Ostin jouluna Canon 550D-kameran. Normaalisti kuvaan RAW-formilla ja ne väännän sitten Adobe Elements:ssä sitten TIFF-formaattiin.
Tänään kuvasin ekan kerran JPG-muodolla ja filujen tarkkuus oli L/hieno ja M/hieno, hiukan ihmettin että tarkkuus oli molemmissa vain 72ppi. Onko se jpg-perustarkkuus kun ne tuodaaa kortilta koneelle, koska 72 riittää vain nettikäyttöön eöi , jos haluun teettää isompaa kuvaa niin pitää nostaa kai se tarkkuus 300ppi
Tänään kuvasin ekan kerran JPG-muodolla ja filujen tarkkuus oli L/hieno ja M/hieno, hiukan ihmettin että tarkkuus oli molemmissa vain 72ppi. Onko se jpg-perustarkkuus kun ne tuodaaa kortilta koneelle, koska 72 riittää vain nettikäyttöön eöi , jos haluun teettää isompaa kuvaa niin pitää nostaa kai se tarkkuus 300ppi
Vastaukset 9
Vanhimmat
Entäs se tiedoston pikselikoko NNNN x YYYYYpix paljonkos se sitten on?
ppi kuns tarkoitta pixel per inch ja jos ei tulostekoko ole tiedossa se ei vielä kerro mitään. 300ppi:a kylläkin pidetään suht yleisesti alarajana laadukkaammalle tulosteelle ja siitä voit sitten laskea montakos pikseliä sen pitkän sivun pitää olla haluutussa tulosteessa halutulla laadulla...
Ei tarvitse nostella mitään, sillä tuo luku on vain numero exifissä, eikä sillä ole mitään tekoa kuvan tarkkuuden kanssa. Kuvan kokonaispikselimäärä ratkaisee, miten suuren kuvan tiedostosta voi tehdä, ei dpi/ppi.
Esim. A4 kuva vaatii noin 9 Megapikselin tiedoston 300 ppi:n laatuun, eli sinulla on siihen puolet liikaa.
1900x1267, jännä että jpg L ja M olivat saman kokoisia siis kooltaan. Tiedostokoko oli varmaan sit erilainen.
Kuva-asetukset JPG-puolella vaikuttavat tyypillisesti pikselimittoihin ja/tai tiedoston pakkaustekijään ja sitä kautta lopulliseen tiedostokokoon. Käsikirjassa nuo eri vaihtoehtojen vaatimukset on yleensä listattu.
Tuo 72 ppi on näytön tarkkuus, eivät viitsi tai kykene tekemään tiheämpiä joskaan en osaa sanoa tarvitsemmeko edes.
4000 pix sivusta riittää 300ppi noin 34 cm matkalle joten 12M kamerassa on tavallaan liikaa pikseleitä.
Olen kuitenkin itse tulostanut 12M kuvia A3 kokoon ja minusta ne näyttävät ihka kuvilta.
Näytön ohjain osaa skaalata kuvan näytölle joten ei mitään haittaa vaikka kuvassa olisi 50M pikseleitä. Iso pikselimäärä vain sallii kroppausta jos vaan linssin laatu on riittävän hyvä.
Pelkällä jpg:llä kuvatessa ottaisin suurimman tarkkuuden ja pienimmän pakkauksen koska kuvan saa kyllä pilattua myöhemminkin ei sitä laukaisuvaiheessa kannata tehdä. Toinen juttu on jos teet kuten minä yleensä eli otat sekä raw että jpg kuvan yht'aikaa, tällöin jpg:n laatu voi olla pienin eli eniten pakattu. Noista jpg kuvista on silti helppo valita onnistuneet tai parhaiten onnistuneet sekä poistaa loput molemmista hakemistoista siis jpg ja raw hakemistoista. Minulla tosin on hankalaa heittää yhtään kuvaa roskiin ja se on paha vika, kovalevyt paukkuvat ja pullistelevat helposti (kuvakieltä käyttäen).
> Tuo 72 ppi on näytön tarkkuus, eivät viitsi tai kykene tekemään tiheämpiä joskaan en osaa sanoa tarvitsemmeko edes.
Tuo 72 ppi oli näytön tarkkuus jossain Macissä vuonna miekka ja sarvikypärä.
Toki halvemmat littunäytötkin osuvat suht lähelle... mutta ei se todellakaan mikään LCD näyttöjen maksimitarkkuus ole. Kaikkea muuta Mieti nyt vähän, minkälainen pikselitiheys on vaikkapa videotykkien paneeleissa - tuohon PPI-lukemaan saa laittaa nollan perään, jos piisaakaan.
Ihmissilmän erottelukyky on puolestaan 0,1 mm luokkaa eli 100 pikseliä/cm, mikä vastaa tuumamittoina 254 ppi. Perinteinen suositus on 300 ppi, jotta jää vähän pelivaraa - etenkin perinteisellä painotekniikalla voi tulla ikäviä ylläreitä, kun osuu kuvan pikselitiheys liian lähelle rasterin linjatiheyttä. "Error diffusion" tms. edistyksellisempää rasterointia käyttävän mustesuihkun kanssa ei tällaista pelivaraa tarvita, joten yli 250 on overkill. Toki sillä edellytyksellä, että alkup, kuva on virheetön, kohinaisen, hieman tärähtäneen tms kuvan kanssa korkeampi pikselitiheys = pienempi tuloste auttaa piilottamaan ongelmat.
> Pelkällä jpg:llä kuvatessa ottaisin suurimman tarkkuuden ja pienimmän pakkauksen
Tämä on taas näitä essonbaarin neuvoja. Ero kuvan laadussa voi olla täysin merkityksetön, mutta pienimmällä pakkauksella tulee esim. 15 MB tiedostoja ja toiseksi pienimmällä 6-9 MB. Eli sillä pienimmällä pakkauksella aletaan jo lähestyä RAW -kuvien tilantarvetta...silti kuvanlaadun ero toiseksi tiukimpaan pakkaukseen voi olla ihan täysi uskon asia (...kannattaa kokeilla, veikkaan, että sokkotestissä eroa on miltei/täysin mahdoton nähdä).
Syynä mm. se, että tuolla parhaalla laadulla saatetaan värikanavat pakata normaalin 1:2 (värikanavien resoluutio puolet luminanssikanavasta) sijaan 1:1 tarkkuudella, mikä on pähkähullua, kun bayer -kamerassa värierottelu on väistämättä heikompi - onhan interpoloidussa kuvassa, katsantokannasta riippuen, 1/2...2/3-osaa pelkkää "ilmaa" eli interpoloinnin tuotetta.
Kuten sanottua, ei tuo 72ppi tarkoita mitään merkillistä. Se tarkoittaa vain sitä, millä tarkkuudella kuvaa esitetään, mutta se ei kerro kuvan sisältämästä kokonaisinformaatiosta yhtään mitään. Voit tulostaa saman kuvan paperille 72 tai 300, oli siinä megapixeleitä ja oikeaa tarkkuutta ihan kuinka paljon tai vähän tahansa. Se, paljonko niitä megapixeleitä siinä kamerassa on, ja millä laadulla ne tallensit, määrittää sitten sen, että kuinka iso siitä kuvasta tulee paperilla.
JPEG pystyy kyllä pikselimäärältään samaan mitä raw, vaikka onhan se pakattua. Mutta se väriavaruus siinä on vain kapeampi. Esim. tietokoneelta katsottaessa tuota eroa ei kyllä omin silmin näe, kun ei tietokoneen näyttö pysty toistamaankaan sen suurempaa väriavaruutta. Enkä tiedä näkeekö tulostetussakaan kuvassa kovin herkästi tuota eroa. RAW tuo enempi peliveraa kuvan jälkikäsittelyyn.
Kamerassasi L tarkoittaa samaa resoluutiota, mikä RAW kuvassa on, eli 18 miljoonaa pixeliä, joka siis on se, joka oikeasti kertoo sen miten paljon informaatiota, eli tarkkuutta kuvassa voi maksimissaan olla.
> JPEG pystyy kyllä pikselimäärältään samaan mitä raw, vaikka onhan se pakattua. Mutta se väriavaruus siinä on vain kapeampi
Ei tuo väriavaruuskaan ole se merkittävin ero, vaan tapa, jolla JPEG pakataan. JPEG-algoritmi pystyy puristamaan kuvan ihan nätisti 1:20 -osaan alkuperäisestä ilman merkittävää laadun heikkenemistä. Tämä tapahtuu hyödyntämällä tietoa näköaistin puutteista - kuvasta hävitetään sellaisia yksityiskohtia, joita on vaikeaa/mahdotonta havaita ja vasta tämän jälkeen jäljelle jäänyt data pakataan.
Mutta... tätä hävitettyä "tarpeetonta" tietoa tarvittaisiin välittömästi, kun yritetään muokata kuvaa. Tyypillisin tapaus on alivalottuneen kuvan säätäminen valoisammaksi. Tällöin JPEGin luomat tasaväriset alueet & kaikenmaailman artefaktit (8x8 pikseliblokkien reunat yms.) tulevat hyvin rumasti esiin.
Juurikin näin, eli JPEG:llä kannattaa tallentaa aina kun tarvitsee ottaa paljon kuvia, ja tilaa on rajoitetusti, eikä kuvia ole tarkoitus valtavan paljoa jälkikäsitellä.
RAW-kuvia kannattaa ottaa silloin kun kuvaa on tarkoitus jälkikäsitellä, eli kun kaikki informaatio mitä kenno tallensi, halutaan säilyttää pelivaraksi. Ja silloin kun ei ole ongelmaa tilan riittämisestä, kortilla tai tietokoneella.