Tulisiko ikävä?

Riippuu vähän siitä minkälainen parisuhde takana. Ei tollaista voi suoraan sanoa, että tuleeko ikävä vai ei. Kyllä pitkän parisuhteen muistot ainakin ajoittain tulee takautuvasti mieleen. Ja onhan se todella erilaista päättää ja tehdä asioita yksin. ei mikään helppo tehtävä.

seinään. Rakkaus säilyy yllättävän sitkeänä, vaikka yhdessä olis koettu vaikka minkälaiset yhteenotot...noh, ei nyt mitään kamaluuksia kuiteskaan, mutta risti riitoja, joiden yli ei päästy. Vieläkin, kahden erovuoden jälkeen ikävä kalvaa, vaikka puheväleissä ei olla :( Kunpa pääsisin irti hänestä.

Minulla ei oo ikävä ollu oikeestaan parisuhteen viime aikoja, muistelen niitä hyviä vuosia kun oltiin nuoria ja kaikki avoimena edessä, ei vielä rikottu hyvää .. mutta ne ovat säilössä.
Vaikeaa on ajoittain mutta kaikkeen tottuu ja uusi vaihe elämässä alkaa pikkuhiljaa..

Mun mielestä tämä aloitus on vähän kummallinen. Jää jotenkin ihmettelemään, että miksi kyselellä tuollaista. Onko sillä jotakin merkitystä tietää etukäteen, että tuleeko ikävöimään vai ei. Ei kai sitä eroamista päätetä kuitenkaan sen mukaan, että ikävöikö mennyttä vai jatkaako matkaansa ilman ikävän tunteita.

Omalla kohdallani on ainakin ollut niin, että loppuun asti katsotut parisuhteet, joissa tunteet on käsitelty, ovat jättäneet vähemmän ikävän tunteita. Toki kaipausta on ollut satunnaisesti, mutta vain sellaisena hetkellisenä surumielisenä häivähdyksenä. Sitten jos on tullut jätettyä hyvin yhtäkkisesti, eikä selityksiä ole annettu tai asiasta keskusteltu, ikävä on hetken aikaa ollut hyvinkin raastava ja repivä. Niistä suhteista on jäänyt hyvinkin paha maku suuhun, eikä niitä muistele mitenkään lämmöllä.