Minulla on aika ovela kääpiöluppakani, joka ei muuten ole kovin pienikokoinen nimestään huolimatta. Se on ihan kuin koiranpentu (4 vuotias! Täyttää 5 tässä kuussa). Se juoksee aina keittiöön kun tullaan kaupasta ja hyppii ruokakasseihin ja puremaan kaikkia ostoksia, sitten kun kävelee keittiössä niin se hyppii jaloissa ja vaatii ruokaa, sitten kun otat vaikka parskaalia ja menet polvillesi lattialle, kani hyökkää syliin ja yrittää kurottautua parsakaaliin jota pidän ylhäällä. Se on aina ollut tuollainen heh...huvittava tapaus. Sillä on aina häkki auki, eli saa juoksennella vapaasti. Paitsi silloin kun porukat ja minä ollaan töissä ja kouluissa. Kovin sisäsiistikin on, aina kun sille tulee hätä, se juoksee omaan "vessaan" häkkiin. Karvaa lähtee joskus muttei muuta. Pienenpänä se puri johtoja muttei enää. Luonnonsininen (voisin sanoa harmaa) poika luppis :)
Kääpiöluppa kuin koiranpentu!
Bubbe_
385
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika lailla muistuttaa omaani ( luonnonsininen) kääpiöluppa- herrasmiestä.
Tosin ilopissa on vanhemmiten alkanut lentää. :D
Ulos en päästä ilman häkin turvaa. Niin paljon voi tapahtua niin äkkiä...
10v pojan kanssa ovat välillä törmätä kun nurkan takaa tulevat kohdaten vauhdilla. Tosin niin olen minäkin kun kanilla on vauhti päällä...
Kerjää kyllä ja piilostakin ollaan leikitty. Mieltäänkin osaa osoitta oikein sujuvasti...
Mukava kuulla hyviä ja ihania kanitarinoita !
Kunhan ei sattuisi olemaan vieläpä sukua tälle omalleni? heheh.. On ne ovelia veitikoita! Ja kyllä! Törmäillä osaavat :D
Minunkin Jalmari-poika (kelta-punainen kääpiöluppa) on samanlainen! Taitaa olla kääpiölupat tosi seurallisia ja leppoisia DDD!
Jalmari täyttää tässä kuussa vasta 5 kuukautta ja on siis "murrosiässä." Se seuraa kaikkialle, keittiöön ja syö kädestä. Se kaipaa rapsutuksia ja silityksiä. Haluaisi olla koko ajan vapaana, mutta päästän se vapaaksi vain jos pystyn valvomaan sen tekemisiä. Se ymmärtää kieltoja jonkin verran, mutta sitten taas välillä unohtuu ja kokeilee rajojaan!
Minulla oli aiemmin naaras-hermeliini, mutta täytyy tunnustaa, että tämä nykyinen kääpiöluppa on paljon seurallisempi ja kuin koira!