Yksinäinen kummi

Olen vieraantunut kummilapsen perheestä. Olin joskus ystävä lapsen äidin kanssa mutta vuosien myötä olemme täysin vieraantuneet. Lähetän kortin vain jos muistan, syntymäpäivänä. Yleensä unohdan.
Sekin tuntuu tyhmälle. Laittaa kortti täysin vieraalle lapselle velvollisuudentunnosta.
En tunne mielenkintoa lapsen tekemisiin, koska ei sieltäkäänpäin olla kiinnostuneita minusta. Yksipuolinen yhteydenotto lahjojen antajana ei kiinnosta. Ei ole tullut kuvia lapsesta, eikä kummin vointi kiinnosta.
Tosin todennäköisesti kohta tulee kutsu rippijuhliin, tavan takia. Vanhempia ei hengelliset asiat kiinnosta vaikka kummiuden alkuperäinen tarkoitushan on se että kummi tukisi lapsen hengellistä kasvatusta. Nykyään moni tuksin ajattelee koko asiaa niin. Parempi kun kummi ei ala Jeesutelemaan vaan ilmestyy paikalle lahjat kourassa jouluna ja syntymäpäivänä. Ja ihankun lasta nyt tarvitsisi kastaa edes, eihän se pään vedellä valelu takaa pelastumista- Pieni lapsi on viaton Jumalan edessä ihan sellaisenaan. Ei ihmistä mikään kirkko voi pelastaa sillä että pää valellaan vedellä. Monesti kummit ei edes usko raamatun Jumalaan, vaan omalla tavallaan omaan jumalaansa..Mitä järkeä koko kummiudessa siis on. No ainakin voin rukoilla lapsen puolesta; Varjelusta elämässä, lapsen uskoontulemista. Sen voin lapselle antaa, vaikken muuta voikaan näisssä olosuhteissa.
2250
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Sellaista se on, että yhteydenpito joskus hiipuu, joskus tulee riitaa jne. Olen samaa mieltä, että jos yhteydenpitoa ei ole muuten, ei kummin tehtävä ole olla pelkkä lahjakummi. Yhteydenpidon pitäisi muutenkin olla vastavuoroista.
Minulle kävi samalla tavalla kuin sinulla. Kasvoimme kummilapsen äidin kanssa kertakaikkiaan niin erilleen että yhteydenpito katkesi koko perheeseen.

Jos asia sinua kovasti vaivaa, voithan yrittää elvyttää yhteydenpitoa uudelleen jos haluat. Jos et, koita vaan hyväksyä tapahtunut. Lapsikin on jo aika iso. Minä olen ajatellut tämän niin, että se tyhmyys tapahtui siellä toisella puolella. Ystävä muuttui todella perhekeskeiseksi lapsen saannin jälkeen, eikä häntä enää kiinnostanut muu kuin lapset ja lapsiperheiden touhut. Minun kuulumiset eivät häntä enää myöskään kiinnostaneet. Samalla kun elämäntilanne muuttui hänellä, hänen suhtautuminen minuun muuttui aivan erilaiseksi ja jotenkin vähätteleväksi. Vain heidän perheen asiat olivat tärkeitä, minun eivät. Minusta tämä kertoo juuri siitä tyhmyydestä heidän puoleltaan. Tottakai on mukavaa kun on muita samassa tilanteessa olevia, mutta kyllä niiden toistenkin perheellisten kanssa voi riitoja tulla, ja lapseton kaveri voi perheellistyä, eli ei kannattaisi minusta sen takia dissata lapsetonta kaveria, varsinkin jos on pyytänyt hänet lapsensa kummiksi. Onhan selvää, että mikään ystävyys ei toimi kauaa vain toisen ehdoilla ja toisen asioista ja elämästä puhumalla. Hyvän ystävyyden pitäisi kestää elämäntilanteen muutos, ja onneksi muiden äiti-kavereiden kanssa se onkin kestänyt. :o)

Äänestä

ei haittaaa

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tallasiaajatuksia kirjoitti:

Olen vieraantunut kummilapsen perheestä. Olin joskus ystävä lapsen äidin kanssa mutta vuosien myötä olemme täysin vieraantuneet. Lähetän kortin vain jos muistan, syntymäpäivänä. Yleensä unohdan.
Sekin tuntuu tyhmälle. Laittaa kortti täysin vieraalle lapselle velvollisuudentunnosta.
En tunne mielenkintoa lapsen tekemisiin, koska ei sieltäkäänpäin olla kiinnostuneita minusta. Yksipuolinen yhteydenotto lahjojen antajana ei kiinnosta. Ei ole tullut kuvia lapsesta, eikä kummin vointi kiinnosta.
Tosin todennäköisesti kohta tulee kutsu rippijuhliin, tavan takia. Vanhempia ei hengelliset asiat kiinnosta vaikka kummiuden alkuperäinen tarkoitushan on se että kummi tukisi lapsen hengellistä kasvatusta. Nykyään moni tuksin ajattelee koko asiaa niin. Parempi kun kummi ei ala Jeesutelemaan vaan ilmestyy paikalle lahjat kourassa jouluna ja syntymäpäivänä. Ja ihankun lasta nyt tarvitsisi kastaa edes, eihän se pään vedellä valelu takaa pelastumista- Pieni lapsi on viaton Jumalan edessä ihan sellaisenaan. Ei ihmistä mikään kirkko voi pelastaa sillä että pää valellaan vedellä. Monesti kummit ei edes usko raamatun Jumalaan, vaan omalla tavallaan omaan jumalaansa..Mitä järkeä koko kummiudessa siis on. No ainakin voin rukoilla lapsen puolesta; Varjelusta elämässä, lapsen uskoontulemista. Sen voin lapselle antaa, vaikken muuta voikaan näisssä olosuhteissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu