Perhosen tuska:
raskas on lentää,
levähdyspaikkaa rauhaisaa löytää.
Perhosen tuska:
siivet kauan ei kanna,
voimin viimeisin luoksesi lennän.
J. Karlstedt
raskas on lentää,
levähdyspaikkaa rauhaisaa löytää.
Perhosen tuska:
siivet kauan ei kanna,
voimin viimeisin luoksesi lennän.
J. Karlstedt
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muistan oman liikutukseni
perhosen löydettyä keholtani leposijan;
siipien hipaisun
kaulani sivulla
korvani juurella
solisluuni kuopanteessa
kuulin huokaisun
tuntoni hiusrajalla
..... Kiitos Jaana, sinun runoihisi palaan lukemaan, joskus itse kirjoittelin tuonne rakkausrunoihin, mutta nyt runojen sointi siellä ei ole minun mieleeni, joten olen pysytellyt poissa. Sinun runosi herätti oikean vanhan muiston yhteydenhetkestäni luontoon. Perhoset tuntuvat pitävän harmaudestani, ei ollut tämä tapaus ainoa laatuaan, viivähtävät nykyään usein kesäisin ihollani. Johtuneeko siitä, etten käytä hajusteita?
Kiitos Sinulle Hämäränneito.
Sen verran innostit oman surullisen runosi voimin, että kirjauduin viimein itsekin käyttäjäksi... Ääkkösiä eivät vain hyväksy tuolla "panimon" puolella, joten jatkossa olen siis tuo allekirjoittanut. Elähän hättäile - itse en pidä keväästä tai kesästä (paitsi tietenkin mullassa piehtaroimisesta kyllä lumen puutteessa), olen enemmän syksy ja talvi-ihminen, mutta tiedän että vuodenajan vaihtuminen auttaa joillakin masennukseen.. Jotenkasiis kevättä kohti. Ja mullan tuoksua.. Ja koirien jätöksiä ja sohjon mustaamia pientareita... Ja vaikka miten masentaisi - tämä viesti on tarkoitettu ilahduttamaan. Jos se suututtaa sinua, niin elä vastaa.
Ei suututa missään tapauksessa,
hyvä, että runo puhuttaa.
En myöskään pidä keväästä,
kesästä enkä talvesta,
mutta syksy on ihana,