olisi sen rinnalle saatava toinen sellainen järjestelmä, jolla ruuan hintaa
voidaan pitää kurissa.
Uusi vero liian suurille kauppojen voitoille. MARKKINA ARVO VERO.
Se säädettäisiin hillitsemään kauppiaiden liian suuria voitto osuuksia
mm. maidossa kaupan osuus on 40 % , mikä on ällistyttävä , kun tuotteesta ei ole juurikaan mitään kuluja. Veroa ei saisi lisätä hintoihin. On monia muitakin
tuotteita , kahvi , leipä , nisut , jne,
Viimekuussa kaupat toivat myyntiin appelsiineja (egypti) aluksi niitä myytiin
49 senttiä kilo hinta nousi pikkuhiljaa reilusti yli euron €. jopa 200 % tin
voittoosuuteen.
Markkina arvon vero olisi sopiva konsti pitää kauppiaiden ahneus kurissa.
voidaan pitää kurissa.
Uusi vero liian suurille kauppojen voitoille. MARKKINA ARVO VERO.
Se säädettäisiin hillitsemään kauppiaiden liian suuria voitto osuuksia
mm. maidossa kaupan osuus on 40 % , mikä on ällistyttävä , kun tuotteesta ei ole juurikaan mitään kuluja. Veroa ei saisi lisätä hintoihin. On monia muitakin
tuotteita , kahvi , leipä , nisut , jne,
Viimekuussa kaupat toivat myyntiin appelsiineja (egypti) aluksi niitä myytiin
49 senttiä kilo hinta nousi pikkuhiljaa reilusti yli euron €. jopa 200 % tin
voittoosuuteen.
Markkina arvon vero olisi sopiva konsti pitää kauppiaiden ahneus kurissa.
Vastaukset 79
Vanhimmat
tietääkö vaari tai joku muu tarkasti mikä on maidon tukkuhinta
Pelkän maitojuuoman osalta tuo luku hintajakakauma pitää , mutta kun
lasketaan kaikkien maidosta valmistettujen nestetuotteiden osuutta
aletaan puhumaan jo todella isoista kaupanosuuksista , siis pelkän maitojuoman
(ei latoosittomien , eikä jukurttien,piimän jne), kaupan kokonais voitto-osuus
lienee 60-70% luokkaa , koska tarkkojalukuja ei ole käytettävissä.
"kaupan kokonais voitto-osuus lienee 60-70% luokkaa , koska tarkkojalukuja ei ole käytettävissä. "
Jäisi voitoksi niin meillä olisi kaupan alalla melkoisesti korkemmat palkat ja muitakin miljonäärejä kuin Keskinen? Kauppa kannattaisi melkoisen hyvin? Mutta laskukaava on sama kuin että jokainen maataloustukieuro jää viljelijän voitoksi?
Kaupalla on myynnissä kymmenen tuhatta erilaista tuotetta , juuri maatalouden tuotteissa kauppa vetää välistä RAAKASTI. Niistä vaietaan , koska mikään taho ei seuraa niiden muodostusta. Maatalous on tuen avulla hintasäännöstelty , ja
kauppa käyttää sitä härskisti hyödyksi.
Kun lasketaan tuottajan maidon tuotantokustannukset pois , jää jäljelle
tuolloin n. 5-7 sentin osuusviljelijän palkaksi-verot.
kun lasketaan kauppiaan kulut maidon osalta , on se työ hintalapun laitto
ja hinnan rahastus siinä maidon hinnassa , eli ei kuluja ollenkaan kylmiön sähkö
on alle on olematon litraan suhteutettuna , kun otetaan kylmiön kaikki myytävä
tuotteet mukaan.siinä ne.
Silti kauppa on isoin maidon hinnassa.
"Kun lasketaan tuottajan maidon tuotantokustannukset pois , jää jäljelle
tuolloin n. 5-7 sentin osuusviljelijän palkaksi-verot. kun lasketaan kauppiaan kulut maidon osalta , on se työ hintalapun laitto ja hinnan rahastus siinä maidon hinnassa , eli ei kuluja ollenkaan kylmiön sähkö on alle on olematon litraan suhteutettuna "
Niin että sitten kun tehdään navettaa niin sen kuluja ei mitenkään tarvitse huomioida maidon tuottajan kustannuksena? Kuten ei myöskään huomioida kaupan kiinteitä rakennus yms kuluja maidon kustannuksena kaupalle? Hintalapun laitto on ainoo kustannus? Lehmällä varmaan sitten ainoo kustannus on tukilanketin täyttö?
Lues nyt tuo OMA kirjoitukses , ja mieti vähän sitä.
/-= 0, tai jos suhteutetaan nuo sinun ajatuksesi 1 maitolitraan on silloin
viljelijän osuus huomattavasti isompi.
Toinkin vain yleistä esimerkkiä esiin , vääristyneestä hintajakaumasta.
Asian pointti näyttää äkkiä unohtuneen: Millä saataisiin kaupan kate
samalle tasolle tuottajan kanssa.
Ainoa keino on uusi vero, millä aletaan verottaan liian suuria voitto-osuuksia.
MARKKINA ARVO VERO.
Voidaanko edes kylmiön sähkölaskuakaan laskea suoraan maidon kulurakenteeseen kun kumminkin se kauppa on jotenkin lämmitettävä.
Onko edes SUPER kaupoissa edes perinteistä lämmitysjärjestelmääkään!!!!
älä syytä kauppaa johdat asian väärille vaarimaisille raiteille, ei tuo tuottajien osaomistama meijerikään talkoilla tee, kate pitää löytyä ja jälkitili tuottajille sekä osingot omistajille,jussien maidon tilityshintaa ei täällä ole mainittu, naristu kannattamattomuutta kyllästymiseen saakka, muka tappiolla tuotetaan ja v...t sanon minä!
"Millä saataisiin kaupan kate samalle tasolle tuottajan kanssa."
Kaupan kate on eri asia kun kaupan osuus. Ihan sama juttu kun aina sanot jos maavaari olet että "viljelijän saama osuus maitolitrasta on 5-6 senttiä, ei 40 senttiä koska muu menee kustannuksiin" tai jotain sinne päin. Ei se kauppakaan sitä osuuttaan katteeksi suinkaan saa. Sitä vaan helpommin huomaa roskan toisen silmässä kuin tukin omassaan?
Tuoppas sinä tänne palstalle esiin ne kaupan kaikki kulut , mitä se maidon
osalta joutuu sen myyntiin laittamaan.
Eli paljonko kaupalla on maidon myynnistä kuluja / litra.
Suhteuta asia siihen , että kauppias myy myös tuhansia muita tuotteita siinä
samalla.
Heti alkuun tiedoksi , meijeri toimittaa sen rullakon suoraan sinne kaupan
kylmiöön ,usein suoraan valmiiksi hinnoiteltuun tiskiin.
kauppias ostaa apulantaa ja lypsääkö koneella vai käsin
maanviljelijä rahoittaa kaupparakennuksen rakentamista. Kylmälaitteiden huoltoa? Kaluston uusimista? Kassajärjestelmien päivitystä? Parkkipaikan asfaltointia? Parkkipaikan aurausta?
Ja paljonkos se kulu noista sitten tekee siinä 1/10 000 osa olevassa
maitolitrassa.
Olisko jotain 0,0002 % , kerro sä mitä se tekee EUROISSA.
VERTAILUKOHTEENA OLEVA TUOTTAJA MYY VAIN YHTÄ TUOTETTA,
JA SAA 5-7 SENTTIÄ/LITRA >
jää 5-7 senttiä Kaikkien vähennysten jälkeen litran tuotto, mitä maito maksaa tukussa sitten tiedetään lisää?
Niin kuin yritysmaailmassa sanotaan , ennen veroja ja poistoja se tuottajan
saama osuus maidon hinnassa on 5-7 senttiä , siitä meijeriltä saadusta
alkutuottajan hinnasta on mennyt kustannuksiin valtaosa , mutta entä kauppias,
ei ole tainnut mennä mitään.
Onko oikein , että tuotteelle lähes sivullinen korjaa kokopotin.
alkaa tuo hinnoittelu mennä lahjoituksen puolelle , ei se lahjavero
kyllä kauppiaalle pahaa tekisi.
jussi saa haukut, tuottajahinta ja kaupanhinta, siinä välissä on tuo jussien lähes oma Valio tai muu meijerilaitos, mikäs sen osuun ja tuo paljon "Salattu" jälkitili, meijeristä kauppaan siitä hinnasta eripuraa, pysytään pöljät aiheessa!
Ei tässä nyt niin vakavasta asiasta ole kyse , että täytyy nimittelemään ruveta.
Sinänsä tuo PÖLJÄ ON HIENO PAIKKA, tuolla savon puolessa , oon joskus poikennut , ja ihmetellä täytyyasukkaiden suhtautumista kylänsä nimeen.
Ilmekkään ei värähtänyt , kun hymyssä suin ostimme muistoja , mieluummin erittäjn vakavailmeinen myyjä teki työnsä.
Kannattais ASKOJENKIN mennä sinne oppimaan.
tuohon edelliseen vaikka laittaisit siihen jonkun sentin lisää tuottajan osuudeksi
ellei se sitten ole mennyt seuraavan vuoden apulantalaskuun , ja kauppiaan pussiin
niin kauppiaan kate on ihan eri valtakunnassa.
Mielenkiintoista sikäli , että te kuluttajat jaksatte puolustaa sitä tahoa , joka
teiltä sen lopullisen hinnan ottaa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010072723&ext=rss
"Totuus ruuan hinnasta: raha valuu kauppaketjuille
Kaupan kahmaisema osuus elintarvikkeiden hinnoista lähti 2000-luvun alussa "räjähdysmäiseen" kasvuun verrattuna tuottajien saamaan osuuteen, kertoo sanomalehti Kaleva.
Kehityksen taustalla oli Suomen EU:n jäsenyys, joka vahvisti kaupan neuvottelu- ja ostovoimaa. Siten kauppaketjut pystyivät kilpailuttamaan sekä kotimaisia että ulkomaisia elintarviketuottajia rinnakkain, kuvaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niem".
Kaupan osuus ruuan hinnasta on niin selvä , ettei siihen tarvita välttämättä
edes isompaa tutkimusta , mutta hyvä näin. Alkuperäinen pointti olikin
tuoda esiin tapaa millä tällaista asiaa voidaan kontrolloida , olisi ensiarvoisen tärkeää , jos päättäjät havahtuisivat huomaamaan markkina arvon veron
merkityksen.
Maanviljelijää on kusetettu kohta 20 vuotta alkutuotteen hinta sääntelyllä
maataloustukea hyväksi käyttäen , kuten huomaatte on myös lopputuotteen
kontrollointi mahdollista , jopa ilman hintasääntelyä. Tämä keskustelu kannattaisi
ottaa talteen ja jalostaa sellaiseen muotoon että siittä olisi apua mm.
INFLAATION TORJUNNASSA.
Mene kertomaan siitä markkinaarvoverosta vaikka jollekkin
eu-mepille. Vastaanotto on tyly ,haiskahtaa liiaksi kommunismilta. Tämä järjestelmä on rakennettu niin että
vuodesta vuosikymmenestä toiseen vaahdotaan vaatimattomista tuottajahinnoista. Kun tämä naurettavan
hintainen tuottajan tuote lähtee kohti jalostusta päätyen
kauppaan,niin jokainen ihan jokainen joka siihen koskee
on saanut ja tulee saamaan jatkossakin prosenttikorotuksen
palkaansa aina entisen korotetun palkan päälle,tuottajan
tyytyessä kiltisti mrginaaliseksi muutuneeseen tuottajahintaan.Tämä järjestelmä ei tule murtumaan niin
kauan kuin höynäytettäviä,laajentavia ja talkoilla tuottavia
tuottjia riittää.
Tämä järjestelmä ei tule murtumaan niin
kauan kuin höynäytettäviä,laajentavia ja talkoilla tuottavia
tuottjia riittää. Saaterin vähillä sanoilla totuus asiasta, maavaarin täytyy vain niellä katkeruus duunaria kohtaan, mistä tuolla aiempana sanamuodolla liian suuret voitot tarinoit.
KIITOKSIA PALAUTTEESTA.
Maito on vain yksi tuote , muita "kolminkertaiseen" hintaan myytäviä on pilvin pimein. Te olette sellaisia omaa parastanne vastaan toilailevia , jotka
haukkuvat mieluummin syyttömän alkutuottajan , kuin huippu hinnan
MÄÄRÄÄVÄN kauppiaan.
Me kaikki olemme kuluttajia , ja alamme pian maksamaan Kokoomuksen
Jouni Kataisen tekemiä valtion velkoja , uskon että tästäkin löytyy yksi
maksuväline , eikä se ole pois silloin kansalta.
Kokoomuslainen Hetemäki laittaisi pellot ja metsät kiinteistöverolle,
lisää viljelijöiden maksettavaa.
"Maito on vain yksi tuote , muita "kolminkertaiseen" hintaan myytäviä on pilvin pimein. "
Ei noita kauppiaita ainakaan näillä nurkilla kovasti verokalenterin kärkipaikoilla näy? Useampi viljelijä kylläkin?
viljelijöitä ei verotilastojen käejestä löydä, kauppiaita kylläkin, Keskinenkin 15 miljoonaa mummon markoissa voittoa.
ettäkö varoa pellolta pöytään VIELÄ lisää, Hetenmäki on asia linjalla, omistanisesta yleensä seuraa rasitteita, metsänkiinteistövero ei ole mutkaton, jokamiehenoikeus on jo olemassa, silti kannatan tuota kiinteistöveroa.
metsään katuvalot vai miksi kannatat kiinteistöveroa metsälle..
Tuosta Keskisen liikevaihdosta ja voitosta on ruokakaupan osuus? Ja paljonko muut tuotteet? Etsihän niistä verokalentereista ruokakauppiaita, vaikkapa pienempien paikkakuntien K-kauppiaita...
kyse oli ketä löytyy verotilastojen kärjestä..
mee hoitoo
mitä veroa itsellesi voisi lisätä, paskankirjoitusverosta tulisi kyllä hyvä tuotto..
"...mitenkä ne makselee kun ei verokalenteris näy..."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8838051
Kun vielä 13.2.20011 olevissa verokalentereissa ja monissa sitä aiemmissa kirjoituksissa oli että maajussin mimiä ei niissä näy, mutta nyt onkin kärkipaikoilla.
Olisikohan pientä uskottavuus ongelmaa noissa kirjoituksissa.
http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-hinnat_fi
Montako löydät "Ihme ja kumma?" tuolta maataloustuotteiden hintavertailusta, jossa verataan alkutuotannon tuotteiden hintoja koko eu alueella.
Laitapa sieltä tänne luettelo.
"http://www.maataloustilastot.fi/maataloustuotteiden-hinnat_fi
Montako löydät "Ihme ja kumma?" tuolta maataloustuotteiden hintavertailusta, jossa verataan alkutuotannon tuotteiden hintoja koko eu alueella.
Laitapa sieltä tänne luettelo. "
Muiden tuotteiden paitsi maidon hinnat ovat suurinpiirtein EU-keskitasoa pitkän aikavälin tarkastelussa, viljan selkeästi keskiarvoa alempi. Maidon tuottajahinta taas on pitkällä aikavälillä meillä selkeästi korkeampi kuin EUn hinta
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf
"Suomen maito-omavaraisuus laski alle 100 prosentin.
Torstaina istunut EU:n maidon hallintokomitea ilmoitti, että Ruotsin maidon tuottajahinta oli joulukuussa korkeampi kuin Suomen, Kilpeläinen kertoi.
Ruotsissa maidon hinta on noussut vuodessa 12 senttiä litralta. Suomessa hinta on noussut 2,5 senttiä litralta ja seuraavan kerran korotuksia on luvassa saman verran huhtikuun alussa. Suomalaisen maidon tuottajahinta kaikkine lisineen oli joulukuussa reilut 40 senttiä ja ruotsalaisen 41 senttiä litralta.
Maidon tuonti on viime kuukausina hiipunut. Kilpeläinen uskoo taustalla olevan paremman hintatason niin Ruotsissa kuin maailmalla. Suomi ei ole enää kovin kiinnostava vientimaa. 18.2.2011".
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2011/helmikuu/fi_FI/maito_voi_kulutus/
Sinun hinnat olivat 2009 mutta tilanne on muuttunut kahdessa vuodessa.
Yksi porukka istuu puussa ja sahaa vasemmalla kädellään istuimena olevaa
oksaansa , KOHTA RYSÄHTÄÄÄÄÄ.
ovat vaan niin pirunpehmeä listoisia takamuksistaan , että kiipeävät uudestaan toiseen puuhun , ja sama juttu jatkuu ja jatkuu. kunnes sitten eräänä päivänä eivät huomaakkaan alla olevaa kivikasaa , jonka jälkeen porukka sitten huutaakin yhteen ääneen
PERKELEEN KAUPPIAAT TE KUSETATTE MEITÄ.
sen pituinen se.
"Sinun hinnat olivat 2009 mutta tilanne on muuttunut kahdessa vuodessa"
Juuri näin! Tilanne vaihtelee koko ajan. Siksipä kuin tuossa
http://www.milkprices.nl/Reports/MPV_REPORT_2009.pdf
sivulla 23 on keskihinta 1999-2009 ja se on sellainen että meillä on 10 vuoden keskiarvo 36,75 niin toiseksi paras vain 31,55 kaikkien keskiarvon ollessa 30,88. Mutta siis 10 vuoden ajan on siis hinta ollut keskimäärin 6 c/l eli 15% korkeampi kuin muilla niin tuolla että sattui olemaan kuukauden ajan alempi kuin Ruotsissa ei ole paljon merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Kiva tilasto sinulla , siittä selviää sekin , että vuodesta 1999 maidon hinta tuottajalle
ei juurikaan ole muuttunut , vasta 2-3 viimeisen vuoden aikana hinta on hieman heilahdellut molempiin suuntiin , kauppiailla asia on toisin , kauppa on selvästi pystynyt lisäämään katettaan ja maidosta jalostetun kokonaistuotemäärän osalta
kate ylittää jo 50% lopullisesta hinnasta.
hyvästä tuottajahinnasta, siitä tykkää tuottaja ja verottaja..
-
kaupan kate elintarvikekaupassa on 39% keskimäärin, muualla euroopassa 13%. Suomen keskittynyt elintarvikekauppa on kahden toimijan käsissä, K- ja S-kaupat määrittelevät hinnat.
Kyllä jossain on pahasti vikaa jos K-kaupan muu konserni tekee tappiota, mutta ruokakuppa nostaa koko puljun plussalle.
Ihmettelen syvästi miksi tutkiva journalismi ei ole alkanut selvittää tilannetta, haiskahtaa kartellilta.
Kysymyksiä herättävä seikka on myös miksi ABC myymälä saa aina rakennusluvan siihen mihin haluaa ja kuinka on mahdollista että niitä on kohta joka paikka täynnä. Mielenkiintoista on myös se miksi yksityiset suuret kauppakeskukset eivät saa rakennuslupia, vaan niiden rakentaminen estetään oikein ministerivoimin, siinäkin olisi tutkivalle journalistille töitä, tutkimalla vaikkapa Jan Vapaavuoren tekemisiä ministeriaikana.
S ja K ketjut ovat yhtä, tuottajat saavat mitä tilaavat no on kassalla s-kortti mitä näyttää ja nielee kauppiaan katteet, poonuksia odotellen, heh heh, onneksi on noita muitakin kauppoja.
myös maamme maitomarkkinat, onko isäntien osuuskunnat s:n ja k:n kartellissa mukana kun tuottajahintamme on jatkuvasti euroopan korkein.
Parku oli ainakin valtava kun taannoin kilpailutuslainsäädännön avulla päästiin sisään tähän kultasuoneen jossa kuntien rahoja on kupattu meijeritoimintaan.
Ehdoteltiin jopa keinotekoiosia ehtoja kilpailutukseen että eräs meijeri saisi maidot toimittaa laitoksiin.
maidon tuottajahinta ei ole Euroopan korkein, vaikka hintaa nostaa pohjoinen sijauntimme, maidon tuotanto kustannukset ovat meillä korkeat ja kmyös kustannustasomme on korkea.
Kun tosiasiat tietää ja katsoo tuolta
http://www.milkprices.nl/
niin huomaa että maidon tuottajahintamme on sekä nyt tällä hetkellä että ollut viimeisen 10 vuoden aikana EUn korkein. Jos Norjalla tai Sveitsillä on mahdollisesti ehkä korkeampi mutta EUn korkein on tämä meidän hintamme. Sen lisäksi sitten tietysti EUn korkeimmat maitolitraan sidotut tuet jollaisia muualla ei tunneta lainkaan.
pohjoiselle sijainnillemme emme voi mitään, tupaa on pakko lämmittää ja siitä on kuluja..
Että tuossa kun joku kirjoitti että
"kun tuottajahintamme on jatkuvasti euroopan korkein"
niin kirjoittaja ei suinkaan valehdellut vaan kirjoitti (ikävän?) totuuden jota ei ilmeisesti haluta kovin julkisesti tuoda esille? Kiintiöt ja niistä johtuva maidon rajoittunut tarjonta ja monopolin kaltainen tilanne on ilmeisesti mahdollistanut sen että (tuottaja)hintataso täällä selkeästi muuta EUta korkeampi. Joku voisi ihmetellä kun korkein tuottajahinta ja korkeimmat maitotuet?
lämmittämään myös lapsiperheen pienituloiset vanhemmat, sen lisäksi että maksavat ylimääräistä maidontuottajien ja kauppiaiden kartelleille......
Liidliä kohtaan on ollut viljelijöiden taholta erittäin kovaa että ei ne juurikaan taida olla huolissaan tästä kauppojen keskittymisestä?
maito kaupassa on halpaa kuten muukin ruokamme..
kiintiöjärjestelmä on EU laajuinen ja yhteiskunnan päättämä järjestelmä ja pohjoiselle sijainnillemmehan emme voi mitään.
että on euroopan paras tuottajahinta, maito on kaupassa halpaa?????? ja viljelijät hyökkää työläisten ja kaupan kimppuun syyttäen heitä viljelijöiden ahdingosta????
Oliskohan rahajen loppumiseen syynä liian pröystäile yksityistalous ihan siellä kotitilalla eikä se kauppa siellä kirkonkylällä??????
verrattuna EU:n hintatasoon, vaimo on sahalla töissä joten rahaa on, ruokaa vain tuotetaan talkoilla.
Lidli on kyllä yksi pahimmpia tuottahintojen polkijoita.
"kiintiöjärjestelmä on EU laajuinen"
Nimenomaan se on EUn laajuinen järjestelmä jolla rajoitetaan maidon tuotantoa. Näin tehokkaammat Tanska ja Hollanti eivät voi kiintiön takia tuottaa niin paljon maitoa kuin voisivat / haluaisivat ja sen takia ei ole todellista tarjontaa ja kilpailua ollut. Nythän kiintiöistä ollaan luopumassa ja tanskalaiset ja hollantilaiset ovat jo lähtökuopissa lisäämässä tuotantoa, tulee todellista kilpailua ja maidon (tuottaja)hinta todennäköisesti laskee. Meillähän on se tilanne että maidontuotantoa voitaisiin lisätä vain ab-alueella jossa se on tukieron takia huonommin kannattavaa kuin korkeiden tukien c-alueella. C-alueella taas ei voida lisätä tuotantoa koska ns säilyttävän tuotannon raja on tullut vastaan. Odotettavissa siis lisää tuontia maitotuotteissa ja halvempia (tuottaja)hintoja.
Tanska ja osin Hollanti on poissa pelistä, liikaa velkaa ja ympäristö ongelmia, Suomalaiset tuottajat on vahvoilla, huippuosaamista ja markkinaalue rajaton. Tuotannon kasvattamiselle ei ole mitään esteitä koko maassa kun kiintiöt poistetaan.
Tässä asiassa:
"Tuotannon kasvattamiselle ei ole mitään esteitä koko maassa kun kiintiöt poistetaan. "
Kas kun on erikseen maakiintiö ja pohjoisen alueen (c-alue) tuen kiintiö. Asia valkenee normaalilla järjellä varustetulle henkilölle kun lukee nuo uutiset ja tietää taustat:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/
"Järeitä keinoja C-alueen maidontuotannon supistamiseksi tarvitaan, koska alueella tuotetaan maitoa jatkuvasti yli kiintiön eikä tuotannon kasvuvauhti osoita laantumisen merkkejä. Pohjoisen tuen perusteissa kuitenkin todetaan, että tuki ei saa johtaa tuotannon kasvuun."
http://www.tukinetti.net/tuet/37-maitokiintioe/158-maidon-tuotantotuki-ja-maitokiintioejaerjestelmae.html
"Voimassa oleva komission päätös mahdollistaa tuen maksamisen pohjoisen alueella (C-tukialue) enintään 1 776 miljoonalle tonnille kiintiökautta kohti ja 193,7 miljoonalle eurolle vuotta kohti."
http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/sisaruok_02/voutilainen.htm
"Epäsuotuisat alueet hyötyvät kiintiöjärjestelmästä eniten"
"Kansallinen pohjoinen tuki edellyttää tuotannon säätelyä"
"Pohjoinen tuki on rajattu C1-C4 tukialueiden historialliseen tuotannon määrään. Tämä periaate oli edellytys pitkäaikaisen tuen saamiseen. Ehtojen mukaan tuki ei saa lisätä tuotantoa. Komissiolle raportoidaan liittymissopimuksen tuen ehtojen täyttämisestä vuosittain ja neuvostolle liittymisen jälkeisen vuoden jälkeen joka viides vuosi. Tällä menettelyllä komissio ja muut jäsenmaat varmis-tavat, että Suomi täyttää tuen ehdot esimerkiksi tuotannon määrän säätelyn osalta.
Suomi joutui neuvotteluun jo ensimmäisen viisivuotiskauden neuvoston raportin jälkeen, sillä tuo-tanto oli noussut asetetun raamin yli. Neuvottelut kuitenkin saivat toistaiseksi onnellisen lopputu-loksen, sillä tukivaltuuden korotukseen löytyi perusteita euron kurssieron ja lehmän lihan hinnan jälkeenjääneisyyden vuoksi. Valtuuden korotuksella pystyttiin juuri ja juuri välttämään jo valmis-teilla ollut tuen leikkaus C2 alueella."
http://www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/fi_FI/etusivu/_files/85106358787376321/default/Odelma%202011.pdf
"Kasvava maidontuotanto uhkaa pohjoista tukea C-alueella.
”Haaste on C2-alueella, missä tuotanto kasvaa”, Kilpeläinen sanoo. Artiklan 142 mukaan maksettava tuki on tarkoitettu tuotannon ylläpitoon eikä se saa johtaa kasvuun."
"”Ellei minkäänlaisia kiintiöitä ole vuoden 2015 jälkeen, tuotanto
voi ensin nousta ja sitten romahtaa. Hetkellinen nousu romuttaisi hinnan ja tukipolitiikan, mikä ajaisi tuottajat kannattavuuskriisiin ja jopa konkursseihin”,
Kilpeläinen arvioi."
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2007/Kiinti%F6iden%20poisto%20v%E4hent%E4isi%20Suomen%20maidontuotantoa
"Kiintiöjärjestelmän alasajo olisi suurimpia muutoksia EU:n maatalouspolitiikassa vuosikymmeniin. Se alentaisi maitotuotteiden hintoja, koska tuotanto kasvaisi selvästi kysyntää enemmän. Maidontuotanto lisääntyisi merkittävästi alueilla, joilla yksikkökustannukset ovat alhaiset, ja puolestaan vähenisi epäsuotuisilla alueilla kuten Suomessa. "
"Tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poistaminen voi aiheuttaa merkittäviä alueellisia siirtymiä EU:n maidontuotannossa. Maidontuotanto kasvaisi 1 - 10 % ja tuottajahinta alenisi 10 - 30 %. Tuotanto kasvaisi erityisesti Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa, Tanskassa ja EU:n uusissa jäsenmaissa."
http://www.kaapeli.fi/seppanen/lehti/MtkEU.htm
"Artiklassa 142 on asetettu kansallisen tuen maksulle rajoituksia: tukien kokonaistaso ei saa nousta verrattuna aikaan ennen Suomen liittymistä yhteisöön eikä tuki saa johtaa tuotannon kasvamiseen."
Vierailimme tanskassa hetki taaksepäin ja täytyy sanoa että Tanskan velkaisuudella hykertelevien suomalaisten talonpoikien hymy saattaaa hyytyä vielä moneen kertaan! Vaimo arvioi että investoinneista merkittävä osa on tehty tätä kiintiöjärjestelmän tulevaa poistoa silmälläpitäen, olisiko Tanskalaisilla jopa sisäpiirin tietoa asiasta? Kuitenkin merkittävä osa velasta oli käytetty tuotannon tehostamiseen, porsaita syntyi emakkoa kohden aivan eri määriä kuin suomessa, lehmän lypsyä ei voi edes samana päivänä verrata suomalaiseen töpehtemiseen parsinavetassa, konekalusto oli hankittu ilmiselvästi muulla periaatteella kuin että pitää olla uudempi ja suurempi kuin naapurilla, pikemminkin päin vastoin, tilat siellä pyrki eroon omista koneista! Vaimon kanssa olemme pyrkineet jakamaan päätelmiämme myös paikalliselle isännille, mutta he kuvittelevat olevansa jotain ainutkertaista maailmasaa kun kahdenkymmenen lypsävän navetasta on siirrytty neljänkymmenen lehmän pihattoon, kovasti siinä rakennekehityksen vauhti heitä hengästyttää!
vääristely, tuotantoa voi lisätä nyt jo kunhan se ei johdu pohjoiseta tuesta.
kiintiöiden poisto on ollut julkinen asia jo liki kymmenen vuotta ja vuonna 2013 se sitten tapahtuu jos tapahtuu. Velkaa Tanskan viljelijöillä on liki Suomen valtion burjetin verran ja siitä he eivät selviä, sitä velkaa maksavat vielä Suomalaisetkin, EMU:saku ollaan.
Kunhan noita
"Voimassa oleva komission päätös mahdollistaa tuen maksamisen pohjoisen alueella (C-tukialue) enintään 1 776 miljoonalle tonnille kiintiökautta kohti ja 193,7 miljoonalle eurolle vuotta kohti."
rajoja ei ylitetä. Nyt on määräraja ylitetty jo kolmena vuonna peräkkäin kun monet tilat ovat lisänneet tuotantoaan. Voi olla taas seuraavissa neuvotteluissa liipaisimella tuo tuki koska se selkeästi lisää tuotantoa pohjoisen tuen varassa. Kas kun kehitys ab-alueella on päinvastainen eli tuotanto vähenee ja vastaavasti pohjoisen tuen varassa pohjoisessa nousee niin tyhmempikin kuin komissio ymmärtää mistä se c-alueen tuotannon lisäys johtuu...
"kiintiöiden poisto on ollut julkinen asia jo liki kymmenen vuotta"
Komission ehdotus kiintiöiden poistosta tehtiin 2007
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=E 127/2007&base=ueasia&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
ja hyväksyttiin muistaakseni vuonna 2008 ja ei ollut ollenkaan selvää että olisi hyväksytty, olisin voinut jäädä hyväksymättäkin. Että 10 vuotta? Mitäs vuotta nyt eletäänkään? Valmisteltiinhan sitä komission esitystä jo jostakin muistaakseni 2005 alkaen mutta mitä vuotta nyt eletäänkään?
tuohan on juuri niin kuin kirjoitin, koko kiintiöiden poisto luultavasti raukeaa, liian läpinäkyvä yritys pelastaa vain yhden valtion raju ylituotanto.
jankkaaminen, tuotantoa on voinut sopeuttaa jo monena vuonna ja etelän maidontuotanto on kannattavampaa kuin pohjoisen.
Haukankatse talousarvioita tehdessään.
Katsotaampa tilannetta noin kymmenen vuoden takaa, jo tuolloin Tanskan maatalous oli tehokkuudessaan yhtä kaukana edellä kuin kuu on maasta katsottuna!
Alhaiset yksikkökustannukset
Tuotannon kovat kustannuspaineet ovat johtaneet Tanskassa eurooppalaisittain kovaan tehokkuuteen ja alhaisiin yksikkökustannuksiin. Taulukossa 2 on kuvattu seurantajärjestelmien tietoihin perustuen maitolitran tuotantokustannus meillä ja Tanskassa. Nämä luvut ovat juuri niitä tietoja, joita Tanskasta haetaan ja syitä miksi tanskalaista teknologiaa halutaan kopioida. Maitolitran yksikkökustannus on alle kahden markan, kun se meillä on puolitoista markkaa korkeampi. Syyt kustannuseroihin tulevat ennen kaikkea kiinteistä kustannuksista ja työstä. Näihin kumpaankin kustannustekijään karjakoko on suurin tekijä. Toinen merkittävä tekijä löytyy rehukustannuksen puolelta. Oman rehuntuotannon kustannukset ovat meillä huomattavasti korkeammat.
Vastaava vertailu Tanskan tuloksiin kertoo, että kotoisen nurmisäilörehun yksikkökustannus on meillä puolitoista markkaa, kun kilpailijamaamme vastaava on puolet siitä. Rehuntuotannossa erot syntyvät ennen kaikkea satotasosta ja konekustannuksesta. Satotaso on säilörehulla Tanskassa 60-100 % korkeampi kuin meillä ja konekustannus vastaavasti meillä saman verran korkeampi. Näitä kustannuseroja tasoitetaan meillä tukijärjestelmällä, joka pienentää omien rehujen hintaeron noin 30 %:iin. Tanskassahan ei esimerkiksi nurmelle makseta mitään hehtaarikohtaista peltotukea.
Huomaa kuinka tehokasta Tanskalainen rehuntuotanto, puolta enempi rehua tehdään puolta pienemillä kustannuksilla, tämä luultavasti pätee myös lannanlevitykseen, kylvöön, viljan korjuuseen jne jne.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html
"Hehtaarisato maittain
Tanska 6 075kg/ha
Suomi 2 897kg/ha
Suomen pohjoinen asema heijastuu kuitenkin satoisuuteen. Hehtaaria kohti laskettuna maamme tuottaa viljaa keskimäärin 2 900 kiloa vuodessa. Vaikka sijoitummekin vain hieman koko maailman keskiarvon, 3 055 kg, alapuolelle ja maiden välisessä rankingissa 57:nneksi, Euroopan maiden joukossa olemme kymmenen heikoimman joukossa. On silti hyvä muistaa, että taaksemme jäävät mm. Baltian maat, Ukraina ja Romania.
Tilaston kärkipäässä 18 maan hehtaarisato ylittää 5 000 kiloa. Näiden joukossa on kymmenen EU-maata".
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html
Kun hehtaarin tuotantokustannukset suomessa ja tanskassa ovat miltei samat mutta hehtaarisato tanskassa on kuitenkin kaksinkertainen, niin miten miten suomessa voisi ollakkaan samat tuotantokustannukset vaikkapa rehutonnia kohden.
"uomi on pohjoisin maa, jossa harjoitetaan monipuolista maataloutta
Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomessa voidaan viljellä vain sellaisia kasveja, joiden kasvuaika on lyhyt. Lyhyen kasvuajan vuoksi viljelykasvit eivät myöskään ennätä tuottaa niin suuria satoja kuin eteläisimmissä maissa.
Peltojen sijainti Skandinaviassa. Naapurimaidemme Ruotsin pelloista noin 80 % ja Norjankin pelloista 18 % on Suomen eteläpuolella".
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1070923
Minä lopettaisi hehkuttamisen Tanskan maataloudesta, konkursissa..
Tuntipalkka viideltä vuodelta.
Tanska -70.3 -21.6 -6.2 -4.2 -8.3
Suomi 3.9 7.1 4.0 4.8 4.8
Vaimon talousoppia on siellä Tanskassa toteutettu:
http://www.iltalehti.fi/talous/2011081214197410_ta.shtml
,
Juu, kauppa kusettaa, vaikka atria sikaloita rakentaa venäjälle, juu, kauppa kusettaa kun valio vie venäjälle
kauppaa tehdään siksi että saataisiin voittoa
S ja K korttien osinkoina ne hupenee.
Juu , on vaan kummaa , kun Suomessa on "Euroopan kallein maidon tuottajahinta" , mutta se on silti lähes sama kun 1995 vuonna , ja palkkaindeksi on noussut 78% ja viljelijää syytetään syyttämästä päästyä aina uudestaan. Luin tuosta juuri hiljan , kuinka kahvin tuottaja hinta on noussut satoja prosentteja , saavat kai nyt alle 100 €/tonni , mutta mailmanmarkkinahinta on sitten jotain aivan muuta , niin ne tuottaja hinnat liikkuu. Ja kun se tuottajahinta sitten nousee 10 % niin paahtimot kuuluttaa että kahvi kallistuu huimasti tuottajahinnan nousun johdosta oli noussut 10 promillee eli 10/1000 osaa. Sama alkaa olla leivällä , kaakaolla jne.
Tuolla Äijällä ja Ämmällä näyttää olevan varaa matkustella 2 sentin hintavaihtelun perässä luuhaamassa pitkin Tanskanmaata ihmettelemässä euro ruuan halpuutta saa sillä matkan hinnalla syödä jo useamman kuukauden täällä kotomaassa , kun et keppanaa osta.
Elikkä jos palkat ovat meijerissä nousseet noin 80%, palkat kuljetuksesa kait saman+ kaupassakin palkat noin 80% ja maito on kaupassa halpaa niinkuin ketjussa edellä todistetaan, tuottajahinnan pysyessä ennallaan on häviäjät silloin kauppa ja meijeri.
toki noussut kaupassa, mutta vähemmän kuin bensa tai olut.
Tuottajahita on yhä korkein, viljelijöiden itsensä mukaan se puolitettiin EU:n liityttäessä!
Täytyny olla ihan jees hommaa joskus tuon maidontuotannon....
tuottajahinta ja maidontuotanto on tappiollista koko maassa..
s k ruokakaupoiss käyrään veristä taistoo asiakkaista kaljaa joudutaan käyttään sisäänvetotuotteena henkilökunnan palkat on minimis silti katteet raahaa miinuksen puolell kuluttajien vertaillessa tarkkaan hintoja toisin on hankkijaketjun konekaupas siellä isännät saaraan tunteen olonsa trärkeeks tarjoomalla kuivaa känttyy ja vanhaa kahvii ja traktorikauppa syntyy kuin varkain savulasikonttorin rahakkaassa ilmapiiris
törsäke taas heräs kun rupes tuleen totuuksia
niin törskä heräs pää sekasin,.,.,
törskä luuli ettei kukaan huomaa ja oli hiljaa niin kun ku,i sukas ,taas mene törskän panko unet v,,,iks.,.,.
Maitolitra on pian euron. Meidän lähikauppa on nostanut hintaa 74 sentistä kesän ja syksyn aikana jo 90 senttiin. Sitten kun tuottaja saa samassa suhteessa lisähintaa hyväksyn tuon noston. Joten siinä kaupassa ostokset väheni. Myydään sitä maitoa muuallakin.