Olen tuntenut kauan erään miehen, ja meillä oli aikoja sitten lyhyt suhde. Ikäeron takia kuitenkin päätimme olla "järkeviä" ja jätimme juttumme siihen, ennen kuin mitään vakavempaa kerkesi kehkeytyä. Silloin kuitenkin minulle kävi niin, että rakastuin tähän mieheen kuin hullu puuroon, enkä ole päässyt rakkaudesta eroon. Olen tullut siihen tulokseen vuosien varrella, ettei taida tämä rakkaus kadota, mutta vuosien varrella olen oppinut elämään tunteen kanssa.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Rakkaus jäänyt kummittelemaan?
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Rakkaus jäänyt kummittelemaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi veikkoset näitä sattuu !
Voiko siitä tunteesta päästä eroon? Itse en ole päässyt, vaikka on ollut ihania miehiä elämässäni hänen jälkeenkin. Se rakkaus vain tuntuu ihan erilaiselta kuin muut. Paljon syvemmältä..
Olen siis oppinut elämään tunteen kanssa, mutta en panisi pahakseni jos vaikka joskus pääsisin siitä eroonkin. Tuntuu että se kuitenkin jollakin tapaa vaikuttaa mahdollisen elämänkumppanin löytämiseen kun aina se eräs on mielessä.
Aloitus on surkea provo. Pah.
No onkos vielä mahdollista elää se rakkaus pois päiviltä..
Olet vain keskittynyt liikaa siihen yhteen henkilöön ja tehnyt hänestä "erikoisen".
Tietynlaista fantasiaa "kadotetusta rakkaudesta". Kun muistelet henkilöä tietyllä tavalla jatkuvasti niin tuo muistojälki vahvistuu ja hänestä tulee sinulle jotenkin erityinen verrattuna kaikkiin muihin miehiin.
Ja muistoissa kaikkihan on aina niin täydellistä kuin voi vain olla verrattuna siihen hetkeen ja mieheen jonka kohtaat siinä oikeassa elämässä vaikka seuraavaksi.
Se uusi mies häviää siis aina unelmille. Ei kukaan pysty toisen päässä olevan kuvan kanssa kilpailla.
Ajattelin joskus noin kunnes sitä huomaa että on niitä muitakin ja kun olet tavannut vähintään kaksi samanlaista jotka ovat sykähdyttäneet aivan yhtä kovasti, mutta eri tavoilla niin osaa päästää irti siitä "ainoasta".
Usein huomaa myös miten se tunnetila on liittynyt siihen elämäntilanteeseen sekä tapahtumaketjuun jossa toinen ihminen on tavattu. Sitä on rakastunut siihen tunnetilaan ja muistoissa sitä tunnetta on vaikea vertailla mihinkään muuhun.
Tämä ei tarkoita etteikö tuo mies olisi sinulle erityinen tai ettei hänen tulisi olla. Kyse on vain suhteellisuudentajusta miten häntä peilaat muihin ajatellen että tuo tunne on jotain ylittämätöntä. Tavallaan et anna itsellesi mahdollisuutta välttämättä tuntea samoin koska pelkäät menettäväsi tuon vanhan tunteen.
Rakkautta ei erityisesti kannata jättää kummittelemaan. Lakkaa siis uskomasta kummituksiin. Onhan sinulla muistot silti.
Minulla rakkaus kummitellut "vasta" elämäni pisimmät kolme kuukautta. En tiedä jatkosta ja olisi päästettävä irti jostain, mikä tuntuu niin täydelliseltä.
"Tavallaan et anna itsellesi mahdollisuutta välttämättä tuntea samoin koska pelkäät menettäväsi tuon vanhan tunteen."
Juurikin näin minulla. Mutta en myöskään ole vielä valmis, enkä halua luopua vanhasta tunteesta. Joten kärsin ja odotan naista joka saisi rakkauteni ehdoitta.