Hei.
Olen 28w nuori mies. Asun avioliitossa kauniin vaimoni kanssa, ei lapsia.
Vakituinen työpaikka ravintolassa tarjoilijana, joskin välillä hyvin stressaavaa kun pitää pystyä ylittämään itsensä aina uudel ja uudel.
Sairastuin paniikkihäiriöön 2002 armeijassa. Sain lääkkeeksi 20mg Seroxat:ia.
2 viikon jälkeen alkoi auttaa ja oireet hävisi. Minulla on paljon selvittämättömiä asioita lapsuudessani, äiti ja isä joivat aina viikonloppuisin ja kävivät baareissa, minä kärsin siitä. Ja isäni huuti ja riehui aina kännissä jne.
Joskus aina välillä krapulassa meinasi paniikkihäiriö iskee mutta seroxat piti sen poissa kuitenkin just ja just.
Alkoholia tulee keskimäärin juotua se kerran-pari viikossa kännit. Nyttemmin olen alkanut vähentämään ja tulee pidettyä 2viikon taukoja mutta useimmiten se on aina kerta viikossa kännit. 15-vuotiaasta asti. ;)
2010 päätin että kun en ole saanut mitään kohtauksia tai muuta pitkään aikaan niin koitan päästä eroon seroxatista. Vieroitusoireet oli vittumaiset mutta pikku hiljaa päsin eroon vähentämällä annosta kesällä 2010.
Elokuusta 2010 olen ollut ilman sitä. Sain kuiten lääkäriltäni Alproxeja 0,25mg jos iskee kohtaus.
Sittemmin olen alkanut käyttää noita alproxeja jos en saa yöllä unta niin nukahtamislääkkeenä koska ne rauhoittaa.
joulukuussa 2010 huomasin kuinka krapulan jälkeen jos oli ottanut rankasti ni alkoi tulla paniikinomaisia tuntemuksia.
La jos otti kovat kännit, niin su oli ihan houreessa ja välillä ahisti tosi paljon. Ma ja ti oli kuitenkin pahimpia. Sitä ikäänkuin luuli että ti oli jo hyvä olla kun oli syönyt terveellisesti ja nukkunut hyvin niin tiistaisin joskus aamupäivästä alkoi heikottaa ja vapisuttaa. Maha oli sekaisin ja sydän tykytti ja rintaan pisti.
Näitä sattui usein. Aina otin sitten alproxia. Nyt olen kohta purkillisen apoja syönyt 8 kuukaudessa, useimmiten siis aina puolikkaan apon.
Nyt olin taas la juomassa, vedin tosi kovat kännit. Su oli ihan hirveä olo.
Ma rupesi illasta jo helpottaa ja mieliala koheni mutta nyt tiistaina ni taas tosi jännä olo. Heikottaa, maha sekaisin, kylmä, rintaa puristaa, ahistaa kun tämmöisiä tuntemuksia kun pitäis mennä töihin illalla ja ennen sitä urheilee eli pelaa harraste jääkiekkoa.
Mitä teen?
Onko nämä vieroitusoireita alati lisääntyvästä alproxin käytöstä vai paniikkikohtauksia? Lauantaista ja viinasta on jo monta päivää ja vielä jatkuu? Milloin tulee normaali olo?
Tulen hulluksi näiden kysymysten äärellä. En pysty keskittyy mihinkään, kokoajan tutkailen itseäni, sydämenlyöntejä, kipuja. Kahvia ei voi ottaa, senkin vähensin ihan minimiin kun pahentivat asiaa aina. Ennen join puoli pannulista päivässä.
Auttakaa... :(
Olen 28w nuori mies. Asun avioliitossa kauniin vaimoni kanssa, ei lapsia.
Vakituinen työpaikka ravintolassa tarjoilijana, joskin välillä hyvin stressaavaa kun pitää pystyä ylittämään itsensä aina uudel ja uudel.
Sairastuin paniikkihäiriöön 2002 armeijassa. Sain lääkkeeksi 20mg Seroxat:ia.
2 viikon jälkeen alkoi auttaa ja oireet hävisi. Minulla on paljon selvittämättömiä asioita lapsuudessani, äiti ja isä joivat aina viikonloppuisin ja kävivät baareissa, minä kärsin siitä. Ja isäni huuti ja riehui aina kännissä jne.
Joskus aina välillä krapulassa meinasi paniikkihäiriö iskee mutta seroxat piti sen poissa kuitenkin just ja just.
Alkoholia tulee keskimäärin juotua se kerran-pari viikossa kännit. Nyttemmin olen alkanut vähentämään ja tulee pidettyä 2viikon taukoja mutta useimmiten se on aina kerta viikossa kännit. 15-vuotiaasta asti. ;)
2010 päätin että kun en ole saanut mitään kohtauksia tai muuta pitkään aikaan niin koitan päästä eroon seroxatista. Vieroitusoireet oli vittumaiset mutta pikku hiljaa päsin eroon vähentämällä annosta kesällä 2010.
Elokuusta 2010 olen ollut ilman sitä. Sain kuiten lääkäriltäni Alproxeja 0,25mg jos iskee kohtaus.
Sittemmin olen alkanut käyttää noita alproxeja jos en saa yöllä unta niin nukahtamislääkkeenä koska ne rauhoittaa.
joulukuussa 2010 huomasin kuinka krapulan jälkeen jos oli ottanut rankasti ni alkoi tulla paniikinomaisia tuntemuksia.
La jos otti kovat kännit, niin su oli ihan houreessa ja välillä ahisti tosi paljon. Ma ja ti oli kuitenkin pahimpia. Sitä ikäänkuin luuli että ti oli jo hyvä olla kun oli syönyt terveellisesti ja nukkunut hyvin niin tiistaisin joskus aamupäivästä alkoi heikottaa ja vapisuttaa. Maha oli sekaisin ja sydän tykytti ja rintaan pisti.
Näitä sattui usein. Aina otin sitten alproxia. Nyt olen kohta purkillisen apoja syönyt 8 kuukaudessa, useimmiten siis aina puolikkaan apon.
Nyt olin taas la juomassa, vedin tosi kovat kännit. Su oli ihan hirveä olo.
Ma rupesi illasta jo helpottaa ja mieliala koheni mutta nyt tiistaina ni taas tosi jännä olo. Heikottaa, maha sekaisin, kylmä, rintaa puristaa, ahistaa kun tämmöisiä tuntemuksia kun pitäis mennä töihin illalla ja ennen sitä urheilee eli pelaa harraste jääkiekkoa.
Mitä teen?
Onko nämä vieroitusoireita alati lisääntyvästä alproxin käytöstä vai paniikkikohtauksia? Lauantaista ja viinasta on jo monta päivää ja vielä jatkuu? Milloin tulee normaali olo?
Tulen hulluksi näiden kysymysten äärellä. En pysty keskittyy mihinkään, kokoajan tutkailen itseäni, sydämenlyöntejä, kipuja. Kahvia ei voi ottaa, senkin vähensin ihan minimiin kun pahentivat asiaa aina. Ennen join puoli pannulista päivässä.
Auttakaa... :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Alkoholia tulee keskimäärin juotua se kerran-pari viikossa kännit. Nyttemmin olen alkanut vähentämään ja tulee pidettyä 2viikon taukoja mutta useimmiten se on aina kerta viikossa kännit. 15-vuotiaasta asti. ;)"
Ongelma on se että olet alkoholisti. Piste.
Kysymys ei ole enää siitä että olet juonut kännit lauantaina vaan siitä että olet vetänyt alkoholia niin pitkään. Vaikuttaa elimistöön.
Turha syyttää lääkettä tai paniikkikohtauksia.
Alkoholi todennäköisesti aiheuttaa noita paniikkikohtauksiakin.
Lopetat alkoholin käytön tuolla tavoin niin asia ratkeaa
Suomennettuna kärsit hyvin vahvoista alkoholin aiheuttamista kohtauksista (vrt. laskuhumala) jotka voivat todellakin kestää useamman päivän jos henkilöllä on alkoholin käyttö noin yleistä.
Moni suomalainen ei tajua että kännit noin usein on merkki alkoholismista koska ovat tottuneet siihen ja erityisesti ne jotka ovat tottuneet siihen jo lapsena kotona.
Alkoholi on myrkky joka vaikuttaa elimistöön niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tästä on lukemattomia tutkimuksiakin.
Itse join todella rankasti nuorena. Kovia kännejä meni kerta kaksi viikkoon kahden vuoden ajan. Siitä on nyt 2 vuotta ja jos tänä päivänäkin menen juomaan itseni humalaan saan siitä kauheita paniikkeja. Pahimmillaan paniikki on krapulan jälkeen ja siitä seuraavat kolme päivää. Joten eiköhän nuo tuntemukset ole paniikkia jonka laukaisee tuo kova ryyppääminen. Lopeta juominen kokonaa, eikö ole tärkeämpääkin elämässä? Miten olisi oman perheen laita/uutta sisältöä elämään?
Kiitoksia viesteistä.
Mutta en pidä kyllä itseäni ihan alkoholistina. Jos juo kerran viikkoon tai harvoin kaksi kertaa viikkoon ja joskus on 2-3 viikkoakin juomatta niin ei se ole alkoholismia minusta. Kerran viikkoon kun juo niin annoksetkin pysyy siinä
15 -tienoilla.
Minulla on kavereita kyllä jotka dokaa joka viikko sen 2 päivää, toiset juo aina 4-päivää ja jotkut vetää 2 viikkoa putkeen ja katkolle mars. Ne on alkoholisteja.
Nyt on perjantai ja on semmoinen jännä olo taas. Ikäänkuin heikottaa ja ei jaksa mitään ja kädet tärisee. Nukuin viime yönä 9 tuntia. Olen syönyt hyvin mutta treenannut paljon.
Toissapäivänä otin Alproxin kun en meinannut saada unta.
Nyt jos ottaisin ison kupin kahvia niin kohtaus olisi valmis, se on varma.
Se että joku vetää vielä sinua enemmän alkoholia ei tarkoita ettet olisi alkoholisti.
Se vain tarkoittaa että nämä jotka vetää enemmän ovat vielä pahemmin alkoholisteja.
Vaikka olisi viikko tai pari jne. väliä kännien välillä (vedätkö sammuksiin asti?) niin silloin voidaan puhua jo alkoholismista.
Valitettavasti Suomessa suhtautuminen on juuri tuollainen ettei kyseessä olisi vakava ongelma.
Monessa muussa maassa ajateltaisiin eri tavoin.
Mutta sana "alkoholismi" on sinällään turha tässä koska se määrä viinaa jota vedät vaikuttaa auttamatta kehoosi.
Voit hyvinkin kärsiä alkon aiheuttamista vieroitusoireista joita tietysti hoidat...kuinkas muuten alkoholilla. Jonka jälkeen seuraa taas se helvetin moinen jälkitila. Sama noidan ympyrä jatkuu.
Jos olisit vetämättä alkoholia parikin kuukautta niin voitaisiin jo nähdä tuon ajanjakson loppuvaiheessa vasta aiheuttaako joku muu noita kohtauksia kuin alkoholi.
Tällä hetkellä se on hakuammuntaa koska ainakin oireita pahentaa jos ei aiheuta tuo alkoholin käyttö.
Siitä ei pääse yli eikä ympäri mitä alkoholi on vaikka sitä Suomessa ihan surutta vedetään. Se on vieras aine ja myrkky kehossa joka vaikuttaa ihan solujen tasolla moniin eri asioihin. Varsinkin pitkän käytön jälkeen.