Halkoaholainen vaalimanifesti ja vaaliohjelman pääarkkitehti Saarakkala itkee, kun muut suvaitsevat kyseenalaistaa gurun ohjelmat populistiseksi sanahelinäksi.
Persu jyrättiin
Iltalehden uutispäätoimittaja Panu Pokkinen/Iltalehti 5.3.2011
Poikkesin viime viikolla ensimmäisessä vaalipaneelissa. Nyt Perussuomalaiset otetaan ja haastetaan tosissaan.
Persujen varapuheenjohtaja, ministerikandidaatti ja yksi puolueen pääideologeista Vesa-Matti Saarakkala sai kokea tämän karvaasti. Kilpailevien puolueiden kollegat eivät antaneet Saarakkalan sutkautella perussuomalaiseen malliin, vaan haastoivat ja vaativat tiukasti perusteita. Saarakkala jäi jyrän alle.
Haastaminen oli niin kiivasta, että yhdessä kohdassa Saarakkala jopa kyseli ääneen, miksi muut pilkkaavat häntä. Joissakin kohdissa naureskelu ja ilmeily täyttivät kyllä koulukiusaamisen merkit. Toisaalta samalla tavalla muillekin naureskeltiin, jos heiltä karkaili sammakoita.
Olen iloinen siitä, että Perussuomalaiset on tuonut politiikkaan suoran puheen kulttuurin. Sitä on kaivattu. Poliitikkojen puheet ovat usein epäselvää toisaalta-toisaalta-selittelyä.
Nyt jouduin huolestumaan. Saarakkalan räväköiden mielipiteiden takaa ei tahtonut löytyä oikein perusteita. Kun kollegat tiukkasivat tarkemmin, Saarakkala jäi sanattomaksi tai tarkempi selvitys kuulosti samalta munkkilatinalta kuin muillakin puolueilla.
Siinä missä Soini pystyy vastaamaan vastaväitteisiin uusilla sutkautuksilla, muu ehdokaskaarti alkaa kompastella jo toisessa lauseessa. Tällainen vaikutelma jäi.
On piristävää, kun asioista ollaan eri mieltä. Saarakkala oli. Kaikesta.
Vaikutti siltä, että asioista piti olla eri mieltä vain sen takia, että näyttää politiikkaan kyllästyneille ihmisille pirteältä vaihtoehdolta. Suoraa puhetta, kovia väitteitä ja valitusta. Ratkaisuja olikin sitten vähemmän.
Tiistain Vanhalla ylioppilastalolla järjestetty ulkopoliittinen paneeli paljasti, että Perussuomalaiset ei ehkä tarjoakaan sitä suoran puheen politiikkaa, josta he mielikuvia rakentavat.
Saarakkala esimerkiksi?–?kaikista muista poiketen?–?sanoi, että kehitysapuun ei panosteta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Selkeä mielipide: ei rahaa suomalaisten kukkarosta ennen kuin oman maan asiat ovat kunnossa.
Muut panelistit pakottivat Saarakkalan tarkentamaan: Persut itse asiassa haluavat antaa kehitysapua 800 miljoonan euron edestä. Ja ymmärtävät, että hädänalaisia pitää auttaa ulkomailla. Se vain ei taida olla oikein mieluista kuultavaa puolueen kannattajille. Suoraan voidaan puhua kannattajia miellyttäen, mutta jotain on pakko jättää kertomatta.
Voiko olla niin, että tiukkojen kannanottojen takana odottaakin todellisuudessa vain pieni muutos entiseen? Pitävätkö muiden puolueiden väitteet sutkautuspuolueesta paikkaansa? Voiko olla niin, että Timo Soinin takana on noin suuri tyhjiö?
Tai sitten Vesa-Matti Saarakkalalle osui vain huono päivä. Puolueen kannalta toivottavasti näin, sillä muuten Persu-kupla puhkeaa varmasti.
Jos räväköiden lauseiden ja lupausten takana on yhtä tyhjää, miltä paneelikeskustelussa vaikutti, Perussuomalaiset syyllistyy samaan kuin syyttämänsä ”perinteiset puolueet”. Väärä mielikuva on äänestäjien pettämistä.
Puolueiden munkkilatinan lisäksi nyt on aika haastaa myös Perussuomalaisten sutkautukset. Suomi kaipaa politiikkaan suoraa puhetta. Emme kuitenkaan kaipaa sitä perusteetta.
Persu jyrättiin
Iltalehden uutispäätoimittaja Panu Pokkinen/Iltalehti 5.3.2011
Poikkesin viime viikolla ensimmäisessä vaalipaneelissa. Nyt Perussuomalaiset otetaan ja haastetaan tosissaan.
Persujen varapuheenjohtaja, ministerikandidaatti ja yksi puolueen pääideologeista Vesa-Matti Saarakkala sai kokea tämän karvaasti. Kilpailevien puolueiden kollegat eivät antaneet Saarakkalan sutkautella perussuomalaiseen malliin, vaan haastoivat ja vaativat tiukasti perusteita. Saarakkala jäi jyrän alle.
Haastaminen oli niin kiivasta, että yhdessä kohdassa Saarakkala jopa kyseli ääneen, miksi muut pilkkaavat häntä. Joissakin kohdissa naureskelu ja ilmeily täyttivät kyllä koulukiusaamisen merkit. Toisaalta samalla tavalla muillekin naureskeltiin, jos heiltä karkaili sammakoita.
Olen iloinen siitä, että Perussuomalaiset on tuonut politiikkaan suoran puheen kulttuurin. Sitä on kaivattu. Poliitikkojen puheet ovat usein epäselvää toisaalta-toisaalta-selittelyä.
Nyt jouduin huolestumaan. Saarakkalan räväköiden mielipiteiden takaa ei tahtonut löytyä oikein perusteita. Kun kollegat tiukkasivat tarkemmin, Saarakkala jäi sanattomaksi tai tarkempi selvitys kuulosti samalta munkkilatinalta kuin muillakin puolueilla.
Siinä missä Soini pystyy vastaamaan vastaväitteisiin uusilla sutkautuksilla, muu ehdokaskaarti alkaa kompastella jo toisessa lauseessa. Tällainen vaikutelma jäi.
On piristävää, kun asioista ollaan eri mieltä. Saarakkala oli. Kaikesta.
Vaikutti siltä, että asioista piti olla eri mieltä vain sen takia, että näyttää politiikkaan kyllästyneille ihmisille pirteältä vaihtoehdolta. Suoraa puhetta, kovia väitteitä ja valitusta. Ratkaisuja olikin sitten vähemmän.
Tiistain Vanhalla ylioppilastalolla järjestetty ulkopoliittinen paneeli paljasti, että Perussuomalaiset ei ehkä tarjoakaan sitä suoran puheen politiikkaa, josta he mielikuvia rakentavat.
Saarakkala esimerkiksi?–?kaikista muista poiketen?–?sanoi, että kehitysapuun ei panosteta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Selkeä mielipide: ei rahaa suomalaisten kukkarosta ennen kuin oman maan asiat ovat kunnossa.
Muut panelistit pakottivat Saarakkalan tarkentamaan: Persut itse asiassa haluavat antaa kehitysapua 800 miljoonan euron edestä. Ja ymmärtävät, että hädänalaisia pitää auttaa ulkomailla. Se vain ei taida olla oikein mieluista kuultavaa puolueen kannattajille. Suoraan voidaan puhua kannattajia miellyttäen, mutta jotain on pakko jättää kertomatta.
Voiko olla niin, että tiukkojen kannanottojen takana odottaakin todellisuudessa vain pieni muutos entiseen? Pitävätkö muiden puolueiden väitteet sutkautuspuolueesta paikkaansa? Voiko olla niin, että Timo Soinin takana on noin suuri tyhjiö?
Tai sitten Vesa-Matti Saarakkalalle osui vain huono päivä. Puolueen kannalta toivottavasti näin, sillä muuten Persu-kupla puhkeaa varmasti.
Jos räväköiden lauseiden ja lupausten takana on yhtä tyhjää, miltä paneelikeskustelussa vaikutti, Perussuomalaiset syyllistyy samaan kuin syyttämänsä ”perinteiset puolueet”. Väärä mielikuva on äänestäjien pettämistä.
Puolueiden munkkilatinan lisäksi nyt on aika haastaa myös Perussuomalaisten sutkautukset. Suomi kaipaa politiikkaan suoraa puhetta. Emme kuitenkaan kaipaa sitä perusteetta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei Suomessa mitään persukuplaa ole! Senhän näkee jo tutustumalla kansanedustajaehdokkaisiin! Kovasti on mukana tohtoria, maisteria ja jopa muutama insinöörikin! Juristeista nyt puhumattakaan! http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2011
Ja niin työmiestä, niin työmiestä että, nämä paremminkin äärioikeistoon kuuluvat FaceBook poliitikot.
Vesa-Matti Saarakkala , halkoaholaiset PeruSS
TYÖKOKEMUS
Automyynti Saarakkala Oy, Kurikka. Kesätyötä autonpesijänä 2002, 2005.
Skaala ikkunat ja ovet Oy, Kurikka. Kesätyötä oviaihion valmistajana 2004, 2005.
Kurikan kaupunki. Kesätyötä ruohonleikkaajana 2001 ja urheilukentän hoitajana 2005.
Suomen Eduskunta. Kansanedustajan osa-aikainen avustaja (ed. Timo Soini) 2007-2009.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän osa-aikainen tiedottaja 2009.
MEP Timo Soinin osa-aikainen kotimaan avustaja (local assistant) 2009-
Perussuomalaisten osa-aikainen kenttäsihteeri 2009-
PeruSSuomalaisten vaali SatuKirjan kirjoittaja (Kirjoittajan huomautus )
Perussuomalaisten kulttuuripolitiikka ällistyttää
MTV3 03.03.2011
Persut jänistivät haastattelusta
MTV3:n uutiset pyysi haastattelua myös perussuomalaisilta. Kansanedustajat Raimo Vistbacka ja Pentti Oinonen saatiin useamman yrityksen jälkeen puhelimeen. Oinonen sanoi, ettei edes ymmärrä mitä tuo puolueen linjaama "postmodernistinen taide" on. Vistbacka siirsi haastatteluvastuun puolueen kulttuuripoliittiselle vastuuhenkilölle Veli-Matti Saarakkalalle.
Brysselissä oleva puheenjohtaja Timo Soini vastasi haastattelupyyntöön tekstiviestillä, ettei hän ole taideasiantuntija eikä hänellä ole muuta sanottavaa asiassa.
Saarakkala kuistasi haastattelupyynnön sanomalla, että linja on mikä on.
Taustavaikuttajan räknäilyjä
Purhon puutteessa2.1.2011 19:41
Kymen ppiirin poliittisille toilailulle ei näy loppua.Mummelimaatuskavetoisesti on lähdetty todelliselle rollaattorirallille. Todellisen haasteen koko puolueen poliittiselle uskottavuudelle antaa tämä ns.kaappipunikkien nousu puolueen piirien johtopaikoille. Tilannetta voidaan jo avoimesti verrata SMP:n loppulaukan aikoinin tapahtuneeseen muutaman syväkyykkyisen punikin poliittisesti arvottomaan arvonnousuun.
Kymessä tilanne korostuu eritoten pitkänlinjan veteraanin Hannu Purhon kohtelussa.
Mummelimaatuskapiirin poliittinen henki on nitistää heikot ja lyödä lyötyjä.
Jostakin mitättömyydestä,niinkuin mitäänsanomattoman museomestarin potkuista yritetään teennäisesti lietsoa keinotekoista kohua,kun samanaikaisesti puolueen pitkäaikaisen puoluesihteerin vaimo kituu lastensa silmien alla tuskallisesti kuoliaaksi.
Kuin tarkoitushakuisesti nämä "poliittisiksi taustavaikuttajiksi" itseään tituleeraavat vannovat olevansa Purhon ystäviä,mutta eivät käytännössä puolueen sisällä uskalla tehdä Purhon hyväksi yhtikäs mitään.
Olisi aika avata keskustelu siitä,miksei puolueesta löytynyt Purholle mitään muuta tointa?
Nythän on käynyt niin,että piirin sisällä Purhon pitkäaikaisen poliittisen työn hedelmiä lahjoitellaan poliittisina Kroisoksina esiintyvien poliittisten taustavaikutttajien ansiokkaasta työstä Demareille..
Noo,seuraava läpimenijä ja ainoa Soinin julkisesti kunnolla tukema ehdokas on tiettävästi Soinin anoppi,jolta Purho olisi takuuvarmasti imaissut liian suuren äänipotin,noussen jopa itse Eduskuntaan?
Taustavaikuttajan turinoinnin mukaan tämähän se lienee todellinen syy Purhon pannaan????
Soinin taustavaikuttaja
SUOMEN KUVALEHTI | 23/2005
Pääkaupungissa Putkonen kasvoi korkoa, ja 1986 hänet valittii Maaseututyöväen liiton puheenjohtajaksi.
Taustalla oli Sdp:ta johtaneen Kalevi Sorsan toive. Sorsa toivoi Putkosen estävän liiton valumisen sosiaalidemokraattienhallinnasta kommunisteille. Tavoite toteutui, mutta Putkonen joutui eroamaan maaliiton johdosta 1990. Taustalla oli pitkä ja sotkuinen oikeusprosessi, jossa Putkosta syytettiin raiskauksesta.
Korkein oikeus langetti lopulta tuomion äänestyspäätöksellä.
http://suomenkuvalehti.fi/s/files/pdf-liitteet/Dc167.pdf
HS - Kotimaa - 22.7.2004
POLIITTISET ELÄIMET
Putkonen väittää olevansa luonteeltaan samanlainen kuin Tessa: ujo ja kiltti.
Uskokoon ken haluaa, kertoo kuitenkin hänen ilkikurinen ilmeensä.
"Politiikassa olen kyllä yhtä uskollinen omalle aatteelleni kuin Tessa on minulle", Putkonen vakavoituu.
Uskolliselle koiralle tyypillisesti Tessalla ei ole omaa tahtoa nimeksikään.
"Siinä se muistuttaa hyvin monia poliitikkoja. Mennään sinne, minne hihna vie. Kiinnostutaan nopeasti asioista ja tehdään hätäisiä päätöksiä", Putkonen päivittelee.
Saarikangas ja Soini ostaisivat Finnjetin Espoolle
HS.fi
Ryhmä espoolaisia kaupunginvaltuutettuja haluaa ostaa entisen Finnjetin Espoon kaupungille.
Aloitteen Finnjetin, nykyisen Da Vincin ostamisesta on tehnyt Kurt Byman (sit.ps). Sen ovat allekirjoittaneet ainakin Martin Saarikangas (kok), Timo Soini (ps) ja Eero Akaan-Penttilä (kok). Aloitteesta kertoi ensimmäisenä Ajankohtainen kakkonen.
Edullista majoitusta voitaisiin tarjota myös esimerkiksi pakolaisille tai tutkijoille.
Suomeen kuljetettuna hinta olisi kymmenisen miljoonaa, Saarikangas laskeskelee.
Asuntolaivan voisi sijoittaa esimerkiksi Espoon Suomenojalle, Saarikangas pohtii. Hän kuitenkin epäilee samaan hengenvetoon, ettei Suomenojan pikkusataman merialtaan syvyys riitä Finnjetille.
Aloitteen tehneen Bymanin suunnitelmien mukaan Finnjet sijoitettaisiin ensin Helsinkiin, kunnes Suomenojan satama-alue saataisiin valmiiksi.
Tyrmäys Soinin ”hassulle” avaukselle: vanha juttu
Julkaistu: 5.3.2011 12:21 UusiSuomi
Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt suhtautuvat nihkeästi Timo Soinin (ps.) ehdotukseen sijoittaa suomalaisten eläkerahoja enemmän paikalliseen infrastuktuuriin, kuten teihin, rautateihin ja pohjoisen kaivoshankkeisiin.
- Niinhän eläkevakuutusyhtiöt tekevät nytkin. Ei siinä ole mitään uutta, Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen sanoo Uudelle Suomelle.
Samaa mieltä on Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber.
- Päätehtävämme on sijoittaa työntekijöiden ja työnantajien varat tuottavasti. Jokainen kohde katsotaan erikseen, Huber sanoo.
Eteran Hannu Tarkkonen ottaa esimerkiksi Ilmarisen viime viikolla puhuttaneen Fingrid-sijoituksen. Valtio ja Ilmarinen ostivat energiayhtiöiltä sähkön kantaverkon omistavan Fingridin osakkeet noin 650 miljoonalla eurolla.
Työeläkevakuuttajien TELA:n kokoaman tiedon mukaan hieman yli kolmasosa, noin 47 miljardia euroa, suomalaisten eläkevaroista on sijoitettu Suomeen.
- Tämä osuus on aika hurjan suuri, kun verrataan maailman taloutta ja Suomen taloutta keskenään, TELA:n johtaja Reijo Vanne sanoo.
- Soinin käyttämä sana "investointi" voi tarkoittaa mitä vaan. Se ei häiritse, kunhan kyseessä ei ole tuki. Se olisi nykyistä lainsäädäntöä vastaan, Vanne jatkaa.
Vanteen mukaan eläkelaitokset joutuvat täyttämään tietyty tuottavuuden vaatimukset, joten investointikohteidenkin pitäisi tuottaa sijoituksina. Hän kysyy, miksi tällaisiin kohteisiin pitäisi käyttää eläkelaitosten rahoja.
- Jos ne ovat muutenkin kannattavia sijoituksia, jotka vielä tuottavat verotuloja, eikö valtion kannattaisi sijoittaa niihin suoraan itse? Tällaisia varten kannattaisi ottaa jopa lisää lainaa, jos ne ovat niin hyvä, Vanne ehdottaa.
Timo Soini ehdotti tänään Ylen Ykkösaamussa, että työeläkeyhtiöiden rahoja voisi käyttää suomalaisten liikennehankkeiden rahoittamiseen. Tämä loisi kasvua kansatalouteen.
- Valtio ja kunnat ovat hyviä maksaja, Soini arvioi.
Eläke-Tapiolan Huber sanoo, että työeläkelaitoksen tehtävä on sijoittaa sille annetut rahat mahdollisimman tuottavat. Hän ei pidä ajatuksesta, että varojen sijoittamista ohjattaisiin poliittisesti.
TELA:n Vanne puolestaan kerto, että eläkelaitokset ovat muutoinin etsineet Suomesta sopivia sijoituskohteita.
"Tuntuu hassulta"
Suomalainen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Yleinen malli muualla on se, että valtio kerää keskitetysti työntekijöiden eläkemaksut ja maksaa myöhemmin eläkkeen.
Suomessa eläkemaksut menevät yksityisille yrityksille, eli eläkelaitoksille, jotka huolehtivat eläkerahoista ja maksavat myöhemmin eläkkeet. Eläkelaitosten rahoista on vastuussa laitoksen hallitus. Soinin mallissa hallitus osallistuisi päätöksentekoon siinä, mihin eläkeyhtiön varat sijoitettaisiin.
Tätä TELA:n Reijo Vanne vastustaa, sillä
- Hassulta tuntuu, että hallitus ohjaisi sijoituksia. Siinä on työntekijöiden ja työnantajien rahat, joita sijoitetaan, Huber sanoo.
Tällä hetkellä järjestelmä toimii niin, että valtio ei puutu eläkevarojen sijoittamiseen ja niiden kohteisiin. Yhtiöltä odotetaan kuitenkin tuottoa sijoituksille.
Eteran Hannu Tarkkonen sanoo, että suomalaiset infrahankkeet ovat eläkelaitoksen listalla. Jos kiinnostava ja tuottava kohde löytyy, siihen sijoitetaan.
Käytännössä eläkelaitoksen investoinnin on tuotettava lisää varallisuutta eläkelaitokselle, joten investoinnin - vaikkapa mainitulle Seinäjoki-Oulu-radalle - tulisi maksaa itsensä takaisin rahana.
Liikenneministeri Soinin ehdotuksesta: Ei minkäänlaista realismia
Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mielestä liikenneverkon rahoituksen täytyy jatkossakin perustua valtion budjettirahoitukseen.
Erityisesti tämä koskee perusväylänpitoa.
Kannanotossaan Vehviläinen vastasi perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille, joka lauantaina ehdotti työeläkerahastojen ottamista käyttöön maan liikenneverkon kohentamisessa.
– Ei ole minkäänlaista realismia siinä, että työeläkeyhtiöt lähtisivät rahoittamaan esimerkiksi Pohjanmaan tieverkon päällystystöitä, kuten Soini lauantaisessa esiintymisessään antaa ymmärtää, ministeri sanoo.
Isoille liikennehankkeille Vehviläinen ehdottaa perustettavaksi valtion omistamaa osakeyhtiötä. Sen kautta työeläkeyhtiötkin voisivat halutessaan osallistua kotimaisten väylähankkeiden rahoittamiseen.
Vehviläinen muistuttaa, etteivät työeläkeyhtiöt hyvää hyvyyttään ja talkoohengessä rahoita suomalaisia teitä ja raiteita. Yhtiöt tahtovat sijoituksilleen kunnon tuoton, hän huomauttaa.
Työeläkeraha liian kallista tientekoon
8.3.2011 4:00 KymenSanomat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ehdotti lauantaina, että työeläkevaroja ohjattaisiin teiden ja ratojen rakentamiseen. Ehdotus sai pääasiassa vastahankaisen vastaanoton. Samaa mieltä oltiin lähinnä keskustassa, jolle on poliittisesti ehkä enemmän etua maakuntien kuin työeläkekassojen elinvoiman edistämisestä.
Olisi tietysti hienoa, jos suomalaisille rakennettaisiin uusia väyliä vain suomalaisin voimin, suomalaisista materiaaleista ja suomalaisella rahoituksella, ja kaikki osapuolet voittaisivat. Sellainen suljettu talous ei vain nykymaailmassa toimi.
Tulevat työeläkeläiset ovat syystä huolissaan eläkkeidensä tasosta. Työeläkeyhtiöiden on hoidettava rahastojaan mahdollisimman tuottavasti. Siis saatava sijoituksistaan mahdollisimman korkea korko.
Väylän rakentamisen kulut maksaa — suoraan tai hankkeen rahoittajalle — valtio, eli lopun perin veronmaksajat. Heille edullisinta on saada hyvä tie mahdollisimman halvalla. Kun rahat ovat tiukalla, suurien hankkeiden rahoittamiseen on kehitelty uusia keinoja. Elinkaarimalli on tapa tasata kustannusta tulevaisuuteen. Edullisia lainaehtoja ajatellen suunniteltu valtion Infra Oy vaikuttaa lupaavalta.
Perussuomalaiset ovat erityisessä tarkkailussa, kun vaalivaltteja nyt vähän kerrallaan on alettu kääntää pöytään. Timo Soini kirjoitti plokissaan, ettei halua puuttua yksityiskohtiin, koska ”niissä asuu piru”. Poliittiset kilpakumppanit tuskin ottavat hänen haluaan huomioon, kun tarjolle tulee ruodittavaksi sopivia yksityiskohtia — pienempiäkin kuin huonosti toimiva yhtälö miljardiluokan väylärahoituksesta.
Perussuomalaisten vaaliohjelman taidekeskustelu
STT-HANNU KUPARINEN 03.03.2011
Ruotsissa samoilla linjoilla
Kannanotot ovat hyvin samansuuntaisia, mitä avoimen maahanmuuttovastaiset ja kansallismieliset ruotsidemokraatit tarjosivat Ruotsissa äänestäjille viime vuoden valtiopäivävaaleissa.
Puolue korosti ruotsalaisen kulttuuriperinnön kunnioittamista ja vaalimista sekä vaati, että verovaroilla tukeminen pitäisi lopettaa sellaiselta taiteelta, jonka tärkein päämäärä on shokeerata ja provosoida.
Saarakkala kiistää, että perussuomalaisten linjaukset olisivat lainatavaraa naapurista.
- Ajatusta ei todellakaan ole keksitty Ruotsista. Ainakaan itse en ole edes tutustunut ruotsidemokraattien vaaliohjelmaansa.
Saarakkalan mukaan ruotsidemokraatit ei ole perussuomalaisten "sisarpuolue" eikä heillä ole minkäänlaista yhteistyötä ruotsalaispuolueen kanssa.
Onko ruotsidemokraatit perussuomalaisten sisarpuolue?
Iltalehti Kirjoittanut Helena Tornberg
Perussuomalaisten rivijäsenet ja kannattajat keskustelevat kyllä varsinkin netissä ja mielellään nimimerkin suojassa. Koska moni perussuomalainen kirjoittaja on minulle kertonut yhteyksistään ruotsindemokraatteihin ja kertonut ihailevansa heidän poliittista sanomaansa niin kysynkin:
Onko ruotsindemokraatit perussuomalaisten sisarpuolue?
Työväenpuolue Soinin vaalikone, palkat alas
Pitäisikö suomalaisten palkkoja alentaa, jotta he jäisivät eläkkelle myöhemmin?
Soini vastasi Kyllä