En tiedä mistä kaikki on alkanut. Alku kuitenkin oli siellä, hitaasti tilanne on pahentunut. Aloin saamaan outoja ahdistuskohtauksia matkalla duuniin, matkalla kaverille, baareissa, ravintoloissa, tätä nykyä saan niitä jopa omassa kodissani, jos minulle on tulossa vieraita.
Ahdistukseen liittyi voimakas vatsan "muljahdus" joka on kaikkein pahin juttu siinä. Kuulostaa varmasti aika hupaisalta, mutta ahdistukseni tuli aina julkisissa paikoissa, ja se laittoi mahani ihan sekaisin, veteläksi ja oli pakko päästä aina vessaan. Ja se on se iso paha pelottava asia. En uskalla matkustaa minnekkään "liian pitkälle" edes junalla 10 minuuttia. Tai se tuntuu ylitsepääsemättömän pelottavalta ajatukselta. Junat ovat alkaneet ahdistaa minua, koska olen saanut niissä ahdistuskohtauksia. Samoin jotkut tietyt kaupat ja ravintolat. Myös kaikenlaiset sosiaaliset tilanteet ovat aiheuttaneet ahdistusta, esim mieheni äidin tapaaminen...
Ahdistukseessa minulle tulee se outo "muljahdus" mahaan, hengenahdistusta, käsien tärinää ja puheen sopertelua. En pysty oikein puhumaan, nyökkäilen vain ja odotan että tilanne laskeutuu. Nämä kohtaukset ovat niin yllättävän hyökkääviä, ei voi ennalta-arvata milloin se tulee, eikä voi tietää kauan se kestää.
Säälin miestäni, joka haluaisi seikkailla jokapuolella ja katsella näyteikkunoita, niin kuin ennen aina teimme. Hän haluaa viedä minua hienoihin ravintoloihin, mutta minä olen paska, ja ahdistunut ja pelkään lähtemistä kotoani. =(
Kaiken lisäksi olen joutunut työttömäksi, ja kahdet työhaastattelut on mennyt sivu suun, kun en ole kyennyt menemään niihin hirveän ahdistuksen vuoksi.
Onko neuvoja jännityksen kuriin saamisessa?
Olen kokeillut sellaista että pysyttelin vähän aikaa pelkästään kotona sen toivossa että "unohtaisin" ahdistustunteen ja näin se ei minulle tulisi, kun menen kauppaan, mutta se ei toiminut.
Nyt olen ajatellut että yritän pakottaa itseäni menemään jokapuolelle ja liikkumaan varovaisesti junilla, mutta saan silti vieläkin tuntea kuumotusta kulkiessani julkisilla paikoilla.
Miten päästä tästä eroon?
(lääkkeitä en kuitenkaan halua alkaa syömään henkiseen ongelmaan)
Kiitos jo etukäteen jos keksitte joitain ehdotuksia. =)
Ahdistukseen liittyi voimakas vatsan "muljahdus" joka on kaikkein pahin juttu siinä. Kuulostaa varmasti aika hupaisalta, mutta ahdistukseni tuli aina julkisissa paikoissa, ja se laittoi mahani ihan sekaisin, veteläksi ja oli pakko päästä aina vessaan. Ja se on se iso paha pelottava asia. En uskalla matkustaa minnekkään "liian pitkälle" edes junalla 10 minuuttia. Tai se tuntuu ylitsepääsemättömän pelottavalta ajatukselta. Junat ovat alkaneet ahdistaa minua, koska olen saanut niissä ahdistuskohtauksia. Samoin jotkut tietyt kaupat ja ravintolat. Myös kaikenlaiset sosiaaliset tilanteet ovat aiheuttaneet ahdistusta, esim mieheni äidin tapaaminen...
Ahdistukseessa minulle tulee se outo "muljahdus" mahaan, hengenahdistusta, käsien tärinää ja puheen sopertelua. En pysty oikein puhumaan, nyökkäilen vain ja odotan että tilanne laskeutuu. Nämä kohtaukset ovat niin yllättävän hyökkääviä, ei voi ennalta-arvata milloin se tulee, eikä voi tietää kauan se kestää.
Säälin miestäni, joka haluaisi seikkailla jokapuolella ja katsella näyteikkunoita, niin kuin ennen aina teimme. Hän haluaa viedä minua hienoihin ravintoloihin, mutta minä olen paska, ja ahdistunut ja pelkään lähtemistä kotoani. =(
Kaiken lisäksi olen joutunut työttömäksi, ja kahdet työhaastattelut on mennyt sivu suun, kun en ole kyennyt menemään niihin hirveän ahdistuksen vuoksi.
Onko neuvoja jännityksen kuriin saamisessa?
Olen kokeillut sellaista että pysyttelin vähän aikaa pelkästään kotona sen toivossa että "unohtaisin" ahdistustunteen ja näin se ei minulle tulisi, kun menen kauppaan, mutta se ei toiminut.
Nyt olen ajatellut että yritän pakottaa itseäni menemään jokapuolelle ja liikkumaan varovaisesti junilla, mutta saan silti vieläkin tuntea kuumotusta kulkiessani julkisilla paikoilla.
Miten päästä tästä eroon?
(lääkkeitä en kuitenkaan halua alkaa syömään henkiseen ongelmaan)
Kiitos jo etukäteen jos keksitte joitain ehdotuksia. =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuulostaa että kärsit paniikkihäiriöstä. Kotona pysyminen ei auta vaan ruokkii oloa. Vaikka pelkäät, menet vaan.
Ajattele mikä voi oikeasti olla pahin tilanne. Joudut menemään kakkalle. So what. Tää on vaan elämää ja se ei lopu siihen eetä meet vessaan. Mitä jos yrjöät kavereittesi tai miehen eteen..mitä pahinta voi tapahtua.
Työ on alkanut ahdistaaa minua itseäni ja tästä viikosta lähtien olen työtön ja itse ahdistelen että taas "pitää" mennä töihin. Yritän itseäni tässä tsempata että ja miettiä mikä voi olla pahin asia kun tapahtuu.?
Ei kannata vastustella lääkeitä ja lääkäreitä. mitä aikaisemmin saat tämän kuriin niin sitä parempi. Itse olen 5v kärsinut ahdistuksesta ja paniikista ja jännityksestä, tai oikeastaan ekat kokemukset oli jo 10v kun pelkäsin mennä bussiin kun pelkäsin yrjöäväni. Sitten tajusin että voin jäädä seuraavalla pysäkillä pois. Kerran yrjösin bussissa pussiin. Ja tajusin että nyt se on tehty eikä se niin ihmeellistä ollut. Elämä jatku.
Nyt olen päättäny lopettaa ahdistelun koska se on ihan omaa mielikuvitustani.
jos ymmärrät englantia löysin loistvan netti sivun edellispäivä ja olen päättänyt tilata hänen CD oppaat. http://www.ilovepanicattacks.com/
Mitään pika parannusta ei ole mutta itse aijon nyt päästä tämän yli.
tsemppiä. muutkin ovat päässeet yli niin niin voit sinäkin ja minä.