On kokemusta sekä vanhoista että uusista asunnoista ja sen perusteella en enää vanhaa ostaisi.
Vanhoissa taloissa eivät remontit koskaan lopu. Tekniikka on vanhanaikaista. Vaikka siivoaa kuinka, asunto ei tunnu koskaan siistiltä, kun joku paikka repsottaa. Remontit eivät lopu, vaikka kuinka korjaa ja paikkaa.
Koskaan ei vanhassa talossa ole rauhallista, kun naapurit vaihtuvat tiuhaan. Ja jokainen heistä koputtaa ja poraa. Ja postiluukusta tipahtaa alinomaa tietoja suunnitelluista talojen remonteista ja remonttilaskuja riittää.
Oikeastaan kaikki mahdollinen painajainen on vanhassa talossa koettu, pelkoa rikollisista naapureista, jotka melkein tulivat ovesta sisään. Huputus kesäkauniilla. Pesukoneen putken murtuminen, kun joutui konetta kiikuttamaan eteisen ja kylppärin väliä. Kylppäriremontin jälkeisen tosi vaikeasti irtoavan pölyn putsaaminen. Katosta maali lohkeili. Vesi tippui katosta jne...Putkiremonttia en jäänyt enää odottamaan, kun kuulin tutuilta siitä niin kauheita tositarinoita, vaan muutin uuteen asuntoon. Onneksi!!
Vanhoissa taloissa eivät remontit koskaan lopu. Tekniikka on vanhanaikaista. Vaikka siivoaa kuinka, asunto ei tunnu koskaan siistiltä, kun joku paikka repsottaa. Remontit eivät lopu, vaikka kuinka korjaa ja paikkaa.
Koskaan ei vanhassa talossa ole rauhallista, kun naapurit vaihtuvat tiuhaan. Ja jokainen heistä koputtaa ja poraa. Ja postiluukusta tipahtaa alinomaa tietoja suunnitelluista talojen remonteista ja remonttilaskuja riittää.
Oikeastaan kaikki mahdollinen painajainen on vanhassa talossa koettu, pelkoa rikollisista naapureista, jotka melkein tulivat ovesta sisään. Huputus kesäkauniilla. Pesukoneen putken murtuminen, kun joutui konetta kiikuttamaan eteisen ja kylppärin väliä. Kylppäriremontin jälkeisen tosi vaikeasti irtoavan pölyn putsaaminen. Katosta maali lohkeili. Vesi tippui katosta jne...Putkiremonttia en jäänyt enää odottamaan, kun kuulin tutuilta siitä niin kauheita tositarinoita, vaan muutin uuteen asuntoon. Onneksi!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täsmälleen Näin, muista kun asuin vanhassa 30-luvun kivitalossa, toisen naapurin seinä oli paperia pieninkin puhe kuului läpi, samoin pizzan ja sipulin haju tunki lävitse naapurista.
Kylppäri oli 1,5 neliötä, pesukone ei mahtunut, sitä joutui siirtelemään suihkun ajaksi ja jonkin ajan kuluttua pesukonen letku murtui siirtelyn johdosta.
Asunto oli jääkylmä talvella ja tulikuuma kesällä, ilmanvaihto olematon.
Asuin kalliossa linjoilla, humalaiset tunkivat rappuun ja rapusta löytyi usein huumeruiskuja, postimerkin kokoiset ikkunat olivat ankealle pihalle, jossat talo vastapäätä ja roskalaatikot.
Pääsin muuttamaan pois , uuteen nykyaikaiseen taloon, talotekniikka valovuosia edellä vanhaa, sulakket kestävät on datapistokkeet, oma ilmanvaihto ja oma sauna, samoin iso parveke. Mahtavaa asua uudessa kun on kunnon äänierisitys ja oma rauha.
Näin se menee, maailma muuttuu ja kehittyy, kukapa meistä haluaisi ajaa 60-luvun Ford anglialla? Uusi on aina uusi ja paras, vanhassa on puutteellinen ilmanvaihto ja huono äänieristys kun ennen ei ollut mitään määräyksia ja pula-ajan materiaaleista kyhättiin välipohjat sahanpurua ja seinät kananlantaa.
Mutta se hinta kun vanhan saa halvemmalla ja moni nuori saa vanhasta talosta halvan vuokra-asunnon hätätarpeeseen.