http://yle.fi/alueet/oulu/2011/03/narsisti_laittaa_uhrinsa_lukkoon_2403366.html
"- Esimerkiksi lapsi, joka on saanut kasvaa todella turvallisessa ja lämpöisessä ilmapiirissä. Häntä on ehkä ylisuojeltu elämän pahuudelta, niin hän ei osaa uskoa siihen, että joku voisi olla niin paha. Sellainen herkistää uhriutumiselle."
"- Esimerkiksi lapsi, joka on saanut kasvaa todella turvallisessa ja lämpöisessä ilmapiirissä. Häntä on ehkä ylisuojeltu elämän pahuudelta, niin hän ei osaa uskoa siihen, että joku voisi olla niin paha. Sellainen herkistää uhriutumiselle."
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hyvä artikkeli mutta arvelen narsistien esiintymistiheyden väestöstä olevan liian alhaisen. Suomessa on n 5 miljoonaa narsistia ;)
Sanoo mies joka
*tykkää ässämix.istä ja eksyy alati koska kordinaatit on kateissa*
Mitä mieltä määbää, jos ei ajatella fyysisiä tekijoitä, kumpi ikä olisi parempi tehdä ja kasvattaa lapsi? 20-vuotiaana vai keski-iässä?
Mun mielestä keski-iässä ihminen on kokenut elämän myllerryksiä niin paljon, että osaisi paremmin tarjota lapselleen sitä 'kultaista keskitietä'...tukea, rakkautta ja itse-selviytymistä.
Toinenkin asia elämässä menee nurinkurisesti: synnymme köyhinä, säästämme ja kituutamme, vanhana on velat maksettu ja talous kunnossa, sitten kupsahdamme.. ;)
16-vuotiaana.
Lapsi lapsen vanhempana?
Moni normaalielämää viettänyt ihminen myllerryksiä koettuaan jää niihin niin kiinni, että alitajuisesti vain siirtää jatkuvat joka asian pelkonsa lapsiinsa...
Ei. Vaan ylipitkitetty ja tlisuojeltu lapsuus, joka vaihtuu näköalattomaan nuoruuteen, jossa herätään niihin äärettömiin vaihtoehtoihin ja valinnan vaikeuteen pois, ja tilalle määrätietoinen tuettu vanhemmuus, jossa lapset tehdään nuorina, jotta sen mukanaan vievän seurapiirielämän voi aloittaa 36-vuotiaana. Lapset ja nuoret kykenevät uskomattomiin suorituksiin jos heille antaa mahdollisuuden. Mutta vastuuta kun ei oikeasti saa antaa, niin kyllähän sen lopputuloksesta huomaa. Pakotettu vastuunotto nuorena, kantaa hedelmää vanhempana, jos tukeva ympäristö on aidosti tukeva, eikä jatkuvasti esim. ikään perustuen mattoa alta vetävä. Toki, eihän kaikki sovi kaikille. Mutta mielestäni ihmisen lapsuus on nykypäivänä länsimaissa hieman ylivenähtänyt...
*puhaltelee purkkapalloja*
Mulla on lapset maailmalla. Hyvät lapset. Silti katson että jos voisin nykytietämykseni siirtää nuoruuteeni, olisin siellä parempi ja ymmärtäväisempi isä. Jossitteluahan tämä...lapset on joustavia, ja nuorekas isä ja äiti on arvokas asia. :)
Kaksi eri neuvolassa työskentelevää "tätiä" eli nais ihmistä, on sanonut mielipiteekseen sen, että heidän vastaanotoillaan juuri ne keski-ikäiset äidit ovat niitä neuroottisimpia.. nuoret vanhemmat ottavat asiat enemmän "sellaisina kuin ne ilmenee" miettimättä liikoja etukäteen tai jälkikäteen. Asia, jonka he näkivät tavallaan parempana. Mutta moneen junaanhan meitä ihmisiä on, onneksi :)
'Jumalat' on suunnitelleet elämän rytmin ja siihen täytyy sopeutua. Biologinen kello tikittää, ja lapset on tehtävä tietyssä ikähaarukassa. Ja kaikesta mitä tiedämme, ja emme tiedä, meidän on rakennettava lapsille pohja heidän elämälleen.
Kaikesta mitä omat vanhempamme tiesivät, ja eivät tienneet...sen peruja olemme me.. ;)
*ihanasti eksyksissä* :-D
liian paljon liian varhain.
Miksi lapsi ei saa olla enää lapsi?
Tietenkin saa. Miksi yksi ehdotus vaihtoehdoksi sulkee aina kaikki muut vaihtoehdot pois? Miksi 25-vuotias on väkisin vielä lapsi... Miksi vastuuta haluava 16-vuotias ei saa tukea vaan tönkkeröidään kaikki esteet pystyyn nuoruuteen vedoten..
Ehkä enemmän valinnanmahdollisuuksia siihen ylisuojellun ja ylivenytetyn lapsuuden rinnalle, olisi hyvä :)
Otin kantaa tohon 16-vuotiaan vanhemmuuteen. Kauheeta kannustaa semmoseen.
Pari ehdottomasti parasta äitiä, jotka tiedän, valitsivat itse.
Kenen mielestä kauheeta, kenen mielestä ei. Mutta jos jotakin, niin kauheinta mitä minä tiedän, on kakaramaista jengipissistyyliä harrastavat parikymppiset, jotka luulevat tietävänsä elämästä kaiken ja pilaavat siinä sivussa loputkin mahdollisuuksistaan, kuin ohimennen. Koska se on suotavaa nuoruuden nimissä.
Vaihtoehtoja lisää, ei muuta. Ja en edelleenkään tarkkoita, että sama meininki kaikille. Se vaan, se sanaton tietoisuus siitä, miten asioitten tulisi ehdottomasti olla, sitä vähän lieventää.. Ilman että valtavirrasta poikkeavien ratkaisujen tekijät joutuvat taistelemaan liikaa olemassaolonsa oikeutusten puolesta..
ei kuustoista vuotiasta saa kannustaa vanhemmuuteen. Ihan yxselitteinen asia aikuisen ihmisen ymmärtää.
Se mihin pystyy ei välttämättä ole viisasta toteuttaa ja mitä nuorempi on sen suuremmat luulot omista kyvyistä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Hänestä tuli isoäiti 23-vuotiaana - katso kuva/art-1288374294622.html
Tapauskohtaista, sanoisin. Toista voi kannustaa, toista ei kannata kannustaa vielä nelikymppisenäkään siinä pelossa, että toinen oikeasti innostuu tekemällä tekemään niitä lapsia.
En nyt menisi ottamaan omia sanojani mitenkään ehdottomana ultimaatumina, mutta sellainen rosoisen elämän sietokyky ja tylsyydestä sisällön löytäminen ovat mielestäni oivia oppeja lapsille. Liiaksi siloiteltu ja ohjelmoitu kultainen keskitie saattaa sekin jättää jollakin tavalla enemmän vaillinaiseksi. Ja se mikä on oikeasti huvittavaa, on ihmisen perisynti, tyytymättömyys omaan tilanteeseen joka tapauksessa. Se lähes poikkeuksetta jossakin vaiheessa nostaa päätään se tunne melkein kaikissa yksilöissä... Eli ehkä ei ole olemassa valmista kaavaa, jota olisi hyvä noudattaa, vieläkään, vaikka nykyaikana helposti yleisellä tasolla niin ajatellaan. Asioitten pitäisi olla niin ja niitten pitäisi olla myös näin ja sitten pari lasta, joille opetetaan nää jutut ja sitten niiden kanssa tehtäisiin nää asiat ja..
Jokaisen elämä on arvokas vaikka olisikin yksityiskohdat eri kaavalla toteutettuja. Peruskohdiksi voisi oikeastaan listata syntymän ja mielummin hyvän kuoleman. Siihen väliin sitten muutamat tarvehierarkian rappuset, kellä missäkin suhteessa, mutta enemmän asenteella: vain elämää, ei sen enempää..
Hyvin kommentoit määbää!
Ohjelmoitu elämä ei sovi ihmiselle. Kaikki on somasti sekaisin, teki niin tai näin :)
Vain elämää, ei sen enempää..
Vain ihmisiä, ei sen enempää..
Teet niin tai näin, aina väärinpäin. (äiti)
Yxex : mikä on sopiva aika tehdä lapsia ?
On totta kai tapauskohtaista, mutta kyllä siinä pitää olla paketti kunnossa jollain tasolla jotta jotain järkeä hommassa on. Se on eriasia, jos "suorittaa" vanhemmuutta nuorena kokien pakkoa. Se kostautuu myöhemmin Itselle ja Lapselle.
Miettikääpä parisuhdetta, jossa toinen on 40 v ja toinen 22 v. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen ? Noh, en tarkoittanut niitä ajatuksia, mutta se, kuinka tämä sukupolvien kuilu kurotaan yhteen ? Miksi tämä vanhempi kokee toisen lapsellisemmaksi ? Mitä se tarkoittaa käytännössä ?
Jos tällainen 35-40 v ihminen ei voi käsittää 22 veen ajatusmaailmaa, mikä ero on silloin näiden kasvatuksella ?
Kuka tietää ?
Nuorukaisena olin impulsiivisempi, vauhti päällä, en ajatellut kovinkaan syvällisiä. Narsismista en ainakaan tiennyt tuon taivaallista :)
En ollut isä, ennen kuin lapset tekivät minusta isän. Se oli sellaista yhdessä kasvamista. Vastuu kasvattaa, ja samalla tulee mietittyä mitä antaa, ja mitä on itse lapsena saanut. Jokaiseen elämään tulee oma leimansa. Tulee virheitä ja onnistumisia.
Parisuhde missä toinen on 20v, toinen 40v...näistähän on juttua väännetty miesten saunailloissa ja 'tyttöjen-illoissa'. Ehkä suurinpiirtein samanikäisyys on silti se parhain; kummankin kulttuurillinen tausta sopii valmiiksi toistensa järkeen..
Teinit on kaikki vaan kypsiä jos niiltä itseltä kysytään. Mutta tosiasia on että teinit ovat kypsästä hyvin kaukana. Ei ne olisi teinejä jos ne olisi kypsiä.
Miksi on aina lähdettävä siitä ajatuksesta että joskus on "tehtävä" lapsia? Mielestäni kukaan ei tiedä mitä valitsee kun valitsee lapsen synnyttämisen ekaa kertaa. Se 16 v. kaikkein vähiten ymmärtää mitä se tuo tullessaan.
20 vuotta henkistä kasvua on pitkä pala joka sitä 20v. puuttuu suhteessa siihen 40 vuotiaaseen. Miksi muuten lähdet siitä että se 4kymppinen ei voi käsittää, että se on sen vika?
Ymmärtääkö ne 20 vuotias muka sitä 4kymppistä?
Parhaat kasvattajat ovat niitä joilla ei ole omia lapsia. Äiti ja isä ovat epätäydellisiä (yllätys yllätys) mutta silti lapselle elintärkeitä. Oon samaa mieltä siitä että vanhemmuuteen kasvetaan eikä siinä koskaan voi tulla täydelliseksi, edes alan ammattilaiset tai varsinkaan he :)
luultavasti katsot lapsiesi saaneen huonommat lähtökohdat itselleen siksi, että syntyivät ydinperheeseen(olen ymmärtänyt).
Tuon ajatuksen kun lisää edelliseen ajatukseesi on tosiaan Sokraattista ironiaa ilmassa. Paljon.
Ajatella, naapurin narkkari-yh-äidin lapsetkin ovat mielestäsi parempia kuin omasi.Mmmmm.
Asiat VOI AINA kääntää ja vääntää, ja jos ei muuten niin huvikseen :)
Sallittua, mutta edelleenkään kukaan ulkopuolinen ei tiedä mitä mieltä minä olen muusta kuin just siitä, mistä sanon olevani jotakin mieltä. Niin aivan sama. Mites se vanha sanonta menikään.. ottamatta mitenkään mihinkään kantaa... "hulluilla halvat on huvit, idiooteilla ilmaiset"
Kuka minkäkinlaisesta huvittelusta pitää. Ja mitä huvittelumuotoa toista parempana..
Tai sitten en pyöri ;) Joillakuilla karuselli pyörii niin, että itse ovat paikallansa ajassa ja karusellin pyöriminen on vain harhaa...johon muut pää pyörällänsä yrittävät saada joko tolkkua tai jopa pysäytettyä vauhdin kokonaan..
Kyse on myös näkökulmasta. Vaikka tietää hyvin asioitten laidan, voi myös tyytyä siihen, että aurinko aamulla nousee ja illalla laskee. Väliäkö sillä on oikeasti, että maa on aurinkoa kiertävällä radalla jos todellisuudessa asia ilmenee toisin.
Tai jos asialla on merkitystä, niin kenelle sillä on merkitystä..
*seuraa auringon kulkua taivaankannen poikki*
*Hymyilee partaansa ja hytkyy hymisevää naurua sisäänpäin*
http://www.youtube.com/watch?v=p32OC97aNqc
hmm... sulla on Temppu aika pukudraamoja muuten aika moni video...ootkos huomannut :) Ei sikäli, niitä on kiva katsella.
Jos olisit taideteos, mikä taideteos olisit??
*uteloi*
Hassua... aattelin la guernicaa.. 8')
*tarvitsee hienosäätöä, antennit oikaisuhoitoon heti* =D
:DD Omaan nilkkaan osuvaa hirtehishuumoria on tuo, antennit ojoon.. Niin usein on mennyt metsään meinaan in tö riil wööld. Tosin usein olen soimannut itseäni siitä, että haluan luovuttaa uskon itseeni ehkä hivenen heppoisin perustein toisen käsiin.. Mutta aikansa kärsii ja sitten kärsii taas :)
"Jee, sukset!! Hurrasivat opetuslapset nähdessään hiihtovälineet"
ah, hikipedian ihanuutta .. :)
http://www.youtube.com/watch?v=djPlj_Ui1RU