotias tyttö. Tuntuihan se aika oudolta kun tulin raskaaksi, kun en hirveästi tukea saanut ja varsinkin vanhemmat suhtautui todella kurjasti asiaan. Kaikki pelotteli hirveesti siitä miten paha paikka synnytys tulee olemaan ja kuinka vaikeaa on pienen vauvan kanssa. No, synnytys meni tosi hyvin ja palauduin kuntoonkin tosi nopeasti. Vauva-aikana ei missään vaiheessa tullut oikeesti sellaista "nyt mä en jaksa enää fiilistä". Nyt kuitenkin asutaan työtön ja poikaystäväni (lapsen isukki) kanssa kolmistaan ja tytöllä on ihanat isovanhemmat. Meillä menee hyvin, paitsi että välillä ahdistaa kun tuntuu ettei enää oikein ole kavereita kun suurin osa entisistä kavereista on nykyään aika eri aaltopituudella mun kanssa.. Mutta päivääkään en vaihtais ja jaksamista kaikille nuorille äideille! :)
Mukavaa, että täällä on monia samassa tilanteessa olevia. :) Itse tein testin pari päivää sitten ja plussaa näytti. Silti en jotenkin osaa uskoa siihen ja kokoajan mietin, että testiä tehdessä jokin on mennyt pieleen. Olen siis 18 vuotias ja täytän 19 vuotta tänä vuonna.
Toisaalta pelkään, jos testi ei olekkaan positiivinen, mutta silti jännittää jos se onkin oikeasti plussa. Sekavia tuntemuksia. Varasin kuitenkin neuvolaan ajan ja olen menossa sinne tekemään uutta testiä.
wiiiii: Itselläni sama tilanne ja samoja tuntemuksia. Pieni paikkakunta ja hieman jännitti mennä ostamaan apteekista raskaustestiä. Kokoajan pelotti, että joku tuttu astuu siitä ovesta. Silti suosittelen rohkeasti vaan menemään! :) Onhan vaihtoehtona tietysti tilata netistäkin testejä!? Netistä tilattuna saattaa tulla jopa halvemmaksi.
Heippa hei
Olen itse 18 ja täytän myös tänä vuonna 19. Sain myös yllätysraskauden ja ongelmia on ollut heti alussa, mutta nyt on mieli paljon selkeämpi :)
Olen tällä hetkellä raskausviikoilla 12 6 ja laskettu aika on marraskuussa :)
Miten siellä voidaan? onko yllätyksestä jo toivuttu? : )
Hej!
Onnea kaikille plussanneille! :)
Itse tein testin eilen ja plussaa näytti! :) Olen vasta raskausviikolla 4 2/3 ja LA olis tammikuussa. Yllätyshän tämä oli, mutta ollaan poikaystäväni kanssa todella iloisia! Toivottavasti pikkuinen pysyy vain matkassa.
Täytän tänä vuonna 18 ja mullakin olis lukio kesken, mutta se on niin hyvällä mallilla ettei vauva tulis vaikeuttamaan valmistumistakaan :) Poikaystävä on 20 ja armeijassa, töihin menossa vuodeksi armeijan jälkeen.
Ainoa vaikea homma olis että pitäis porukoille kertoa. Äiti antoi ymmärtää kolmisen vuotta sitten, että jos tulen raskaaksi niin abortti pitäisi tehdä. Jyrkkä kanta oli siis silloin, mutta onhan siitä jo useampi vuosi. Jännittää silti vähän kertoa sille, mutta uskoisin että saan tukea kotoakin kun alkujärkytys laantuu!
Olisi kiva kuulla mitä muille kuuluu nyt ja että onko muilla samanlaista tilannetta :)
Mukavaa kesää ja odotusta kaikille!
Heelou :3
Oon tämmönen nuori 15-vuotias esikoista odotteleva tyttönen. Viikkoja on tällähetkellä 21
Vaikka nuori olen, enkä ikinä ole pehettä halunnut, olen saanut paljon ennakkoluuloja, en antaisi päivääkään pois edenneestä raskaudesta.
Olen koko elämäni asunut erillään vanhemmistani (sijaisperheessä, nuorisokodissa) enkä ole ikinä ollu kauhian aikunen, vaikka kovaa elämää oonki joutunu elämään. Raskaus on kuitenkin kasvattanu ihmisenä tosi paljon, enkä tosiaankaan tunne olevani vasta 15 :D Haha, eihän mun ikäseltä voi tulla maitoo tisseistä!!
Lapsen tulevan isän kanssa erosimme raskauden alkuaikoina.
Tällähetkellä siis asustelen nuorisokodissa Oulun lähettyvilä, ja raskauden loppuvaiheilla olisi tarkotus muuttaa Oulun ensi- ja turvakotiin, ja sen jälkeen.. No, sitä ei kukaan tiedä (: Sen vain aika näyttää, mihinpäin tämä maailma meitä vauvelin kanssa vie.
Onnea tuleville nuorille äideille!
itse olen kohta 18 ja ihan vauvakuumeessa. Menkat on myöhässä, mutta arvelen että ne kyllä tulee kohta, olen nimittäin syönyt vähän huonosti viime aikoina niin kroppa on varmaan vähän shokissa. Vauva on suurin haaveeni, mutta ei se varmaan osu meidän kohdalle vielä, koska olemme mieheni kanssa käyttäneet ehkäisyä.
Oisin vaan halunnut kysyä (ja saada vinkkejä jos olenkin raskaana), miten te nuoret vanhemmat tulette toimeen, siis noin rahallisesti? Käykö mies töissä, käyttekö te? Minä ja poikaystävä ollaan molemmat vielä lukiossa, niin suurin ongelma mahdollisen vanhemmuuden kannalta olisi raha. Saatteko omilta vanhemmiltanne rahaa? Jos kaksi opiskelijaa saa lapsen, pärjääkö tuilla?
hei MIPIETI. Sitä vartenhan tuet ym. on suomessa mahdolliset jos ei pärjää muuten. on olemassa toimeentulotukia ym. ei lapsen tekemiselle saa olla esteenä raha koska vielä viiskymppisenäkin voi olla pennitön. TUET OVAT SITÄ VARTEN OLEMASSA ETTÄ JOK'IKINEN PÄRJÄÄ :-) Tsemppiä vain, ei muuta kuin kuuntele sydäntäs.
Itse täytän kanssa tänä vuonna 19 vuotta. Sain tietää about kuukausi sitten että odotan lasta. Harmittaa vain että jään yksinhuoltajaksi. Kun se oli vain semmoinen ns. yhden illan juttu. Olenhan minä tämän jätkän kan ssa ennenkin säätänyt ja tälläi, mut nyt vaa kävi miten kävi. Mutta olen todella iloinen, että näin kävi. Onhan se tietysti iso asia, mutta kyllä minä tämän kestän. Ja pidän paljon lapsista. ! :)
Olet jo osoittanut VASTUULLISUUTTA kaikin tavoin, joten mikäpä hätä sinulla olisi?
Asiallisisten viestien perusteella pyytäisin teiltä apua :/ olen juuri täyttänyt 19 ja tossa viime sunnuntaina eli eilen mulle tuli sellanen kauhea epäilys että olisin raskaana. Sama tunne jatkui tänäänkin. En halua olla raskaana, opiskelut vielä edessäpäin.
Kondomia ollaan poikaystävän kanssa käytetty, ja vain muutaman työnnön verran suojaamattomasti seksiä harrastettu, sitten laitettu kondomi päälle :) kuinka suuri mahdollisuus kyseisestä toiminnasta on tulla raskaaksi? Kannattaisiko mun hankkia raskaustesti vai mennä gynekologiseen tutkimukseen? Kuukautiseni eivät ole myöhässä, mutta netti on niin täynnä erilaisia tarinoita että en tiedä mitä "oireita" pitäisi huomata. Jälkiehkäisyä en voi tehdä, sillä en muista tarkkaan kuinka kauan suojaamattomana teosta on. Toivoisin saavani täältä oikeasti apua :( koen itseni idiootiksi kun en ole käyttänyt tuplavarmistusta..
Paljon onnea teille nuorille äideille! ja isille myös :) uskon että te pärjäätte!
hei taas!
Olen poistunut keskuudestanne jo pari kuukautta sitten kun pikkuinen ei pysynytkään matkassa. :/ Mutta elämä jatkuu, juuri tuli kolme vuotta täyteen poikaystävän kanssa ja muutetaan hänen armeijansa jälkeen sitten yhteen.
Onnea ja mukavaa odotusta teille muille! :)
Meidän nuorelta opiskelijaperheeltä rahavinkkejä:
Jos mies on armeijassa, valtio maksaa vauvahankinnat, esim. vaunut, turvakaukalot... Kelalle vaan kuitit.
Perheellinen opiskelija hakee yleistä asumistukea, se on yleisesti ottaen enemmän kuin asumislisä.
Köyhän äidin hupia on kierrellä kirpputoreja. Kestovaippoja saa suht halvalla kirpparilta, ja kun niitä käyttää, peseminen on halvempaa kuin kertakäyttöisten tuominen kaupasta.
Opettele tekemään ruokaa. Juureksista (sose)keittoja, uunijuureksia ym. Tomaattimurskasta pastakastike. Puuroa ja päälle syksyllä kerätyt marjat. Munakasta, lettuja. Hintavertailu kannattaa kaupassa (kilohinnat).
Sähkön- ja veden kulutusta kannattaa myös miettiä.
Jos on töissä ennen äitiyslomaa, tukiraha on enemmän. Itse elin minimillä, koska hyppäsin opinnoista suoraan äidiksi.
Kotihoidontukeen pienituloiset hakevat hoitolisää.
Ruokakassejakin on mahdollista hakea, selvitä kotikuntasi systeemit.
Toivo hyödyllisiä lahjoja. Itseäni ovat vanhempani tarvittaessa tukeneet (joskus myös tarpeettomasti). Isovanhemmuus tekee monesti höveliksi.
Kun tekee oman budjetin, näkee, mihin rahat katoavat. Sitten voi korjata kulutustottumuksiaan. Hätävaraa olisi hyvä olla jemmassa odottamattomien juttujen varalta. Pikavipin ottaminen olisi typerää, opiskelijana voi ottaa sitten vaikka opintolainaa.
Voi olla, että kuitenkin joutuu sossun luukulle. Se voi olla kamala paperiruljanssi kerrasta toiseen, mutta ei kukaan Suomessa ole tietääkseni nälkään kuollut enää moneen vuosikymmeneen.
Hei!
Olen 20 v nuori naine joka plussasi juurikin äsken. Poikaystäväni on armeijassa ja kun hän kuuli asiasta hän ilmoitti, että mun on pakko tehdä abortti! itse olen aina vastustanut aborttia ja se on minun periaatteitani vastaan! Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia, jotta poikaystävä on ollut näinkin jyrkkä? Olisi kiva saada jotain vertaistukea joltain! en todellakaan tiedä mitä teen..
Sano poikaystväällesi, että abortti ei ole sinulle vaihtoehto, vaan olet sitä vastaan. Ja kyse on sinun kehostasikin. Se on joko lapsi ja sinä, tai sitten poikaystävä saa etsiä uuden naikkosen itselleen.
Älä tee aborttia toisen painostuksesta, voit katua sitä koko lopun ikääsi.
täällä yksi juuri 19 vuotta täyttänyt. laskettu aika marraskuussa. yksin oon lasta saamassa mies ei kuvioissa ollenkaan.
kyllä taidan kallistua sille kantille, että aborttia en tee :) elän sitten vaikka yksin lapsen kanssa! olen varma, että sitä päätöstä en ainakaan kadu koko loppu elämääni :) Varsinkin kun abortissa on riskinsä, ettei välttämättä saa enään koskaan lasta. Ja meillä suvussa vielä on niin, että keskenmenon riski on suuri! pidän lapseni ja sillä hyvä. Ja minn92, onnea kamalasti, olet hirveän rohkea :))
Ite olin 16-vuotta kun sain esikois tytön, pikku neiti on nyt 5kk synty maaliskuulla ja täytin toukokuussa 17..Olis tosi mukavaa saada juttu seuraa muista nuorista äideistä ja jos satutaan samalla suunnalla asumaan niin vaikka tavatakkin joskus.. Pistäkääpähän vaikka sähköpostii osotteeseen: [email protected] jos kiinnostusta löytyy :D
Näin kiinnostuksesta, kun olet vielä niin nuori, että onko lapsen isä mukana kuvioissa? :)) Oletko pärjännyt hyvin muksun kanssa? Ja paljon onnea pienestä prinsessasta :)
on, asumme yhdessä ja olemme myös kihloissa joten yksin en ole joutunut lapsen kanssa jäämään. Hyvin olen pärjännyt lapseni kanssa, neiti on ´´helppo´´ vauva..nyt on juuri ensimmäisiä hampaita neidille tulossa :D kaikin puolin on kyllä ollut opettavaista ja ihanaa aikaa kun ei tuota kokemusta noista vauvoista ennen tuota omaa ollut.