U-arvo ja lisäeristäminen - sähkökulutus

EU-direktiivin mukaan meillä pitäisi olla käytössä tälläinen laskuri.
Siis energiatodistus.

Mutta (äly) Vapaavuori on laittanut kaavoihin erilaisia kertoimia varsin vapaasti niin ettei lopputuloksessa ole mitään tolkkua.

Kertoimilla pyritään ohjaamaan rakentamista johonkin suuntaa. Kun vaan tietäisi mihin. Ilmeisesti vaalirahan maksajan suuntaan.

Kannattaa hakea laskuria ulkomailta jos kielitaito riittää.

imuta netistä dof-techin lämpö tai energia ohjelman demo. sillä voipi laskeskella noita kuluja.

Karkeasti voit haarukoida suoraan u-arvojen suhteilla. Jos eristävyys tuplataan joka paikasta, niin lämmityskulut puolittuu.

Käytännössä ulkoseinien eristämisellä aloittajan mukaan muutaman kympin säästö vuodessa. Voi olla aluksi hieman enemmän koska tulee samalla tiivisteltyä vanhoja hiirien tekemiä reikiä. Uusia reikiä tulee muutamassa vuodessa takaisin.

Laskentaohjelmien pitäisi ottaa huomioon eri rakennusosien merkitys energian kulutuksessa. Ulkoseinien osuus on vain noin 10% kokonaiskulutuksesta joten ihan sama miten tekee ulkoseinät. Vaikka kaksinkertaisella telttakankaalla.

Uusista rakennuksista esimerkiksi allergiatalo tehty ilman eristeitä. Energian kulutus samaa tasoa kuin muissakin toimistorakennuksissa.

Dof-tech laskee niitä "virallisia" energiaselvityksiä ja energiatodistuksia.

Et saa siitä ulos oikeita muutoksen aiheuttamia arvoja. Liioittelukertoimet käytössä.

> vanha u-arvo 0.26 ja uusi u-arvo 0.17. Paljonko se vähentää sähkönkulutusta

arvataan nyt ensialkuun jotakin kunnes joku laskee tarkemmin

0,09 W/(neliö x aste) x 6000 h x 20 astetta x 100 neliötä = 1080 kWh
siis lämmityskauden 6000 tunnin keskilämpötila muutaman asteen miinuksella ja erotus lasketaan 17 tai 18 asteen sisälämpötilaan, seinää sata neliötä
(seinät entistä lämpimämmät, sisälämpöä voi ehkä vähän alentaa)

saa korjata paremmaksi

Tuota 1080 kwh voi korjata vaikka kertoimella 0.3 koska ulkoseinä kyseessä. Yläpohjassa säästö voi olla taas teoriaa hieman suurempi. Siis ottamatta kantaa siihen onko laskukaava sinnepäinkään suuruusluokka kuitenkin suunnilleen oikaan suuntaan. Luultavasti.

Paljon myös riippuu käytetystä eristeestä. Osalla eristeistä u-arvo vaihtelee paljon kosteuden mukaan. Puulämmittäjät huomaavat tämän kun syksyllä menee tavaraa 50% enemmän kuin kevät talvella.

Sijoituksen takaisinmaksuajat säästöinä jokatapauksessa 50 - 500 vuotta. Se talo on suunniteltu kestämään sen 50 vuotta...

Käytännössä todennäköisesti esimerkiksi vtt:llä olisi mahdollisuus tehdä todellisia arvoja antava laskentamenetelmä hyvinkin helposti jos vain politiikot sen sallisivat. Suomessa kaikki rakennukset suunnilleen samanlaisia parakkeja ja niitä olisi helppo vertailla ja jonkun laittaa tilastoja energian kulutuksesta paperille.

Tuntuma on sellainen että on merkitystä onko seinä vai katto. Onhan nuita jo vtt vuosikymmenet tutkinu.

Lasketaan säästö toisella tavalla.

Seinien osuus kulutuksesta n. 10% -> 3000 kWh vuodessa tai alle. Tästä 0,17/0,26 pois u-arvo muutoksella ollaan samassa ~1000 kwh/vuosi.

http://www.termex.fi/get.php?page_id=3033
Tuolla jotain