Älkää nyt ylipainoiset loukkaantuko, mutta

Eivät tietenkään pillerit lihota, mutta ne voivat lisätä ruokahalua. Monet psykoosilääkkeet niin tekevät, esimerkiksi Zyprexa. Ja kun on masentunut, ei jaksa liikkua ja masentuu enemmän ja jaksaa vielä vähemmän liikkua.

Semmosta tällä kertaa....TAAS!!

En ole lihava, mutta olen huomannut saman. Meillä ihmisillä vaan on luontaista tuo puolusteleminen.

Mulla on kotona sotkuista. Selityksiä: olen ollut vähän huonovointinen, raskas viikko takana, nyt ei vaan ole millään jaksanut kun on pitänyt murehtia sitä ja tätä... Eikä mua oikeasti haittaa yhtään jos on vähän sotkuista...

Jäi lukematta tenttiin: Selityksiä: olen ollut vähän huonovointinen, raskas viikko takana, nyt ei vaan ole millään jaksanut kun on pitänyt murehtia sitä ja tätä.
.. Eikä mua oikeasti haittaa yhtään että jäi lukematta, kyllä se läpi menee ja se riittää mulle...

Totuus olisi, että olen niin huolimaton, välinpitämätön ja epäsiisti. Tai mua ei huvita lukea kun se vaatii niin paljon. Välillä tuntuu, että ainoa mitä saan kunnolla aikaiseksi on kilojen kurissa pitäminen. Se vaatii paljon, ja olen saavutuksestani ylpeä. Niinkuin silloinkin, jos saan siivottua tai tuli luettua tenttiin.

Energia ei synny tyhjästä. Jos syntyisi ei maailmassa olisi nälkää missään eikä aliravittuja.

Juu saman asian olen huomannut kuin ap:kin. Mutta ongelma on juurikin tuo kaiken selittäminen ja vastuun siirtäminen itsen ulkopuolelle. Sama mekanismi toimii ihan kaikissa asioissa. Tuossa lihavuuden puolustelussa se on vaan niin selkeästi esillä.

Hullu keskustelu. Miksi lihavien pitäisi selitellä täysin ulkopuolisille ihmisille painoaan? Miksi ei laihoilta vaadita selityksiä heidän laihuudestaan?
Miksi NASA haluaisi lihottaa astronauttinsa jollain pillerillä?
Onko Nasa ilmoittanut että haluavat säästää rahaa syöttämällä astronauteille pillereitä ruoan sijasta? Tulisiko se lopulta halvemmaksi?
Kuka pystyy syömään mysliä desitolkulla? Kyllä se pari ruokalusikallista korkeintaan viilin tai jogurtin päälle riittää isommallekin ihmiselle.
Huvitti kun eilen kuuntelin Novan uutisita että 60% suomalaisista miehistä ei ole normaalipainoisia ja naisilla luku on 50%
Yksi kaveri sitten soitti ja kysyi että miten pienempää prosenttiosuutta voidaan kutsua normaaliksi. Eikö normaali yleensä määritellä sen mukaan mikä on enemmistö.
Annika Metsäketo oli ihan pihalla. Ei tajunnut mitä kaveri kysyi. Selitti vaan että niin niin, mikähän on syynä tähän ilmiöön.
Heh :) Kohta siis laihat ovat epänormaalipainoisia ja lihavuus on normaalia.

useimmat naiset lihoavat kun asuvat parisuhteessa. harva vain kehtaa myöntää aktit kyllä herättävät tarpeita mutta eivät tyydytä ja niin sitten syö sekin on yksi tyydytyksen muoto.

Laihojen naisten olen kuullut useimmin valittavan kun miehellä ei ole muuta mielessään...
Ali= on lihava
Yli= laiha.

Noista lihottavista lääkkeistä pitää nostaa esiin kortisoni, joka ei sinällään lihota, mutta kerää kyllä nestettä elimistöön, ja sitä kautta paino nousee tosi monella, vaikka kuinka yrittäisi huolehtia syömisistään. Lisäksi se lisää ruokahalua. Ehkä tekosyitä, mutta jos muutenkin on ongelmia painon kanssa (tai kovin kipeä) niin ei se kortisonikuuri suuresti painon pitämistä helpota...

Minä kuulun siihen porukkaan, joka ahdistuu noista small talk -lihavuuskeskusteluista. Ehkä miä ahdistun niistä sen takia, että mulla on ylipainoa oikeasti paljon, eli usein olen keskusteluissa se, johon viitataan "onneksi mulla ei mene noin huonosti". Ja muuten jos joku kysyy miksi olen lihava, vastaan yleensä, että koska syön liikaa ja liikun liian vähän. Syitä miksi näin toimin löytyy sitten liuta (mm. oikeasti meni 1,5 vuotta sairastumisesta krooniseen sairauteen, ennen kun sain päähäni iskostettua, etten voi kivun pelossa jäädä kotiin, etenkin kun tiedän liikunnan helpottavan).

Minä uskon vakaasti, että se todellinen painon lähteminen alkaa siitä, kun oikeasti pystyy tunnustamaan itselleen sen todellisen syyllisen omaan lihomiseen. Ja toisaalta löytää sen oman tavan jättää ne herkut kauppaan/pöytään.

Ainahan on niitä tapauksia, jotka vain yrittävät peitellä sitä, ettei kiinnosta liikkua ja ylensyönti on kivaa. Mutta kuitenkin on myös niitä, jotka eivät vain siihen pysty, eikä se ole aina edes itsestä kiinni.
Aineenvaihdunta on suuri tekijä. Toki, sitä voi nopeuttaakin, peräti lääkkeillä, mutta onko sekään enää terveellistä? Itse olen aina ollut normaalipainoisen ylärajoissa, ihan syntymästä saakka. Mitään ei vain tapahdu, ja se on suuri mysteeri. En kyllä välitäkään siitä niin paljoa, kun se ei ole terveysriski kuitenkaan.

Pointtini on se, että kyllä niitäkin on, joilla on oikeasti kunnollinen syy lihavuuteen.

Jos ylipainoa on ollut lapsuudesta lähtien niin on joutunut melko tasan tarkkaan kiusatuksi ja syrjityksi jossain vaiheessa. Kyllä se aina arvet jättää ihmiseen ja helposti alkaa lohtusyöpöttelyn kierre. Ei kehtaa lähteä kuntosalille eikä lenkkipoluille kun itsetunto on poljettu maanrakoon. Turvallisempaa ihmisten tuijottelulta ja ilkkumiselta vaan hautautua niiden eväiden kera sinne sohvan uumeniin. Jos ihminen vähitellen kuntoutuu ja alkaa lähtemään vaikka hitaasti liikkumaan sinne kuntopoluille niin eiköhän sekin jotain pahaaoloa potevia urpoja ärsytä. Jos joku haluaa selitellä sitä painoaan ja se helpottaa niin suotakoon se, kyllä he itse sen tietää mutta on varmaankin mukavampaa hieman selvittää "tietämättömille" mistä se ylipaino johtuu :D Se voi olla terapiaa sille huonolle omatunnolle kun on tullut vähän salaa mässäiltyä. Eräs törppö huomautteli melko isosta annoksesta lautasellani niin sanoin että täytyisikö ottaa hiiren annos nähtesi ja vasta hakea lisää kunnes olet häipynyt :) Varmaan monet tekee niin että muiden nähden täytyy esittää ettei syö paljon mitään ja yöllä jääkaapin ovet narahtaa.

kyllä olet köyhä.

Hae viihteesi muualta.

Voi hyvä ihminen sentään... Hanki elämä! Mitä iloa on olla laiha ja täydellinen, jos sitten tuhlaa elämänsä tälläisiin sepustuksiin...

Aloittaja puhuu kyllä täyttä asiaa. Itselleen valehtelee jos perustelee oman ylipainon jollain aineenvaihdunnalla tms. Kokeilkaapa alkaa käydä vaikka joka päivä kymmenen kilometrin kävelyllä, siirrytte vihanneksiin ja juureksiin ettekä syö mahaa täyteen aina kun on nälkä ni varma juttu on että paino alkaa tippumaan. Ai niin ja alkoholi pois! Ensimmäiseen 2kk paino tippuu noin pienillä asioilla helposti lähemmäs 10kg. Itellä toimi ja niin toimii toisillakin. Ei mitään saa ilmaseks vaan se vaatii pientä työntekemistä.

Ei tietenkään käytä. Jos käyttää niin jo sen pois jättäminen auttaa laihtumisessa kun tilalle ei ota mitään muuta.

Oli pakkko kirjoittaa kun aihe koskettaa. Monet selittelet yöipainoaa ja niin teen minäkin. Se helpottaa omaa oloa ja helpottaa itseinhoa. Kuitenkin näkisin, etä se selittely on tavallaan ollut minulle pelastus.

Vanhempani erosivat ollessani 10 vuotias. Muutin isäni luo asumaan ja siitä alkoi lihomiseni. Isäni ei enää laittanut kunnon kotiruokaa vaan haki meille viikoittain pitsaa yms. roskaruokaa. Ja isäni myös lahjoi minua ruualla usein. Paras esimekki tästä lienee se että isäni lähti illalla baariin "etsimään minulle uutta äitiä" ja toi minulle kilokaupalla herkkuja, jotta viihtyisin illan yksin.
Minä sitten yksinäni mussutin karkkia ja nukuin eteisen oven edessä, jotta kuulisin että isäni tulee turvallisesti baarista kotiin. Ja olin tuolloin tosiaa vain 10 vuotias! Sain siis pienestä pitäen oppinut ruuan lohdukkeeksi yksinäisyyteen ja pahaan oloon.
Lihoin ja samalla alkoi koulukiusaaminen joka jatkui vuosia. Välillä laihdutin hurjastikkin ja olin laiha useita vuosia. Sitten kun elämäni alkoi mureta käsiin, jäin työttömäksi ja erosin, lihoin taas. Moni saattaa sanoa, että mitä annoit itsesi taas lihoa ja se oli oma vikani.

Minulle on pienestä pitäen opettu, että ruokaan on hyvä lohduttautua ja niin tein myös vaikeissa tilanteissa. Sitten oravanpyörä vasta alkoikin: lohdutin itseäni syömällä, tunsin siitä pahaa oloa, masennuin ja söin taas. ja tuolloin kärsin pahasta masennuksesta, joten en saanut itseäni liikkeelle vaan saatoin nukkua päivässä 15-19h.

Tiedän kyllä syyni lihomiseen: syön enemmän kuin kulutan, mutta asia ei aina ole niin yksinkertainen. Syömisen taustalla on usein monia tekijöitä mitkä johtavat ylensyöntiin. Minun kohdallani ne ovat pienestä pitäen opittu tapa lohduttaa itseään ruualla. Opituista tavoista ei niin vaan pääse eroon ja niihin on helppo palata kun elämä potkii.

Silti koen, että syy lihavuuteeni osittain lapsuudessa. Voitte olla vapaasti sitä mieltä että se on vain selittelyä, mutta koittapaaka muttaa omasta elämästänne tapa, jota olette käyttäneen 20 vuotta!

Mulla ei ole mitään selityksiä kuin se että liikun liian vähän siihen energia määräärään mitä syön. Teen liian hyvää ruokaa ja 15 kilsaa päivässä ei kuluta niitä kaloreita. Olet ihan oikeassa että terveellistä ruokaa voï syödä liikaa.


Lääkkeitä ei tarvitse jos liikkuu 10- 20 km päivässä. Laiska kumminkin valitsee lääkkeet ennemmin liikunnan sijaan. Olen syömishäiriöinen joka ei hallitse syömistään eikä juomistaan. Johtuu pahasta lapsuudestani jossa ongelmaisia ihmisiä.

kyllä lääkkeet voi lihottaa,tai ei nyt pelkästään lääkkeet,mutta mulla esim psykoosilääkitys aikaansai sen että illalla kun ne lääkkeet otti,ni tuli nälkä..tai ei edes nälkä,mutta ihan kamala ruuan himo..sitten sitä söi jääkaapista suunnilleen ovenkin jos muuta ei löytynynyt..nyt olen ollut syömättä niitä lääkkeitä 3kk ja paino on tippunut jo 8kg..että kyllä ne lääkkeet voi oikeesti edesauttaa lihomista..ja kilpirauhase vajaatoiminta myöskin... =)

mua rasittaa sellaiset ihmiset, jotka sanoo: "voi sua onnekasta, kun oot noin hoikka" Ei se oo mitään onnea, mä teen lujasti töitä sen eteen, että saan painon pidettyä samana, kuntoilen joka päivä, yritän syödä terveellisesti ja monipuolisesti ja herkutella vaan kerran viikossa. Kyllä itsekuria tarvitsee ja paljon, että ei herkuttelisi joka päivä, koska mun pahe on roskaruoka :D sen ymmärrän, että jotkut lääkkeet ja sairaudet edesauttaa lihomista, mutta ne joilla ei oo tälläisiä ongelmia, niin lihavuuden syy on usein pelkkä itsekurin puute ja laiskuus. Ja kun suomalaiset juo sitä alkoholia todella paljon, niin sehän se vasta lihottaa ja turvottaakin. Mulla on eräskin kaveri, joka vetää joka päivä roskaruokaa ja kulkee puolen kilometrin matkatkin autolla ja sitten se valittaa, että kun on vararengas vyötäröllä, oon sitä yrittäny saada mun kanssa kuntoilemaan monta kertaa, mutta se vaan tokasee aina, että "ei jaksa". Mä ite haluan pitää kroppani kunnossa ihan terveydellisistä syistä =)

No siks tietenki että me mässätään ja rällätään ja napostellaan koko ajan. Ja siks että ns. normaalipainoiset saavat taivastella ja antaa neuvojaan. Mitäs te muuta täällä roikkujat teette kun vahtaatte toisten kiloja?
Niin kauan kun itse ansaitsen rahani, maksan itse menoni ja nautin elämästä, niin en perusta pätkääkään toisten arvosteluista ja kommenteista.

mulla on itsellä joku aika ollut paha naposteluongelma, koko ajan teki mieli syödä jotain, aloin liikkummaan oikein kunnolla ja ulkoilemaan, niin ongelma lähti =) nyt yhtäkkiä lähinnä alkanut oksettamaan kaikki rasvainen ruoka ja naposteltavat. Mutta lihavuus valitettavasti on aika iso ongelma Suomes, vahtaan toisten kiloja siksi, että se on terveydelle vaarallista. Ehkä se ei ole vaarallista vielä parikymppisenä, mutta lihavuus kostautuu vanhempana, kun siitä aiheutuu kaikenmaailman sairauksia, pitäisi osata katsoa pitkällä tähtäimellä. Jos nyt vähäsen on ylipainoinen, niin eihän siinä mitään. Mutta tunnen itseni paljon energisemmäksi ja pirteämmäksi, kun olen alkanut kunnolla noudattaa terveellisiä elämäntapoja =) Missään nimessä ei kannata laihduttaa muiden kommenttien takia, vaan ihan oman itsensä takia. Mutta jos ei halua laihduttaa, niin en mä siitä paasaa sen enempää, sehän on kuitenkin jokaisen oma valinta. Kuntoilen nyt erään ystävän kanssa, joka on sellaiset 15 kiloa ylipainoinen ja se hehkuttaa lähes joka päivä, kuinka ihana olo liikunnasta tulee =) ja kilojakin on jo muuta siltä lähtenyt. Laihtuminen ei vaadi paljoa, hiljaa hyvä tulee.

Voi ressukkaa, luuletko että yli puolet suomalaisista loukkaantuu sun kirjoituksistas:). Suomalaisita yli puolet onylipainoisia kuten minäkin.

tuota, en mä tänne kirjota loukatakseni ketään, nyt oot käsittäny jotain väärin :D halusin vaan kertoa oman mielipiteeni lihavuudesta. Ja vielä sen verran, että lihon itsekin aika helposti, eli jos joku ajattelee vielä, että joku hoikka ihminen on onnekas kun on niin hyvässä kunnossa, niin ei se välttämättä sitä ole, hän voi joutua tekemään paljon töitä, että pysyy siinä kunnossa, kuten minäkin. Tietty on sitten niitäkin ihmisiä, jotka vaan pysyy laihoina, vaikka kuinka vetäis kaikkea roskaruokaa, eikä harrastais liikuntaa juurikaan. Kuten mun vanhin veli :D "kade"

Lihavuus on sitä että syö enemmän kuin kuluttaa, muunlainen selitys tarkoittaisi ikiliikkujan keksimistä.

Olenko rasisti? Hmmm. Luin kirjoituksesi ja tuli mieleen valkoiseen poplaritakkiin pukeutunut laiha tumma nainen. Käsissään laboratorioista tutut ohuet lasiset pipetit. Pitäisikö NASAN tietää??? Pitkät ripset tekevät aaltoilevaa liikettä.
Mielenkiintoista. Keinahdan rauhalliseen epätietoisuuden tilaan, hymyilen. Herään yht'äkkiä- muistan, on aamu ja minun pitää ottaa 0.2mg thyroxinia. Porsaasta eristetty aine, joka pelastaa minut, olisin varmasti jo kuollut muutoin, onhan minulla vaikea kilpirauhasen vajaatoiminta.
Muistan vielä hämärästi tosin, kun en saanut lääkettä, aineenvaihdunta oli hidas. kakkosella käytiin joka toinen viikko-ei ollut tarvetta. nyt joku miettii josko NASA haluaisi tämän astronauteilleen.... Hmmm. Jäänpä tähän kytikselle...

Hehehheh. Itse painoin 2 vuotta sitten 110kg. Mietin, miksi. Aineenvaihduntani oli todella hidas, liikuin todella paljon yrittäessäni sitä nopeuttaa. Syynä lihavuuteni olikin kilpirauhasen vajaatoiminta, johon sain lääkityksen. Nyt mittani ovat 174/70, ja olen niihin tyytyväinen. Syy lihavuuteeni minun kohdallani ei johtunut liikasyömisestä ja liikkumattomuudesta. Ei kannata yleistää.

Kannattaa mennä testeihin, jos tuntuu, ettei laihdu millään vaikka "kuluttaa enemmän kuin syö". Oireita ovat (hitaan aineenvaihdunnan lisäksi) ummetus, lisääntynyt unen tarve, masennus ja hiusten lähtö. Minä tarvitsin sairastamisen aikana unta 11 tuntia. Masennusta ei ilmennyt.

Lääkkeistä tai ei, niin nyky yhteiskunta yrittää kovin hyväksyä lihavuuden. (joka kasvaa koko ajan suomessa) Jokaisen on itse pidettävä itsestään huolta. Terveelliset elämäntavat, niin pysyy paino hallussa ja itse terveenä. Jos lihoo, vaikka kuinka yrittäisi pitää syömisen kurissa ja harjoittaa liikuntaa, on syytä hakeutua lääkäriin. Mutta missä vika, kun tämä näyttää kovin yleistyvän? Kiusaaminen ja halveksuminen on väärin ylipainoisia kohtaan, mutta onhan se luonnonlaki. Eläimetkin syrjäyttävät heikommat. Ei lihavasta oravastakaan mihinkään olisi. Tämä on ihmisten oma aiheuttamaa, joka on koitunut ongelmaksi. Ihan tekee pahaa katsoa kun täti ei mahdu linja-auton käytävällä kulkemaan saatika istumaan ettei maha ota kiinni edellä olevan penkkiin. Ei tuo tervettä ole, nykypäivänä normaalia kylläkin. (valitettavasti)

Kysymyksesi:
Miksi lihavat tarjoavat kaikenlaisia paikkaansa pitämättömiäkin selityksiä ylipainoonsa, eivätkä vain myönnä totuutta?

Vastaukseni:
Lihavat tarjoavat yleensä näitä kaiken maailman selityksiä ylipainolleen tilanteissa, joissa he kokevat tai pelkäävät tulevansa tuomituksi ylipainonsa tähden. Lihavat eivät suinkaan ole ainoat selittelijät, vaan uskoisin tämän selittelyn olevan luontainen puolustuskeino hyökkäyksiä vastaan. Esimerkiksi lapset selittelevät toisen lapsen kiusaamista sillä, että toinen ärsytti tai yrittävät laittaa vahingon piikkiin. Aikuisenakin ihmiset selittelevät myöhästymisiään, runsasta alkoholin käyttöä, parisuhdeongelmiaan jne. mitä ihmeellisimmillä syillä, eivätkä suoraan myönnä laiskuuttaan, viallisuuttaan, nautinnonhaluisuuttaan, vastuuntunnottomuuttaan tms. oikeita syitä ongelman takana.

Vaikka ihmiset tarjoavat tekosyitä näillä huonoille päätöksilleen, kyllä jokainen yleensä sisimmässään tietää ne oikeat syytkin. Ne oikeat syyt voivat olla vain niin kivuliaita myöntää jo itselleenkin, ettei niitä halua toisen ihmisen seurassa alkaa tarkastelemaan julkisestikaan.

Sanoit: "Se (lihavuus tai laihtumisen mahdottomuus) johtuu jokasella millon mistäkin, mutta ei monella missään nimessä siitä, että yksinkertasesti syö yli kulutuksen koko ajan."

Kommenttini: Tässä kohtaa olet väärässä. Vaikka ihminen lihoaakin nauttiessaan enemmän kaloreita kuin kuluttaa niitä, lihavat eivät suinkaan koko ajan saa enemmän kaloreita kuin kuluttavat. Lihavuus on merkki siitä, että on joskus saanut kaloreita enemmän kuin on kuluttanut. Lihavuus ei välttämättä kuitenkaan ole merkki siitä, että olisi välttämättä edes vuosiin saanut enemmän kaloreita kuin kuluttaa. Esimerkiksi äitini on ollut ylipainoinen niin kauan kun muistan, mutta paino on pysynyt pitkälti samana. Tämähän tarkoittaa sitä, että hän on kuluttanut kaloreita saman verran kuin on syönytkin niitä, jolloin laihtumista ei ole päässyt tapahtumaan.

Kuvailit myös kirjoituksessai muutaman kylmän totuuden, joita en lähde kumoamaan. Tekstissäsi ylipainon syistä on annettu hyvin yksipuolinen kuva, sillä ylipainon mielen sisäisiä syitä et ole huomioinut juuri ollenkaan. Harvemmin ylipainossa on kyse vain siitä, että ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Kyllä nykyään länsimaissa on tarjolla runsaasti tietoa terveellisestä syömisesta ja ylipainon riskeistä puhutaan siinä määrin, että uskoisin harvan ylipainoisen tekevän tietoisen valinnan haluavansa lihota tai olla ylipainoinen.

Se, miksi ylipainosta puhutaan masennuksen yhteydessä, ei suinkaan johdu ainoastaan lääkkeiden sivuvaikutuksista. Esimerkiksi epätyypilliseen masennukseen, joka nimestään huolimatta on masennuksen yleisin muoto, kuuluu oireena lisääntynyt ruokahalu ja runsas lihoaminen. Lääkkein hoidetun masennuksen suhteen onkin vaikeaa arvioida, mitkä asiat johtuvat itse sairaudesta ja mitkä lääkkeistä. Masennuslääkkeet eivät myöskään tehoa läheskään kaikkiin hyvin, joten lääkehoidosta huolimatta oireet ovat yhä olemassa, vaikkakin hieman lievempinä.

Ylipainon psyykkisiä syitä voi olla muitakin. Esimerkiksi jotkut ylipainoiset ovat saattaneet lapsuudessaan tai nuoruudessaan kokea jonkinlaista seksuaalista hyväksikäyttöä tai esineellistämistä, että osittain tiedostamattaan lääkitsevät pahaa oloaan ruualla ja kokevat jossakin määrin ylipainon suojaavan heitä jatkossa vastaavanlaisilta tilanteilta. Joillakin ylipaino voi liittyä päihderiippuvuuteen, jonka taustalla on usein myös omat ongelmansa.

Vaikka ylipainosta olisi periaatteessa helppo päästä eroon, nimenomaan nämä taustalla vaikuttavat psyykkiset ylipainon syyt ovat edesauttamassa repsahduksia ja painon nousua uudestaan laihduttamisen jälkeen. Ennen kuin kehotat kaikkia lihavia ottamaan itseään niskasta kiinni, voin todeta, että psyykkisiä ongelmia ei ihan niin helpolla korjata. Ja jos oikeasti kuvittelit, että esimerkiksi masennuksesta pääsee noin vain irti, olet saanut elää helpompaa elämää kuin ehkä tiesitkään.

Oman kirjoitukseni keskeisimmät pointit:
- Tekosyyt eivät ole mitenkään ominainen piirre lihaville, vaan yleistä kaikille ihmisille.
- Lihavat eivät välttämättä koko ajan syö enemmän kuin kuluttavat, vaan he ovat ainakin jossain vaiheessa syöneet enemmän kuin ovat kuluttaneet.
- Ylipainon syntyyn vaikuttaa paljon enemmänkin kuin vain fyysiset syyt. Taustalla vaikuttaa yllättävän usein psyykkiset syyt, joiden korjaaminen ei olekaan aivan helppoa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta nostaa painoa. Se vain on fakta. Vastaavasti liikatoimintaa sairastava laihtuu vaikka söisi kuin hevonen.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy myös muita oireita kuten palelu, hiustenlähtö, väsymys ja ihon kuivuminen. Tilan voi todeta terveyskeskuksessa arvot mittauttamalla. Tyroksiinilääkitys korjaa tilanteen.

Tässä vähän yksinkertaista faktaa, vaikka periaatteessa oletkin mielestäni oikeassa tuon seliseli -teoriasi kanssa.

Itse olen liki viisikymppinen, 170-senttinen , 86-kiloinen nainen. Liikakiloja on siis viitisentoista. Paino alkoi nousta kun lapsia syntyi, neljänkympin jälkeen enemmän. Söin liikaa, huomaamattani, liikuin liian vähän. Ja 2009 sairastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Hankin ylikiloni elämäntavoillani, tyroksiinivajaus vaikeutti niiden pudottamista kun havahduin tilanteeseen. Lääkitys on auttanut painonpudotuksen vauhtiin. Välttelen sokeria, pullajauhoja ja alkoholia. Ruokavaliooni kuuluvat hyvä liha, hyvät kasvikset ja hedelmät, täysjyvävilja. Kotona on kehonkoostumusmittari jolla träkkään painoani, peruskulutustani ja rasvaprosenttiani. Arkeeni kuuluu liikuntaa neljänä päivänä viikossa, kävely-juoksulenkkejä ja vastusharjoittelua kotona (inhoan kuntosaleja!) Tavoitteena on painaa 70 kg kun täytän viisikymmentä Aikaa siihen on reilu vuosi.

Minulla ja monella muulla psyyken lääkkeet lihottaa. Onko siis kaikki mt-potilaat laiskoja? Oma vika?
Ennen lääkkeitä olin hoikka. Lääkityksen aloitus -> hurja painonnousu. Kokeilu ilman lääkkeitä -> hurja painonlasku. Lääkitys aloitettava uudelleen -> hurja painonnousu. Monta laihdutusyritystä -> ei tulosta.
Ja jos lääke/sairaus hidastaa aineenvaihduntaa, tottakai vaarana lihoa. Samoin kuin tupakka nopeuttaa aineenvaihduntaa.
On niin paljon mitä lääkkeiden sivuvaikutuksista ei tiedetä. Ei se aina oo niin yksinkertasta.

Miä oon lihava sen takia kun tykkään (liikaa) suklaasta :D
Mitä sitä kieltämään.
Se minua ärsyttää kun ihmiset kuvittelevat että lihavat syövät jatkuvast paljon ruokaa. Jos minäkin söisin joka päivä roskaruokaa yms. nii lihoisin jatkuvasti. Nyt kun painoni pysyy samana, niin syön juuri sen verran kuin kulutan.

Eli lihavakin voi syödä terveellisesti ja liikkua, vaikka onkin lihava.

Taipumus lihoa on erilainen eri vartalotyypeillä. Toiset lihovat jo äidinmaidosta, toiset eivät milloinkaan. Pyöreä, paksuluinen, leveä vartalotyyppi näyttää lihoavan herkemmin, kuin siro, kapea vartalo. Myös kasvonpiirteet antavat osviittaa, pyöreäposkinen ja lättänenäinen ovat useammin ylipainoisia. Herkkuja on liikaa saatavilla ja mikäli ei omaa suurta itsekuria kärsii seurauksista.

Kaksi vierasta ihmistä kyseli multa että mistä mä laihdutan.Sanoin että mahasta ja reisistä.Painoa on 80 ja pituutta 167.Harrastan lenkillä käyntiä.Ketä pitäis uskoa itteeni vai muita jotka ihmettelee laihdutustani.

Syntymälahjana suuri määrä rasvasoluja.
On "läpipaskureita" ja toisessa laidassa henkilöitä joiden rusas rasvasolumäärä odottaa, että jotain energiapitoista livahtaisi saataville.
Tuttava- ja lähipiirissä on molempia.
Työkaverini oli kuin pinkypanter. Laiha kuin nälkämaan laulu vaikka mätti suuhunsa kaikkea kalorifanaatikkojen manaamia aineksia.
Heppu sanoi, että hänen isänsä oli saman lainen.
Toinen hoikkis on vaimoni. 50v vaiheessa, erään sairauden yhteydessä, lääkäri sanoi, että rouvan on saatava painoa lisää.
160cm pituinen, spritterin vahvat koivet ja pakarat omaava, kaksi kookasta lasta synnyttänyt nainen painoi 52kg johon oli saatava painoa lisää ainakin 6kg.
Rouva syö samat sapuskat ja samat määrät kuin minä, 172cm, 80kg painava ukko.

4,5:n viikon mittainen auto / teltta matka Välimerelle tuttavapariskunnan kanssa.
Olimme alle 30 vuotisia. Tuttavaheppu oli minua kaksi vuotta vanhempi mutta olimme saman kokoisia. Söimme samat sapuskat. Ryyppäsimme suunnilleen saman verran. Mitä tuttavat tekivät teltassaan keskenään ei kuulunut minulle.
Tuona aikana kaverini laihtui 3kg ja minä lihon saman verran, 3kg. Seuraavina vuosina kaverini lihoin reippaasti joten hän ei ollut edes "läpipaskurityyppiä"!

Myöhemmin, punttiharrastukseni myötä kertyi hieman lihasmassaa ja enimmillään lepokulutukseni oli 2230kcal/vrk. Antoi hieman "pelivaraa" mutta vain hieman.