Onko kenelläkään tullut nuoruusvuosien tyhmyyksistä merkintöjä?
Sain äitiyskortin käteeni ja siinä luki, että käyttää huumeita (ja tekstinä kokeilu nuorena), eihän se ole sama asia, kuin KÄYTTÖ ja vielä kohdassa ennen raskautta!! Olen kerran maistanut pilveä ja nytkö olen narkomaani, aikaa tästäkin on sellainen 10vuotta.
Toiseksi lisätietoihin oli neuvolassa kirjoittanut "masennusta ja bulimiaa nuorena", tästäkin on aikaa samainen 10vuotta.
Minulla on jo yksi lapsi, jonka aikana tällaisia merkintöjä ei ole ja olen aivan normaali 25v. nuori nainen, jolla on ihana ja ehjä perhe.
Ahdistaa tällaiset merkinnät, saankohan pyytää poistamaan ne, sillä eiväthän tuollaiset asiat voi vaikuttaa mitenkään enää?
Sain äitiyskortin käteeni ja siinä luki, että käyttää huumeita (ja tekstinä kokeilu nuorena), eihän se ole sama asia, kuin KÄYTTÖ ja vielä kohdassa ennen raskautta!! Olen kerran maistanut pilveä ja nytkö olen narkomaani, aikaa tästäkin on sellainen 10vuotta.
Toiseksi lisätietoihin oli neuvolassa kirjoittanut "masennusta ja bulimiaa nuorena", tästäkin on aikaa samainen 10vuotta.
Minulla on jo yksi lapsi, jonka aikana tällaisia merkintöjä ei ole ja olen aivan normaali 25v. nuori nainen, jolla on ihana ja ehjä perhe.
Ahdistaa tällaiset merkinnät, saankohan pyytää poistamaan ne, sillä eiväthän tuollaiset asiat voi vaikuttaa mitenkään enää?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Virallinen asiakirjahan se on, jos näin on ollut niin on ollut ja ne ei muuksi muutu, onhan siinä maininta NUORENA. Kyllähön noi antaa tietyn kuvan heti ainakin näin hoitoalan ammattilaiselle, että minkälainen ihminen on kyseessä, mutta täytyy ottaa huomioon, että kaikilla on jotain epäsopivaan tai mitä ei halua päivän valoon. Jos on ollut kannabiskokeilua niin se asettaa odottavan äidin siihen asemaan, että täytyis seurata tarkemmin päihteiden käyttöä, testein jne, vaikka olis kuinka kauan aikaa sitten.
Esim useat abortit, c-hepatiitti, hiv, kyllä ne antaa myös kuvan ihmisen elämäntavasta. Toki c-hepatiitin (neulojen välituksellä saanut) voi nykyään elää jo ihna normaalia elämää, eikä saa vaikuttaa kohteluun jne.
Ota yhteyttä potilasasiamieheen ja kysy häneltä tarkemmat toimintaohjeet.
Miten c-hepatiitti ja hiv kertoo ihmisen elämäntavasta. Ei ne taudit vain huumepiireissä pyöri tms. Ompa ankea ajatustapa teikäläisellä. Eikä niihin neuvolakortteihin elämäntapatietoa kerätä vaan terveyteen liittyvää tietoa, sekä äidin että vauvan. Ei ne selvitä mitään tietoa saadakseen tietoa elämäntavasta vaan siitä, jos jokin olisi vaaraksi/haitaksi vauvalle tai äidille raskauden/synnytyksen aikana!
Minullekin iski tuosta kommentista aika rankat ennakkoluulot koko hoitoalan henkilöstöä kohtaan. Kamalaa ajatella, että jos vaikka on auttanut jotain onnettomuuden uhria ja saanut siltä hivin, niin on ammattilaisten leimaamana heti. Tai jos on saanut taudin aviomieheltään, jota on pitänyt uskollisena. Tai vaikka verensiirrosta. Useiden aborttien tekemisen ymmärränkin olevan leimaavaa, sillä se osoittaa pittaamattomuutta ja sitä, että vahingosta ei edes ole oppinut, mutta kyllä yksittäisiä virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille. Joillekin vain valitettavasti pahempia kuin toiselle.
Jotenkin epäilen tuon edellisen olevan hoitoalan henkilöstöä lainkaan. Jos hän olisi, niin olisi varmaan osannut mainita senkin, että hiv on myös nykyään lääkkeillä hoidettava tauti, jonka kanssa pystyy elämään normaalia elämää.
Kannabiskokeilu nuorena ei todellakaan anna aihetta suurempiin huumeseurontoihin. Oikeasti todella moni on kokeillut joskus, suurin osa vain ei tule asiasta edes maininneeksi mitään.
Miksi siellä on sellaista tietoa? Kuinka tarkkaan sinulta oikein on asioita kyselty?
Minulle neuvolan täti antoi nenän eteen paperin, jossa kysyttiin päihteiden käytöstä ennen raskautta, mutta en minä sitä kovin pitkälle nuoruuteen ajatellut. Olen minäkin tehnyt tyhmyyksiä nuorena (10 vuotta sitten), esim. polttanut pilveä, muttei sitä minusta tarvitse kenellekään mainita, koska tein sitä vain kerran. Olen myös harrastanut joskus suojaamatonta seksiä, mutta olen käynyt aikoinani testeissä ja kaikki on ok. Miksi siis niistä pitäisi mainita mitään? Eihän ne vaikuta nykyiseen elämään millään tavalla. Enemmän päihteidenkin kohdalla mielestäni on väliä esim. viimeisen viiden vuoden aikaisella päihteiden käytöllä, tupakoinnilla jne. jotka minulla on jopa olematonta tai ainakin hyvin vähäistä. :D Ja tietenkin tärkeintä on, ettei raskauden aikana polta tai käytä päihteitä...
miekin toisen lapsen kohdalla myönsin rehellisesti että 10 v sitten kokeilin huumeita ja samanlailla merkittiin myös minulle.
eniten harmitti se kun ne nuoruuden kokeilut oli semmoisia asioita mitkä näin jälkeenpäin olisi halunnut elämässään mieluummin sivuuttaa, onnellisena että jäivät kokeiluksi...ja sitten rehellisyydestä tulee merkintä...silloin mietin että olisin ottanut asian puheeksi terkkarin kanssa, ehkä hän olisi ymmärtänyt ja poistanut tekstin mutta annoin asian olla.
kokeile sinä ja juttele terkkarille, kerro miltä sinusta tuntuu, ehkä onnistuu.
ja varmaan yhdellä jos toisella olisi samanlaisia merkintöjä jos ovat yhtä rehellisiä kuin me :)
Sama täällä, kerran pilveä kokeilin nuorena vajaa 10v. sitten, se tosiaan jäi siihen yhteen kertaan ja neuvolassa kun kysyttiin että olenko käyttänyt huumeita niin rehellisenä ihmisenä sanoin että nuoruudessa kerran kokeilin. Hetken päästä kaduin syvästi että mainitsin koko asiasta, hyvä ettei laittanut niihin huumetesti juttuihin.. o_O Että kyllä tuli taas hyvä mieli! Rehellisyys maan perii, pah sanon minä!!
Näissä ohjeistuksissa on paikkakuntakohtaisia eroja, ja ainakin täällä meillä kaikilta yksittäisenkin huumekokeilun omaavilta asiakkailta otetaan esimerkiksi hepatiitti-C-verikoe (elleivät tietysti kieltäydy), ja onhan sen oltava dokumentoituna että millä perusteella niitä hoitoratkaisuja on tehty. Tämäkin hoito-ohje siitä yksinkertaisesta syystä, että TILASTOLLISESTI hepatiitti-C:tä on useammin henkilöillä, joilla on mitä tahansa päihdekokeiluja - se ei ole mikään henkilökohtainen tuomio kenenkään elämäntapaa tai nuoruudenvalintoja kohtaan, vaan tutkimustietoon perustuva hoitolinjauskäytäntö.
Toki neuvolakortissa taitaa lukea että "huumeiden KÄYTTÖ ennen raskautta", johon itse ruksisin yhden kannabiskokeilun "ei" mutta voisin lisätä tarkentavan kokeilun esim. "yksitt. kannabis-kokeilu 15v. sitten". Tekisin väärin, jos se olisi tiedossani mutta en kirjaisi sitä näkyviin!
No eiköhän tuossa ole ihan ymmärrettävästi että kyseiset asiat on tapahtuneet kauan sitten.
Itse myös kerroin neuvolassa nuoruuden kannabiskokeiluista (2 kertaa) ja miehellä ollut samaa, mutta terkkari näköjään ymmärsi mikä ero on kokeilulla ja käytöllä, eikä tullut merkintää.
Masennus ja bulimia, miksi niitä haluat pois? Moni nuori nainen oireilee syömisillään nykypäivänä ja kertoo niistä aivan avoimesti. Samoin masennusta on, voi tulla ihan elämäntilanteeseen liittyen. Raskausaika ja lapsen syntymä & imetysaika on sellaisia vaiheita jolloin esim. masennusoireet voivat palata. Toisaalta bulimiataipumus (joskus aiemmin) voi olla sikäli merkityksellinen tietää, että raskaudenaikainen painonnousu käynnistää uudelleen ne. Vaikka järjellä ymmärtää että "lihominen" liittyy raskauteen, voi alkaa inhoamaan itseään, panttaamaan syömisiään ja kasvava sikiö kärsii.
Sinuna en jäisi näitä miettimään, eiköhän terveydenhuollossakin ymmärretä että menneet on menneitä & merkityksellistä on nykypäivä. Ja koita päästä ks. asioiden kanssa itse sinuiksi, eivät ne todellakaan kerro millainen ihminen olet tai miten lapsesi ja asiasi hoidat!
mulla ihan sama tarina oon 25v ja mulla on jo 1 lapsi 6v ja olen kerran nuorena puoli vahingossa poltellut pilveä. 14vuotiaana!
ja huumemerkintähän siitä tuli.. ja nyt menossa sinne kätilöille huumeseulaan!
kiitos mulkukke neuvolan akalle joka vielä suositteli aborttia toivotulle lapsellemme.. pikkusen vois katsoa ketä sinne neuvolaan ottaa töihin.. osaamaton tapaus täysin ei osannut edes vanha kääkkä lukea ultrakuvasta laskettua aikaa jne. ja tällainen kuin perkkaan neuvola varoitan.. ei kannata siellä suutaan avata siis mistään ongelmasta. heti oot huumeäiti ja kelvoton äiti muutenkin.
ja unohtui mainita että mulla on toi ihan sama masennus bulimia siellä..
Jep, terv.hoitaja alkoi heti puhua alentavasti ja sanopa vielä että nyt ei ole sitten hyvä aika alkaa niitä huumeita käyttämäänkään. :O Ja tiesi että tätä olimme yrittäneet 2v. ja hoidoilla sitten saatiin aikaiseksi. Ja eipä meinannut mennä jakeluun sekään kun kysyi tupakan poltosta, sanoin että poltin mutta lopetin kun seinään kun plussa tuli, oli erittäin epäilevä.
Sieltä kun pääsi ni oli sellanen olo että ompas tää nyt sit kivaa, ihan kaikkee muuta kun mitä odotin. Ihme syyttelyä yhden 10vuoden takaisen asian takia.
Olisipa kiva päästä tutkimaan kyseisen tyypin menneisyyttä että mitäs sitä on tultu tehtyä! :D
Hei! Tiedän tunteesi, itselläni ollut samanlaista ongelmaa. Opiskeluni päättötyön aikana oli paljon stressiä, töitä, anoppini kuoli 52 vuotiaana rintasyöpään (oli kuin oma äiti) ja koirani sairasteli. Tällöin sain ajoittain kiusallisia paniikkikohtauksia jonka takia hakeuduin lääkärille. Paniikkihäiriö kesti noin vuoden jonka jälkeen katosi kuin tuhka tuuleen. Lääkäri tosin määräsi Cipralexiä, mutten koskaan aloittanut syömään niitä. Nyt kärsin siitä että joka paikassa on merkintä "paniikkikohtaus" joka myös haittaa keikkaduuniani laivalla, sillä normaalisti merimieslääkärintodistuksen saa aina kahdeksi vuodeksi, mutta minä vain vuoden kerrallaan, vaikka tästä on jo yli 5v!!
Kysyin jostämän voi poistaa tiedoistani, mutta näköjään ei voi! :O Nyt olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, enkä toden totta ole äitiysneuvolaan edes maininnut että joskus ilmeni paniikkia. Kamalaa kun ei voi olla rehellinen enää :(
Samaten ärsyttää muakin, se että jos mainitsee että joskus on ollut ahdistusta /masennusta niin eiköhän sen jälkeen joka kerrallla surkutellen ja säälitellen alentavasti ihmetellä sitä nykyistä elämäntilannettani ja kuinkahan mahdan nyt pärjätä, vaikka olen elämäni kunnossa tällä hetkellä. Voi voi, kun pitäisi olla asiat vieläkin paremmin että terkalla olisi hyvä mieli. Sitten luullaan että olen sellainen joka haluaa jokaiseen pikkuvaivaan jotain lääkettä käyttää nyt raskausaikana varsinkin, vaikka en todellakaan ole sellainen joka suosii yleensäkään lääkkeiden käyttöä vaan mielestäni asiat pitää selvittää ihan psyykkisellä työllä.
Inhottaa jos synnytyksessäkin tulee sellainen hoitaja kohdalle joka heti on tuputtamassa kaikenmaailman lääkkeitä ja muutenkin haluaa estää luonnollisen synnytyksen etenemisen. On kyllä mielessä jo ne suorat sanat jotka meinaan tokaista jos joku on unohtanut lukea toivomukseni synnytystavasta tai ei vaan ole ymmärtänyt niitä.
Höh, onpas sulle erikoisia hoitsuja sattunut, ikävää :( Itse olen äitiyshuollossa hommissa, ja jos äidin tiedoissa on merkintä aiemmista mielialaongelmista, kysäisen yleensä tarvittaessa (jos äiti on kovin väsyneen/alakuloisen oloinen) ja muuten vain loppuraskaudessa / synnytyksen jälkeen, että miten hän on mielialansa kokenut - ihan alentumatta. Ja jos kokee hyväksi, niin hyvä, ja jos ei, niin on hyvä että jutellaan sitä mitkä kaikki tuntemukset siihen vuoristorataan kuuluu, kokeeko äiti itse että voi halutessaan jutella niistä jonkun kanssa, uskooko itse tunnistavansa mielialan laskut vai kuuluuko siihen ryhmään jonka on hyvä sopia esim. puolison kanssa, että puolisolla on lupa vähän seurailla tilannetta ja ottaa reilusti puheeksi. Ja samaa keskustelua käydään muidenkin kuin "mielialataustaisten" kanssa jos tuntuu yhtään tarpeelliselta, minusta se on vain ihmisen kokonaisvaltaista huomiointia.
Itsellä lukee papereissa vuosien takaa leima "yleistynyt ahdistuneisuushäiriö" joka minusta on virhediagnoosi. Oikea olisi pikemminkin puuttelliset stressinhallintakeinot :) Mutta koska olen luonteeltani ihminen, jolla on keskimääräistä suurempi riski tehdä pienistä ongelmista suurempia ja esimerkiksi edellyttää itseltään kohtuuttomia tietyissä tilanteissa, niin saatan hyvinkin tarvita jonkun herättelemään itseäni loppuraskaudesta tai vauva-aikana, kun en ehkä pystykään kaikkeen mihin oletin tai olekaan niin hehkuva äiti kuin toivoisin :) Meillä se on miehen tehtävä.
BTW, joillain (hoitoalankin) ihmisillä valitettavasti se heidän empaattinen äänensävynä on samanlainen kuin alentuva äänensävy, vaikka taustalla ei sellaista ajatusta olisikaan.
Tää on vissiin joku uus käytäntö. Meilläkin teetätettiin sellainen kyselylappu jossa kysyttiin todella henkilökohtaisia asioita parisuhteesta yms. kaikesta mahdollisesta. Tämä oli tällainen ns.voimavarakysely. Erikseen oli myös päihdekysely. Voithan pyytää neuvolantätiäsi korjaamaan sen kohdan ja sanoa, ettei yksi kokeilu sinusta narkomaania ja käyttäjää tee. Kuulostaa aika törkeeltä. Kyllähän tuosta saa sen käsityksen, että oot käyttäny enemmänkin ja säännöllisesti. Siis haloo, 10 vuotta sitten kokeillu ja se pitää mukamas laittaa johonki neuvolakorttiin, vaikuttaa vähän inhottavalta sun neuvolantätis.
Me vastattiin miehen kans niihin kyselyihin rehellisesti ja ainakin oma neuvolan tätini otti ne asiat ihan ok vaikka jotkut asiat tuntui vähän turhan urkkimiselta. Siinä mennään ehkä jotenkin ihmisen yksityisyydensuojan rajoilla jossain mielessä. Meillä ei kyllä ole mitään salattavaa, mutta nyt kun luki tuon terveydenalan ihmisen kommentin niin tuli sellainen olo, että jaa...miksiköhän minut ja miehenkin on jo neuvolassa leimattu kun ei tosiaan ihan täydellisiä ihmisiä olla ja tosiaan joskus 10 vuotta sitten on eletty nuoruutta vähän railakkaammin. Nyt on molemmilla koulutukset ja miehellä vakituinen kokopäivätyö ollut jo viimeiset 8 vuotta. Meillä ei käytetä ollenkaan päihteitä, ei edes alkoholia, asiat siis kunnossa. Sitäkin piti moneen kertaa todistella että näin asia on : meillä ei juoda piste. Mutta ilmeisesti joku voi 10 vuotta sitten sattuneista asioista vielä tuomita ihmisen ikuiseksi epäonnistujaksi...
Mulla näkyy myös 1 abortti neuvolakortissa ja oon sitä kans miettinyt, että oisko kannattanu edes kertoa siitä. Eihän siitä periaattessa tarvitse kertoa, mutta olen aina uskonut rehellisyyteen. Nyt olen kuitenkin huomannut, että jotkut ihmiset vaan sotkee omat henk.koht tunteet työhön. Eivät he siinä toisen rehellisyyttä arvosta vaan tuomitsevat. Henkilökohtaiset tunteet pidettävä erillään työstä. Abortti kun kuuluu suomessa terveydenhuollonpiiriin ja on ihan laillinen toimenpide.
Abortti kannattaa kertoa ihan oman ja vauvan terveyden takia, mahdollisesti epäammatillisen työntekijän ajatuksista välittämättä. Esimerkiksi veriryhmäimmunisaatio-ongelmien esiintymisessä aikaisemmat keskenmenot / abortit on tärkeitä taustatietoja.
Ja enemmän se kulmakarvoja kohotuttaa, jos asiakas sanoo suoraa kysyttäessä, että kyseessä on ensimmäinen raskaus, mutta potilaskertomuksessa näkyykin (esim. jollain ehkäisyneuvolan käyntitekstillä tms.) että on takana on abortti tai vaikka se keskenmeno.
Aborttia ei näy missää muualla kuin sen sairaalan tiedoissa, jossa se on tehty jos potilas on kieltänyt tiedon jakamisen...näin siis olen käsittänyt?
Mutta siis joo, ihan just siksi kerroin abortista neuvolassa, koska arvelinkin sen olevan tärkeä tieto...
Jos on maininnut abortin vain ja ainoastaan sillä sairaalakäynnillä ja on kieltänyt tiedon näkymisen muille hoitaville tahoille, niin eihän se näy. Mutta jos on asian maininnut esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon tarkastuksessa, ehkäisypoliklinikkakäynnillä, papakontrollissa tms., niin silloin tieto on voinut päätyä muuhunkin tekstiin kuin sen yhden ja ainoan sairaalakäynnin epikriisiin. Tai jos myöhemmin ko. sairaalassa asioi asiassa, johon gynekologinen anamneesi liittyy mitenkään, ja sairaalan sisällä aborttiteksti on näkyvissä, sen voi lääkäri tarvittaessa kirjata ko. käynnin tekstin esitietoihin, ja jos ko. käynnin tekstit saa näkyä muuallakin niin silloin näkyy esitiedotkin.
Eli ei ihan yksiselitteinen asia ole, vaikka pitäisi olla. Ja selityskin aivan über-selvä :)
Mitä alkuperäiselle kuuluu?
Alkuperäisen kirjoittajan teksti oli ihan kuin omasta elämästäni, 5v sitten esikoista odottaessani kerroin neuvolassa kokeilleeni pilveä kerran 15 vuotiaana. Meille laitettiin nla korttiin merkintä pilvikokeilu ja jouduttiin sen vuoksi erikoisultraan äitiyspolille yliopistosairaalaan ja lisäksi sossun jutteluun?? En muista tarkkaan enää mitä kaikkea se sossu puhui, mutta jostain seurannasta kuitenkin ja jostain tukitoimista ym ym. Katsottiin miehen kanssa suu pyöreenä että oletko tosissas. Tais se sossu todeta lopuksi että voi olla että meidän kohdalla kaikkea ei tarvitse kun haasttatteli tarkemmin. Ja sanoin siihen että me ei mitään erikoisjuttuja tarvita, tai suostuta, koska en huumeitä käytä enkä koe tarvitsevani mitään sellaisia.
Nyt se merkintä lukee nlakorteissa ja papereissa ja on tosi kiva säilyttää sitä omalle lapselleen ja kertoa yhdestä nuoruuden virheestä? Odotan nyt toista, enkä maininnut asiasta ollenkaan (eri nla) koska ollaan ihan normaali hyvinvoiva perhe, enkä halua huumeäidin leimaa syyttä. Tosin asia varmaan lukee jossain papereissa.. Sen raskauden aikana ollessani toisessa ultrassa lääkäri naureskeli että ei tällaisesta olis mitään tarvinnut edes mainita, ei ole raskauden kannalta oleellista. Kyllä terkkarit vois hieman ajatella asioita kokonaisvaltaisemmin.
Opiskelen itse sairaanhoitajaksi ja olin yhden harjoittelun aikana päivän äitiys ja lastenneuvolassa. Lähes jokaisesta asiakkaasta terkkari keksi jotain pahaa sanottavaa jälkeenpäin, ja yhden perheen kohdalla hän oli isästä miettinyt että mitäköhän aineita tuokin käyttää (oli joillain käynneillä ollut poissaoleva ja väsyneen näköinen) kunnes hänelle selvisi, että mies tekee yövuoroja! Että sillä tavalla hoitajat herkästi leimaa ja myös muilla aloilla. Ja laitoin merkille että erityisesti nuorista perheistä sanoi.. Tämä oli tietysti kokemus vain yhdestä terveydenhoitajasta, suurin osa on varmasti oikein hyviä ja päteviä.
Terveydenhoitajahan kirjoitti korttiisi että "pilvikokeilu", joka piti ihan paikkaansa? Itsekin varmasti hoitoalan opiskelijana tiedät, ettei ole eettisesti oikein kirjata ylös vain mieleisiään tietoja.
Kullakin paikkakunnalla on noudatettava käytössä olevaa hoito- ja tutkimusprotokollaa, eikä terkkarilla ole mitään oikeutta omin nokkineen päättää että SINÄ et nyt näytä siltä että sitä tarvitsisit JOS selkeä ohjeistus on, että näillä ja näillä taustatiedoilla järjestetään nämä ja nämä tutkimukset / käynnit tms. Juuri näillä hoitoprotokollilla yritetään päästä eroon siitä pärstäkerroinarviosta, et sun pilvikokeilu tunnustuksella ei ole merkitystä jos olet nyt terkan silmissä "kunnon ihminen", mutta jonkun toisen pilvikokeilulla olisikin jos hän ei muuten täytä terkalle mieleisiä kriteerejä.
Toki jos hoitaja järjesteli ultran/sossun vastoin paikkakunnan hoitoprotokollaa ja tarvetta, niin sitten mentiin metsään, ja jos ko. paikassa mikään toimii niin hän on myös saanut kuulla palautetta turhasta ultrakäynnistä. Ei ne ainakaan meillä päin ole rivityöntekijän oman fiiliksen mukaan järkkäiltävissä, vaan niihin on tietyt perusteet. Epäselvissä tapauksissa konsultoidaan hoitavaa lääkäriä tai sitä yliopistosairaalaa, muuten perästä kuuluu :)
Rautakankeen istahtaneet hoitotyöntekijät ovat oma harmillinen lajinsa, jota ilmeisesti harjoittelussa tapaamasi yksilö edustaa...
Maalaisjärjen käyttö on sallittua ihan terveydenhoitajillekkin ;). Jos on 10 vuotta sitten kokeillut pilveä yhden ainoan kerran (hox. yhden ainoan ) kerran niin sanoohan se nyt jo järkikin, että kyseessä ei ole asia joka vaatisi yhteiskunnan ja terveydenhuollon rahojen tuhlausta jatkotutkimuksiin ja seurantaan, puhumattakaan että tuollaisesta tarttisi tehdä yhtään mitään merkintää neuvolakorttiin.
No huh! Nyt olen kyllä todella onnellinen, että me ei merkitty päihdekyselyyn miehen 10 v takaista pilvikokeilua... Enkä myöskään maininnut omasta yli 10 v takaisesta depressiokaudestani, joka on itselleni erittäin taaksejäänyttä elämää ja liittyi aikoinaan vaikeuksiin opiskelussa ja yleisesti aikuistumiseen.
Yleensä olen tuollaisten lomakkeiden täytössä ylitarkka ja naurettavan rehellinen, mutta onneksi tällä kertaa mies sai taottua järkeä päähäni. Kaikkea ei todellakaan näköjään kannata kertoa... :-(
no, huhuhu.. itse olen tehnyt 2 aborttia, ja olen tullut raskaaksi EHKÄISYSTÄ huolimatta, minulla eivät pillerit estä raskautta. että näin. aina ei ole kyse huolimattomuudesta tai tyhmyydestä...