mitä jos tapahtuu, jos yritän pärjäillä itsekseen ilman lääkitystä? minulla ei ole diagnoosia kaksisuuntaisesta, mutta nyt tajuan sairastavani kyseistä. olen lievässä hypo vaiheessa, ja menee aika lujaa.
lääkäriinkö
pentti30
274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Normaalillakin" ihmisellä on ylämäkiä ja alamäkiä. Vain ammattilainen, jos hänkään, osaa arvioida sairastatko kaksisuuntaista. Tilaa aika mielenterveystoimistosta.
voi penttinen sentään,et siis ole käyny tohtorin puheilla?
Kakssuuntanen on niin monivivahteinen juttu,ilman lääkkeitä elää varmaan tosi paljon ihmisiä.Kaikki ei siis tiedä omaa tilaansa tai haluu tietää....
JOS todella on bipo,jossain elämän vaiheissa tapahtuu tarpeex paljo hankalia asioita,talous kuralla,työpaikat menny,ihmissuhteet katkolla jn.(nää on usein manian seurauksia) ,sitten itsariyritykset(onnistuneet ei jää kertomaan) raskaat masikset ym ym
Jollekin riittää vähemmän,jolleki enemmän "paskaa niskaan",ennenku hakee apua.Sitten on kokeiltava sopivaa lääkitystä,toiset löytää äkkiä,muutamilla haetaan kauemmin.Karkee nyrkkisääntö bipossa on,että vanhemmiten hoitamaton pahenee.........
Aina on tyyppejä,jotka sanoo "parantuneensa",elikkäs nuorempana voi olla vuosia suht hyväkuntonen,mutta aito sairaus ei katoa minnekään !:(
Lääkkeet kun ei paranna,ne vaan auttaa elämään suht "norm" elämää.
Ja mitä sulle tapahtuu,ei voi tietää,tällä palstalla ei oo niin taitavia tohtoreita.