Kuka olin minä, jonka kadotin,
kun tuuli oli nuori ja me tuulen alla
ja aurinko, suutelimmekin.
Hauraita päiviä hauraassa kaupungissa,
merivirtojen äärellä.
Ja me kuolemme kohta.
kun tuuli oli nuori ja me tuulen alla
ja aurinko, suutelimmekin.
Hauraita päiviä hauraassa kaupungissa,
merivirtojen äärellä.
Ja me kuolemme kohta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
SINÄ OLIT KULTAHIPPUHIUSMIES, JOKA EILEN ILLAN HÄMÄRÄSSÄ SULKI SILMÄNSÄ JA SANOI NÄKEVÄNSÄ MINUT AINA KUN SULKEE SILMÄNSÄ. HAURAITA OLIVAT PÄIVÄMME HAURAASSA KAUPUNGISSA. KUIN KAUNEIN KORUOMMEL JÄÄ MUSIIKKI MEISTÄ
SINÄ OLIT KOIRA. HEMMOTELTU KOIRA, JOLLA OLI KULTAINEN KAULAPANTA, JUOKSULANKA JA PIIIITKÄ TALUTUSHIHNA, JONKA PÄÄSTIN IRTI. SE SINÄ OLIT. HYVÄSTI RAKKAANI
herkkää tekstiä, jota toivottavasti saadaan lukea lisää
ei ollut hattua silloin, kun viimeksi tapasimme. ei! liitua oli ja raitaa ja yhtä hämmästynyt olin kuin Sinäkin. kerro uusi aika, paikka sama.