Salametsästyksen haitat

Yksinkertaistaen, salapyynnin haitat luonnolle ovat toki mitättömät, ihminen kun on muutenkin ottanut suurpetojen tehtävät itselleen. Ihminen säätelee riistakantoja suurpetojen sijasta, se taas on sikäli helpompaa, kun ei tule suurpetojen aiheuttamia haittoja. Haittoja tulisi jos esim. hirvikantaa säätelisi pelkästään sudet, niitä kun tarvittaisiin tuhansia nykyisen hirvikannan säätelyyn.

Ihminen on pelkästään nykyisenlaisella olemassaolollaan vinouttanut eläinkantoja niin että metsästystä tarvitaan eläinkantojen säätelyssä. Ilves on lisääntynyt muutamassa vuosikymmenessä valtavasti ja liian tiheä kanta ei ole hyväksi, koska tauti pyyhkii sen silloin usein tehokkaasti hyvinkin pieneksi. Luonnon omat säätelymekanismit kun ovat aika dramaattisia, tokihan ne toimivat mutta silloin mennään aina ääripäästä toiseen. Metsästyksellä voidaan pitää kanta elinvoimaisena ilman että käydään aina pohjilla.

Salapyynti maailmanlaajuisesti on uhka monelle eläinlajille, ja paikoin sitä on vaikea saada kuriin. Esim. sarvikuonoja ja norsuja Afrikassa, tiikereitä ja lumileopardeja Aasiassa salapyydetään järjestelmällisesti ja tässä rikollisuudessa liikkuu isot rahat.

Suomessa salametsästys ei nykyään liene niin yleistä kuin aiemmin, mutta esim. suurpetojen, lähinnä suden kohdalla se hankaloittaa entisestään hallittua kannanhoitoa, kun kannan pienentyessä ei lupia voida antaa "häiriötä aiheuttavien yksilöiden" tappamiseen.

Suurpetojen "hyödyt", jos niitä kaipaa, liittynevät lähinnä luonnon perinteiden kiertokulun ylläpitoon, toisten eläinten kantojen säätelyyn ja ihmiselle esteettisiin ja tunnearvoihin.
Sudet ja ilvekset säätelevät paitsi hirvieläinten, myös monien pienpetojen kantoja. Ketut ja supikoirat vähenevät ainakin jonkun verran suurpetojen yleistyessä alueella. Tämä taas helpottaa ainakin hieman niiden saaliseläinten elämää.
Toisaalta jotkut lajit ovat tottuneet selvimään luonnossa suurilta osin suurpedoilta jääneiden haaskojen turvin, kuten esim. korpit, ketut, kotkat, ja itsekin suurpedoksi luettava ahma. Monille Suomessa talvehtiville eläimille haaskat ovat välttämättömiä talvista selviytymiseksi.

Toisaalta myös ihmisen jäljiltä maastossa on raatoja, varsinkin liikenteen jäljiltä, joita monet lajit ovat oppineetkin etsimään. Myös metsästyksen jäljiltä jää hieman syötävää, varsinkin syksyllä.
Mitään hirveää ekokatastrofia suurpetojen puuttuminen ei varmaan aiheuttaisi, mutta toisaalta kunhan niiden kanssa totuttaisiin elämään eikä kantojen anneta aivan rajoituksitta kasvaa, niin haittojen lisäksi myös erinäisiä hyötyjä on saatavissa.

Myös metsästäjät osittain myöntänevät että suurpetojahti on hieno elämys, eikä sitä yleensä tehdä pelkästään haittojen ehkäisemiseksi. Karhuntalja seinällä sopisi varmaan monelle.

Kansainväliset luonnonsuojelusopimukset ja EUn lainsäädäntö toisaalta vaativat monimuotoisuuden säilyttämistä ja suurpedot kuuluvat muun lajiston joukkoon. Nämä vaatimukset joudutaan ottamaan huomioon, vaikka joskus esim. poliittinen suuntaus olisikin "suurpetokriittinen".

Hirvien tai kanalintujen salametsästys ei pääasiassa aiheuttane kovin pahoja haittoja, tosin rahaa päätyy rikollisille kun myyvät lihaa tai turkkeja laittomasti veroja maksamatta.
Paikoin tietysti heikkojen kanalintukantojen salametsästys saattaisi aiheuttaa ainakin lyhytaikaista kantojen laskua, mikäli soitimelta ammutaan liikaa yksilöitä tms.
Mahdollisesti esim. metsäpeuroja on ammuttu myös laittomasti, mikä saattaisi olla osasyy kannan nykyiseen laskuun.

Tänään Poliisi-TV:ssä TV2:selta 22:05 tulee salametsästyksestä.