… Suomalainen nainen toteuttamaan arkea "ihmissuhderintamalla” enää millään muulla tavoin kuin moninaisiin ihmissuhdepeleihin turvautumalla (tarkoitushakuisesti laskelmoiden), ”Arjalaisen rodunjalostusopin” malleja käyttäen, ”valkoisen orjakaupan lainalaisuuksin” ja itsekeskeisin päämäärin toisen sukupuolen rasistiksi leimaten?
Mietin lähinnä edellistä kokonaisuutta havaittuani kymmenin ja taas kymmenien arjen esimerkkien valossa seuraavaa.
Suomalainen nainen näyttää olevan valmis suhteeseen miehen kanssa vain, jos kyseinen mies voi ”lahjoittaa” naiselle erityisaseman (julkisuus, menestyminen, jne.) muihin naisiin nähden, on miehenä valmis toteuttamaan naisen edellyttämän elintason (Mitä vähemmän nainen itse osallistuu tähän taloudellisesti sen parempi!), elämällä omaa elämäänsä naisen ”tahtoa” myötäillen ja ”Arjalaisen rodunjalostusopin” mukaisesti omaa ”Kreikkalaisten sankarien” fyysisen olemuksen.
Suomalaisen naisen vaatimukset kun ovat miehelle ehdottomina ”katseenkestävyys, ”sporttisuus”, pituus vähintään 180cm, ”lihaksikkuus” ja monet muut tekijät, jotka kulloinkin nainen yksilönä miehelle vaatimuksena esittää! Näin te naiset sujuvasti ”unohdatte” monien fyysisten tekijöiden olevan perimän säätelemiä, joihin mies ei voi vaikuttaa kovinkaan helposti itse (paitsi rajoitetusti tietenkin kirurgisin toimenpitein, kuten te naisetkin teette monin kohdin).
Kun siis mies on valmis nuo edellä luetellut asia ehdoitta naiselle lahjoittamaan, näyttää olevan ihan sama millainen henkisesti ja fyysisesti naista pahoinpitelevä narsisti mies on. Samoin omasta elämästään vastuuta ottamattomat alkoholisoituneet tai muuten päihdeongelmaiset reppanat näyttävät ansaitsevan erityishuomion teidän naisten taholta mitä suurenmassa määrin enemmän kuin ne miehet, jotka teitä naisia kokonaisvaltaisina ihmisinä kunnioittaisivat, olematta silti ”joo joo–miehiä”!
Ja ”valkoinen orjakauppa” toteutuu arjessamme selvästikin yhä kasvavassa määrin siinä, kun te etsitte niin täältä kotimaasta kuin ulkomailtakin tahtoanne toteuttaviksi ”seksileluiksenne” ulkomaalaisia (erityisesti tummaihoisia) miehiä.
Minulle kertomanne mukaan valitsette mieluummin tummaihoisen miehen suomalaisen miehen sijasta seuraavista syistä.
Useimmat tummat miehet eivät käytä lainkaan alkoholia (polttavat vain kannabista, jne.), kohtelevat naista paremmin kuin suomalaiset miehet (erityisesti lähes rahattomat sekä sosiaaliturvan varassa elävät nuoret miehet) ja mikä tärkeintä (ajatuksissanne korostuneena) tummat miehet omaavat kuulemma keskimäärin kookkaamman peniksen kuin suomalaiset miehet! Tämä ehkäpä selittää sen, miksi sadat suomalaiset naiset matkustavat vuosittain Gambiaan etsimään sieltä miestä itselleen tänne suomeen kanssaan asumaan?
Myös tuohon rasismin käsitteeseen olen törmännyt niin ”oudoissa olosuhteissa” että sitä on pakko hieman kommentoida.
Te naiset näytätte määrittelevän miehen sukupuolirasistiksi välittömästi, jos mies hiemankin uskaltaa kyseenalaistaa toimintaanne toista ihmistä kohtaan ja erityisesti silloin, jos mies esim. kieltäytyy ostamasta naiselle kultakaupan ikkunassa tämän näkemää kallista korua (Termienne mukaan; ”naisen halu olla viehättävän naisellinen kyseenalaistetaan miehen taholta ja mies ei tällöin missään tapauksessa naista rakasta").
Monien havaintojeni mukaan mies muuttuu välittömästi silmissänne sukupuolirasistiksi myös heti kun naisena havaitsette kyvyttömyytenne ”hallita” miestä niin henkisellä, fyysisellä kuin taloudellisellakin tasolla. Naisen täytyy näin kokea olevansa ”valta-asemassa” miestä kohtaa ja jos tämä ei toteudu, on mies naiselle vain ”kasvoille sylkemisen” arvoinen!
Mietin lähinnä edellistä kokonaisuutta havaittuani kymmenin ja taas kymmenien arjen esimerkkien valossa seuraavaa.
Suomalainen nainen näyttää olevan valmis suhteeseen miehen kanssa vain, jos kyseinen mies voi ”lahjoittaa” naiselle erityisaseman (julkisuus, menestyminen, jne.) muihin naisiin nähden, on miehenä valmis toteuttamaan naisen edellyttämän elintason (Mitä vähemmän nainen itse osallistuu tähän taloudellisesti sen parempi!), elämällä omaa elämäänsä naisen ”tahtoa” myötäillen ja ”Arjalaisen rodunjalostusopin” mukaisesti omaa ”Kreikkalaisten sankarien” fyysisen olemuksen.
Suomalaisen naisen vaatimukset kun ovat miehelle ehdottomina ”katseenkestävyys, ”sporttisuus”, pituus vähintään 180cm, ”lihaksikkuus” ja monet muut tekijät, jotka kulloinkin nainen yksilönä miehelle vaatimuksena esittää! Näin te naiset sujuvasti ”unohdatte” monien fyysisten tekijöiden olevan perimän säätelemiä, joihin mies ei voi vaikuttaa kovinkaan helposti itse (paitsi rajoitetusti tietenkin kirurgisin toimenpitein, kuten te naisetkin teette monin kohdin).
Kun siis mies on valmis nuo edellä luetellut asia ehdoitta naiselle lahjoittamaan, näyttää olevan ihan sama millainen henkisesti ja fyysisesti naista pahoinpitelevä narsisti mies on. Samoin omasta elämästään vastuuta ottamattomat alkoholisoituneet tai muuten päihdeongelmaiset reppanat näyttävät ansaitsevan erityishuomion teidän naisten taholta mitä suurenmassa määrin enemmän kuin ne miehet, jotka teitä naisia kokonaisvaltaisina ihmisinä kunnioittaisivat, olematta silti ”joo joo–miehiä”!
Ja ”valkoinen orjakauppa” toteutuu arjessamme selvästikin yhä kasvavassa määrin siinä, kun te etsitte niin täältä kotimaasta kuin ulkomailtakin tahtoanne toteuttaviksi ”seksileluiksenne” ulkomaalaisia (erityisesti tummaihoisia) miehiä.
Minulle kertomanne mukaan valitsette mieluummin tummaihoisen miehen suomalaisen miehen sijasta seuraavista syistä.
Useimmat tummat miehet eivät käytä lainkaan alkoholia (polttavat vain kannabista, jne.), kohtelevat naista paremmin kuin suomalaiset miehet (erityisesti lähes rahattomat sekä sosiaaliturvan varassa elävät nuoret miehet) ja mikä tärkeintä (ajatuksissanne korostuneena) tummat miehet omaavat kuulemma keskimäärin kookkaamman peniksen kuin suomalaiset miehet! Tämä ehkäpä selittää sen, miksi sadat suomalaiset naiset matkustavat vuosittain Gambiaan etsimään sieltä miestä itselleen tänne suomeen kanssaan asumaan?
Myös tuohon rasismin käsitteeseen olen törmännyt niin ”oudoissa olosuhteissa” että sitä on pakko hieman kommentoida.
Te naiset näytätte määrittelevän miehen sukupuolirasistiksi välittömästi, jos mies hiemankin uskaltaa kyseenalaistaa toimintaanne toista ihmistä kohtaan ja erityisesti silloin, jos mies esim. kieltäytyy ostamasta naiselle kultakaupan ikkunassa tämän näkemää kallista korua (Termienne mukaan; ”naisen halu olla viehättävän naisellinen kyseenalaistetaan miehen taholta ja mies ei tällöin missään tapauksessa naista rakasta").
Monien havaintojeni mukaan mies muuttuu välittömästi silmissänne sukupuolirasistiksi myös heti kun naisena havaitsette kyvyttömyytenne ”hallita” miestä niin henkisellä, fyysisellä kuin taloudellisellakin tasolla. Naisen täytyy näin kokea olevansa ”valta-asemassa” miestä kohtaa ja jos tämä ei toteudu, on mies naiselle vain ”kasvoille sylkemisen” arvoinen!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Harmaaturkki, jos niin haluat. Taidat olla kovin provosoiva tai provosoitu, tiedä häntä. Silti kovin yksipuolinen näkökulma sulla tässä. Metsässä tapaa ehkä niin harvoin naissukupuolen edustajia, että yhdestä tehdään yleistystä. Ehdotan, että otat laajemman otoksen pohdinnan kohteeksi, siten saat kattavamman kuvan naissukupuolen ominaisuuksista.
Terveisin, provosoitunut fe male
Katkera?
Aika harvoin olen kohdannut kuvailemasi kaltaisia naisia ja yhtä harvoin olen onnekseni kohdannut sinun kaltaisia miehiäkään. Katkeruus ja viha paistaa läpi kuin tulenpunainen huutomerkki. Ei yksi mätä omena tarkoita sitä, että kaikki omenat olisivat pilalla.
Provosointi on lienee tarkoituksesi tai sitten olet ihan käsittämättömän katkera ja täynnä vihaa... En kokenut oikeastaan tarvetta edes kommentoida, mutta koska sain päivän parhaat naurut tekstistäsi, en voinut jättää väliin.
Teille kaikille kolmelle, jotka tähän mennessä olette keskustelunavaustani kommentoineet.
Ensiksikään en ole katkera yhtään kellekään, koska olen tietoisin valinnoin, järkeilyin ja muiden elämästä oppia ottaen onnistunut välttämään mm. riitaisat avioerot mahdollisine huoltajuuskiistoineen sekä moninaiset muut vastoinkäymiset joita olen tuttavapiirissäni ja työni kautta kohdannut.
Vihaa en myöskään ketään, mutta nähtyäni erittäin monin tavoin elämän raadollista todellisuutta sen monimuotoisessa laajuudessaan, en vain yksinkertaisesti pidä siitä kun toista ihmistä tietoisin valinnoin ja tarkoitushakuisesti pyritään vahingoittamaan niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Nytpä siis kysynkin teiltä kaikilta kolmelta (”Kuulehan Kulkuri”, ”Katkeruus syövyttää” ja ”Ei jaksa”) hyväksyttekö te todella naisina esimerkiksi sen, että on olemassa yhä vain kasvava joukko ”sisarianne”, joiden käytös toista sukupuolta kohtaan on erittäin ala-arvoista, laskelmoidusti suunnitelmallista (Ainoana päämääränä vain oman edun ja hyödyn maksimointi!) ja vailla mitään moraalia?
Ihan vain esimerkkinä keskustelunavauksessani kuvaamat naiset sekä ne naiset jotka jopa oikeudessa valehdellen pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin vahingoittamaan esim. lastensa biologista isää, huomaamatta näin huoltajuudesta riidellessään ensisijaisesti aina vahingoittavansa lastaan tai lapsiaan.
Ymmärrän ja hyväksyn äidin ”taistelun” lapsistaan” silloin jos mies on aidosti henkisesti sairas tai päihdeongelmainen (esim. ympäristölleen vaarallinen), mutta jos naisen tavoite on vain saada lapsen biologinen ”isä pois kuvioista” uuden miesystävän tätä mustasukkaisena vaatiessa (hyvin ylistä muuten nykyään) menettelynä oikeudelle valehteleminen miehestä ihmisenä, en hyväksy menettelyä millään tavoin.
Ja onko myös katkeruutta tai vihaa, jos kerron todellisina kuvauksina niiden kymmenten naisten käytöksestä, joiden tiedän jälleen suunnitelmallisesti (tarkoitushakuisin päämäärin) vahingoittaneen miehiä työurallaan (jopa pysyvin seurauksin kun naisten ”lavastuksen” seurauksena mies on saanut merkinnän esim. oikeusturvakeskuksen rekisteriin), tästä jälkeenpäin toisiaan kehuen.
Eli jos jälleen lukisitte mitä kirjoitan arvon naiset, huomaisitte helpostikin, etten perusta kirjoittamaani yhden tai edes kymmenen naisen toimiin, vaan ”otokseni” on todellakin hieman laajempi!
Oikeusasteissamme noin 2000 paria ”tappelee” tälläkin hetkellä huoltajuuksista, sadat naiset matkustavat joka vuosi Gambiaan ”köyhiä” miehiä metsästämään ja lukekaa ihmeessä ennen kritisoimistani yhteiskuntamme muista vakavista ongelmista, niin näette todella mitä kirjoittamallani tarkoitan. Mm. yhä vain nuoremmat tytöt sairastuvat anoreksiaan, kärsivät vakavasta masennuksesta, jne.!
Olet katsonut dokkarin, jossa kerrottiin pienen ryhmän naisia metsästävän miehiä Gambiassa ja tämän perusteella lyttäät kaikki muut. Tiedät kuinka monta huoltajuuskiistaa on oikeudessa ja sen perusteella muka tiedät, että kaikilla on pahat mielessään. Tiedät kymmeniä naisia, jotka mustamaalaavat miehiä työpaikoilla ja se kertoo mielestäsi sen, että kaikki toimivat näin. Mietipä uudelleen, kiitos.
Entäs miehet? Seksiturismi on iän kaiken ollut miesten maailma. Työpaikoilta löytyy paljon miehiä, jotka ovat ahdistelleet naisia. Olenpa joutunut itsekin sellaisen kohteeksi nuorempana. Olen nähnyt lukemattomia kertoja elämässäni, kun isä on henkisesti pahoinpidellyt lapsiaan yhteishuoltajuuden turvin. Heillä on ollut oikeus. Mikään näistä asioista ei ole kuitenkaan saanut minua mustamaalaamaan kaikkia miehiä. Yhä edelleen uskon ja tiedän, että mätien tapausten joukossa on paljon hyviä ihmisiä. Aidosti välittäviä ja rakastavia.
Ja kyllä, yhä edelleen tekstisi kielii minusta katkeruudesta ja syvästä vihasta. Miksi muutoin laittaisit pienen joukon tekoset kaikkien niskoille. Maailmassa on aina ollut pyrkyreitä ja toisen tunteiden kustannuksella leikkiviä ihmisiä. Jos oikeasti tunnet ja tapaat vain kuvailemasi kaltaisia naisia, on ehkä syytä miettiä, että ajaudutko kerta toisensa jälkeen väärien ihmisten seuraan. Katkeruus vetää puoleensa katkeruutta ja viha vihaa. Avoimesti toisiin ihmisiin suhtautumalla voi satuttaa itsensä, mutta se on myös ainoa keino löytää jotain aitoa ja kestävää.
Minä en koe olevani vastuussa toisten ihmisten teoista. Olen vastuussa vain omistani. Minulle ei ihmisen sukupuolella ole mitään merkitystä, mikäli hän ehdoin tahdoin satuttaa toisia teoillaan tai toimii kerta toisensa jälkeen moraalittomasti. Epämiellyttävästi käyttäytyvän ihmisen teot ovat tuomittavia, mutta ei se hänestä tee suoraviivaisesti menetettyä tapausta. Niin monet asiat vaikuttavat ihmisten tekoihin tai tekemättä jättämisiin. On niin kauhean helppoa jäädä kiinni vihaan ja katkeruuteen ja sen varjolla tehdä hirvittäviäkin tekoja. Kaikki eivät kasva koskaan aikuisiksi. On myös hyvin helppoa katsoa maailmaa mustavalkoisesti ja tuudittautua omaan erinomaisuuteensa. Omaa kuvaansa on syytä välillä katsoa sieltä peilistä. Harvoin sieltä täydellinen ihminen katsoo takaisin, jonka kaikki teot ja valinnat olisivat täydellisiä ja onnistuneita.
PS. Minun mittapuullani se on katkeruutta, jos pienen joukon teot laittaa kaikkien ihmisten niskoille. Pienen joukon tekojen perusteella on aika naurettavaa yrittää mustamaalata kaikkia ihmisiä. Naisvihaiset taitavat tehdä juuri tällaisia yleistyksiä ja mihinkään kantamattomia väitteitä.
Jälleen hieman tarkennusta!
En ole missään vaiheessa käyttänyt sanoja "kaikki naiset", vaan kertonut suuren joukon naisia toimivan eri tahoillaan kuvailemillani tavoilla.
Et näy muuten selvästikään ymmärtävän esim. noiden avioero-oikeudenkäyntien todellisuutta.
Niihin nimittäin päädytään vasta kun mikään muu neuvottelu tai sovittelu ei enää ole mahdollinen ja niissä sovelletaan hyvin usein vielä ns. ennakkotapauksia, eli aiempia päätöksiä. Jo siis näihin oikeudenkäynteihin päätyminen kertoo ihmisten kyvyttömyydestä, haluttomuudesta ja tahdonalaisista valinnoista pyrkiä elämään elämää periaatteella; ”minä itse”! Kun lapset sitten kuukausia ja jopa pidempäänkin ovat tämän ”taistelukentän pelinappuloita” (heille rakkaiden ihmisten ”vetäminä eri suuntiin”), voi helpostikin ymmärtää miten se vaikuttaa (jopa vasta vuosien kuluttua) heidän elämänsä päätöksiin ja valintoihin!
Tuossa Gambiaa ja naisten matkustamisesta sinne käsittelevässä dokkarissa puhuttiin muuten sadoista naisista vuosittain.
Ja jos todella olisit lukenut kirjoittamani tarkasti, olisit huomannut, etten ”mustamaalaa ketään”, vaan olen pyrkinyt kirjoittamallani tuomaan esille juuri tuon mitä minulta peräänkuulutat. Eli siis ihmisen itsensä vastuunottoa omista teoistaan niin, että hän voisi suoraan silmiin katsoen toista tietää tekonsa olevan ”päivänvalon kestäviä”!
Kun selvästi ajattelet minun näkevän maailman ja toteuttavan omat tekoni mustavalkoiseen ajatteluun pohjautuen, niin mietipä pohdintaasi minusta uudelleen kun kerron mm. 16–kuukautta työskennelleeni sodanjälkeisessä Bosnia and Herzegovinassa. Näin siellä miten todellinen sota oli ihmisiin vaikuttanut (erityisesti naisiin ja lapsiin pelkona), joten ehkäpä kokemani valossa osaan kuitenkin arvioida mikä on käytöksenä toista kohtaan hyväksyttävää ja mikä kenties ei!
Kun minua ihmisenä noinkin voimakkain sanakääntein (minua ihmisenä kuitenkaan mitenkään tuntematta) kritisoit, niin mietipä sitä, miksi niin monien naisten suulliset ja kirjalliset toiveet siitä millaisen miehen he rakkaakseen haluavat ovat kuitenkin lopulta täydellisessä ristiriidassa todellisten arjen tekojen kanssa?
Täydellisyyttä ei ole olemassa ja en edes yritä esittää olevani ihmisenä mitenkään erityinen tai erinomainen. Tämä on muuten syy siihen, miksi haluan aina antaa minua lähestyvälle ihmiselle mahdollisuuden kohdata minut tuntevana ihmisenä. Näin tiedän silloin antavani toiselle mahdollisuuden tehdä omin vapaaehtoisin päätöksin ne valinnat joilla hän minua tekoina kohtelee.
Esim. nainen minua lähestyessään saa minulta aina täyden huomioni, pohjana mahdollisimman laaja-alainen kunnioitukseni häntä kohtaan tuntevana ihmisenä ja näin kun tiedän kohtelevani naista lähelläni hyvin (pidän sen minkä lupaan sekä korostan keskinäistä halua vapaaehtoisuuden pohjalta rakentuvaan suhteeseen), toivoisin toki löytäväni naisen, jonka todelliset teot riittäisivät edes yritykseen suhteen luomisessa välillämme. Kuinka voi lähteä luomaan mitään suhdetta, jossa toisella sukupuolella on ”kurat housussa” jo lähtöviivalla? Minua lienee tästä miehenä ja ihmisenä tarpeetonta syyllistää!
Paljon olen valmis rakkaussuhteeseeni panostamaan, mutta mistä löytyy nainen joka samoin ajattelee?
Keskimatkassa käänsit sitten kelkkasi. Tuo sinun alkuperäinen kirjoitus on varmasti monen muunkin kuin minun mielestäni yleistys ja mustamaalaus. Tahallinen provokaatio.
Ai, en ymmärrä avioero-oikeudenkäyntien todellisuutta. Ahah, tietäisitpä todellisuuden. Itse et taida ymmärtää, jos kuvittelet naisten siellä pelleilevän lastensa kustannuksella ja miesten olevan syyttömiä kaikkeen. Muistathan edelleenkin, että osoitit tälläkin vain naisia ja heidän hirviömäisyyttään lapsiaan ja miehiä kohtaan.
Mikset sinä kirjoita lasten hyväksikäyttäjistä, rikollisista yleensä, pettäjistä, huijareista tai vaikka loiseläjistä? Miksi pelkästään naiset? Kovin on yksinkertaistettu ja yksisilmäinen tapa katsoa maailmaa, jos muualta ei moraalittomuutta löydy. Voisi myös kysyä, että eikö oikeasti maailmasta löydy tärkeämpiäkin ongelmia kuin muutaman sadan tai tuhannen suomalaisen naisen tekemiset. Oikeasti.
Näistä sinun vastauksista ja muista kirjoituksista henkii läpi sellainen pyhyys ja täydellisyys, että tämä keskustelu on aika turhaa. Kiipeä sinä takaisin sinne norsunluutorniisi ja osoittele sieltä jatkossakin naisia heidän kaikessa kauheudessaan. Maailma varmasti paranee sillä.
Suomessa on muuten lähemmäs 2 miljoonaa täysi-ikäistä naista. Jos heistä reilu 100 käy vuodessa seksireissuilla, niin voi voi. Elämää suurempi ongelma. Varmasti kaiken jauhamisen väärti. Kuinkahan moni suomalainen mies käy vuosittain ilottelemassa pelkästään Thaimaassa. Niinpä niin.
Pahoittelen, että olet joutunut tekemisiin sodan kanssa. Väittäisin kuitenkin, ettei se tee sinusta sen parempaa tuomaria kuin kenestäkään muustakaan sille, että mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei. Terveen järjen mukaan sellaisen maailman näkeminen voi tehdä katsojasta melkoisen mustavalkoisen ja kyynisenkin. By the way, itsensä ylentäminen toisiin verrattuna on yleensä se, jolla lyödään viimeinen naula omaan arkkuun. Oletettavasti teet kohta taas uuden aloituksen...
Miksihän mahtaa niin monen IHMISEN sanat olla ristiriidassa tekojen kanssa. Mietipä sinä sitten sitä. Turha pistää taas vain toisen sukupuolen nimiin jotain ihmisille yleistä toimintatapaa. Miksi ihmeessä sellaista asiaa edes pitäisi pohtia ellei se ole oma ongelma. Tässäkin asiassa pitäisi ottaa toisten teot omille niskoille?
Juu ei, sinä et ymmärrä minua enkä minä sinua. Turhapa sitä on vääntää. Sen verran kuitenkin hämmennän soppaa tähän loppuun, että suosittelen miettimään sun omaa rooliasi. Nainenko on aina ollut syyllinen siihen, että parisuhteesi eivät ole toimineet tai niitä ei ole edes syntynyt? Voisin melkein vannoa, että syytä on katsoa peiliin, jos kaikki vika on muualla kuin itsessä. Joko hakeudut ihan vääränlaiseen seuraan tai vedät käytökselläsi ja olemuksellasi puoleesi kaikenmaailman outolintuja. Vain itseään voi muuttaa, joten siitä on parasta myös aloittaa. Niitä muita on aika turha yrittää muuttaa.
Jotain juttuja vielä, täydentämään ymmärrystäni sinulle ("kerta vielä") elämän todellisuudesta.
Kun selvästikin jätät suuren osan kirjoittamastani lukematta tai et vaihtoehtoisesti ymmärrä mitä ajatuksillani tarkoitan, niin mietipä vaikka sitä, miksi suomessa on EU -maista suhteellisesti eniten lapsettomien sinkkunaisten kotitalouksia?
Tämä tieto on peräisin pari päivää MTV3 -tekstiTV:n sivustolta olleesta uutisoinnista ja sen vahvistaa todeksi Unionin tilastolaitos Eurostat.
Miksiköhän näin on ja tämänkin laitat ehkäpä sen "piikkiin", että minä miehenä
Tämä lauseesi ("Terveen järjen mukaan sellaisen maailman näkeminen voi tehdä katsojasta melkoisen mustavalkoisen ja kyynisen") oikein hirvittää, koska joku voi sitä vahingossa pitää jopa täysin rehellisyyteen pohjautuvana.
Eiköhän kuitenkin ole niin, että jos paikan päällä näet miten sota ihmisiin on vaikuttanut, osaat kunnioittaa paremmin myös muuta elämää ympärilläsi!
Kun kirjoittamassasi esität, etten näytä ymmärtävän mitään elämän raadollisuudesta (todellisuudesta), esim. suoranaiseen rikollisuuteen liittyen, niin kysynpä nyt aivan suoraan montako sellaista narkomaania, joka pyrkii puremaan itsestään irti palasia heroiinin vieroitusoiretuskissaan, olet ollut hoitamassa, tukemassa tai auttamassa?
Montako sellaista äitiä, jonka mies on viillellyt lähes kauttaaltaan rikotulla pullolla, luullen tätä piruksi delirium–kohtauksensa aikana, olet ollut tukemassa / hoitamassa?
Tai entäpä ne lukuisat Skitsofreniaan sairastuneet, joiden elämään monissa eri hoitoyksiköissä olen hoitoalan ammattilaisena tutustunut.
Ja mikä mahtaakaan olla kykysi kohdata esim. auttajana erittäin vaikeaan anoreksiaan sairastunutta murrosikäistä tyttöä, joka ei millään tavoin omaa elämäänsä hallitse?
Tähän kysymykseesi; ” Nainenko on aina ollut syyllinen siihen, että parisuhteesi eivät ole toimineet tai niitä ei ole edes syntynyt?” haluan toki kertoa myös muutaman esimerkin.
Eikö sinua yhtään oudoksuta se, kun nainen muutaman viikon tai kuukauden tuttavuuden jälkeen alkaa ”vaatimalla vaatimaan” yhteisen oman asunnon ostoa? Siis esim. niin, että rahat sijoittaisin minä ja myös naisen nimi kauppakirjassa olisi. Tähän ”huiputukseen” en ole lähtenyt, koska avioero-oikeudenkäyntejä seuranneena tiedän käyneen niin, että mies on maksanut naiselle osuutensa ja nainen on jäänyt lastensa kanssa asumaan hankittuun asuntoon tai muuttanut ”rikkaana” vuokralle.
Samoin minua ovat ihmetyttäneet ne lukuisat tilanteet, joissa nainen on ”kyseenalaistanut” tunteeni häntä kohtaan, kun en ole suostunut hankkimaan jotain naisen haluamaa (yleensä jotain arvokasta) tai kustantamaan esim. naista kalliille ulkomaanmatkalle. Minun rakkauteni on siis ”mitattu rahassa”!
Entäpä sitten mustasukkaisuus, jolloin minua on vaadittu jopa vaihtamaan työpaikkaa, kun hoitoalan ammattilaisena työskentelen naisen kanssa kahden samassa vuorossa, jne.?
Tietenkin mietin myös, miten voisin itseni millään tavoin ”syyllistää” suhteen alkamisen tai muuten sen synnyn epäonnistumisesta silloin, jos nainen jo kasvoni tai kuvani nähtyään, sivuuttaa minut tuntevana ihmisenä ”kasvoilleni sylkien”.
Ehkäpä ”vikani miehenä” on ollut se, etten ole suostunut pelaamaan ihmissuhdepelejä tai vaihtoehtoisesti ”alistumaan” naisen ”tahdottomaksi leluksi”?
Kokonaisuutta täydentäen pyytäisin sinun naisena kiinnittämään huomiosi vielä kahteen asiaan.
Ensiksikin oletko koskaan miettinyt, miten sellainen asia kuin missikisat tai misseys "luovat mallin" sille millainen arvomaailma tai käyttäytyminen on "oikein" naisella toista sukupuolta kohtaan? Ja selvitäpä myös se naisten määrä, joka tänäkin vuonna missikisoihin pyrki, niin ymmärrät varmaan kuinka suuresta määrästä naisia on kysymys asenteineen.
Näin jos luet esim. lehdistä ja katsot vaikka uutisointia siitä, miten tämä kokonaisuus "muokkaa" naisten asenteita toista sukupuolta kohtaan, Voinet vaikka yllättyä?
Toiseksi siihen, mitä luulet naiseen vaikuttavan, kun hän Deitti–palstalle laitettuaan saakin äkkiä päivässä 200 - 400 vastausta miehiltä?
Eikö nainen helpostikin ”sokeudu” oman suosionsa ”valosta” ja huomaa pian ”voivansa hallita täysin” häntä lähestyviä miehiä. Mutta miten käykään, kun nainen äkkiä, esim. onnettomuuden tai sairautensa vuoksi menettääkin miesten kiinnostuksen taholleen?
Lopputulos voi pahimmassa tapauksessa olla hyvinkin tuskallista nähtävää!
menikö edellinen ketju liian vaikeaksi, kun aloitat uuden paasauksen..
Voi hyvät hyssykät tätä aloitusta !
Olisikohan niin että olet katkera, et mahdollisesti ole saanut haluamaasi
kumppania, jolla kenties oli/on tällaiset kriteerit miehen/miesten suhteen ?
Ehkä nykynaiset jotenkin " kostavat ", menneiden aikojen naisten kohtelun,
alempiarvoisena olemisen. En tiedä, aika on muuttunut, naiset ovat itsenäisempiä ja uskaltavat tuoda myös omia toiveitaan, kuin myös toteuttaa
niitä, kumppania valitessaan.
Tuntemani suomalaiset naiset/ vaimot/ äidit eivät ole kertomasi kaltaisia ja ..
antakaamme jokaisen toimia omalla tavallaan, eläköön jokainen omaa
elämäänsä niin kuin parhaakseen näkevät/kokevat, eikö ?
Olet pohdiskellut hyvin tarkkaan suominaisia ja et voi väittää, että kaikki
olisivat samoilla linjoilla . Miehistä riittäisi myös melko pitkä ja puhutteleva
" väittämä " mutta ... olkoon, jokainen taaplatkoon tyylillään.
Kyllä minusta suomalaiset naiset on muuttuneet enemmän viime vuosina omaan napaan tuijottaviksi. On menty vähän liiallisuuksiin. Ei elämää voi elää niin että ei ota toisia huomioon. Tai voi,mutta turha odottaa että homma pelittää.
Siksi varmaan monilla naisilla on niin monia suhteita takanaan.
Olen seurannut tätä peliä lähipiirissäni ja kauempaakin sen verran pitkään.
Virheitä ei koskaan nähdä itsessään vaan aina siinä toisessa ja uskallappas sanoa näille napaan tuijottajille että vika vois olla myös itsessäsi niin kohta saan semmoisen saavillisen paskaa niskaasi ettei ole ennen nähty!
Onneksi näitä naisia ei ole kuitenkaan suurin osa, vaan ihania suomalaisia naisia löytyy, jotka ovat empaattisia, sympaattisia, avuliaita, rakastavia, uskollisia yms. jatkakaa itse listaa. Tunnen näitä myös monia.
Tällaista elämä on. Itse olen niin vähään tyytyväinen, etten ymmärrä näitä "vaativia naisia". Toisaalta ei minusta drama queenia saisi tekemälläkään!
Kerrot suomalaisesta naisesta. Esimerkiks thaikut tai venäjän naiset hallitsee miestä toisella tavalla, tiedät miten? Mies "ostaa" heidät omaan käyttöön. Kun he tulevat tähän maahan he omaksuvat tämän maan tavat ja usein elämä ei suju myöhemmin suomalaisen miehen kanssa.
Suomalainen nainen on itsenäisempi kuin monissa muissa maissa joissa naiset ovat enemmän kotona hoitamassa lapsiaan ja kotia, mies tuo elannon.
Olisiko näin että suomalainen nainen "joutuu" liikaakin huolehtimaan elannosta ja näin ollen se muu jää perheessä vähemmälle? Aikaa ja voimavaroja ei yksinkertaisesti ole. Vaaditaanko suomalaiselta naiselta enemmän kuin joiltakin ulkomaalaisilta? Mutta mitä tekee suomalainen mies? Usein hän aliarvioi suomalaista naista. Moni suomalainen nainen haluaa olla myös riippumaton miehestään rahallisesti, se tuo vapautta tehdä omiakin päätöksiä.
Olen tehnyt elämäni aikana paljon humanitaarista avustustyötä mm. Venäjän Karjalan alueella (esim. orpokodit, lastensairaalat, Suomalainen seurakunta) ja tiedän varsin sen "halukkuuden" jolla paikalliset naiset Suomeen "avioituisivat".
Oma moraalini ei koskaan mene sille tasolle, että "ostaisin" naisen tänne Suomeen, eli "käyttäisin hyväkseni" esim. Thaimaalaisten naisten ”haavetta paremman maan illuusiosta”.
Korostan myös aina, ettei rakkaussuhteessa tule ”vaatia” toiselta mitään, johon toinen ei vapaaehtoisesti valmis ole.
Mikään suhde ei toteudu ”pakottamalla” toista, vaan antamalla omalle rakkaalle mahdollisuus tuntea itsensä merkitykselliseksi rakkaansa rakkaana.
Ja tämä kaikki vielä aitoina arjen tekoina toiselle osoittaen läheisyytenä, kunnioituksena ja inhimillisenä lämpönä omaa rakasta tuntevana ihmisenä ”kuunnellen”!
Mutta edellinenhän tuntuu olevan suomalaiselle naiselle jotain, johon ei kannata edes yrittää tunteiden tasolla vastata, vai mitä ajattelette te, jotka tekstejäni olette kritisoineet?
Sinun moraalisi ei mene sille tasolle, toisten menee. Kukaan ei voi hallita koko maailman moraalikäsityksiä, mikset voi elää sen kanssa että moraaleja on erilaisia, omaa huonompiakin? Mikään moraali ei myöskään toteudu "pakottamalla"
Tuontipuolisotapauksissa vaikuttais usein olevan molemminpuolisia illuusioita, mutta eri asioiden suhteen.
Ja tässäpä vielä hieman tutkittuakin tietoa siitä ja sen pohjaksi, miten mm. itse rakastani todellisessa arjessa kumppaninani kohtelisin!
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/kahden_aikuisen_liitto/
Siis todellisena "kohtaamisena" omaa rakastani ihmisenä kunnioittaen!
Aika monta kaljamahaa ja sohvaperunaa olen nähnyt suomalaisen naisen kainalossa. Ja osaavat nekin kohdella naista huonosti.