entinen isäpuoleni oli narsisti, todella äärirajalla. Oletin aina, että äitini olisi sitten ns. narsistin uhri. Mutta tarkemmin ajatellen äidilläni on myös erittäin vahvoja narsistisia oireita. Kysymys kuuluukin: voivatko kaksi narsistia elää yhdessä 17 vuotta? Luulin sen olevan mahdotonta, mutta ehkä hullu viihtyy toisen hullun kanssa, vaikka vaikeaa onkin.
Useampia
2+3=5
271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis 17 vuoden jälkeen koitti viimein vaikea ero, ja sen jälkeen tuo liitto näytti entistä mahdottomammalta ollakseen totta. Nyt toinen osapuoli on jo kuollut, joten lässytys jostain kunnioittamisesta ym. muusta on turhaa. Ja jos jonkun mielestä me kaikki olemme itsekkäitä kusipäitä, voi katsoa vaikka peiliin loppuikänsä pienessä huoneessa, siis eristyksissä meistä normaaleista ihmisistä, kiitos.
No, olenkin hieman sinisilmäinen ja haluan uskoa rakkauteen ja toisen kunnioitukseen. Toki syitä eroamattomuudelle on olemassa muitakin. Niin kauan kuin joku tooinen ei tule minulle henkilökohtaisesti kertomaan, miksi ei ota eroa, en halua ruveta analysoimaan toisen syitä sen syvemmälti. En tiedä, ehkä kunnioitus sitä omaa tietämättömyyttä kohtaan toisten keskinäisistä asioista saa minut sanoittamaan ne hieman kauniimmasti, kuin mitä todellisuus oikeasti siinä keskinäisessä suhteessa on. Jokatapauksessa vaurioitunutkin ja rikkinäinen ihminen voi tuntea rakkautta ja kunnioitusta toista kohtaan, vaikka keskinäiset välit olisivatkin syystä tai toisesta niin tulehtuneet, että niiden tunteiden ilmituominen teoissa ei onnistu. Mutta toki, syitä on varmasti yhtä monia kuin ihmisiä ratkaisujensa takana. Ratkaisun tekemättä jättäminenkin on ratkaisu omalla tavallaan.