Tulipa tuossa eräänä iltana mietittyä asioita...miksi meillä on niin paha olla nykyään ja saa olla mustasukkainen koko ajan (puhun toki vain omasta puolestani..).
Mustasukkaisuushan on luonnon tapa herättää hälytysvaistot, jos esim. perhettä uhataan. Uskon, että mitä useampi lapsi, sitä suurempi tarve puolustaa perhettä=mustasukkaisuus kasvaa. Ennen, joskus aikaan, kun ei ollut kaikkia medioita, kuten tv, mainokset, lehdet ym. ei ollut syytä hälyttyä, kuin naapurin kauniista rouvasta. Nykyään, kun koko ajan tulee tuutin täydeltä yhä kauniimpaa ja kauniimpaa naista tai miestä pitkin vuorokautta, on ihminen jatkuvassa hälytystilassa. Hän ei ymmärrä, miksi on vihainen, turhautunut ja mitä pitäisi suojella, sillä sehän on VAIN televisio! Mutta, mutta, GEENIT eivät sitä tiedä. Meillä on vielä alkukantaiset geenit, jotka hälyttävät puolustamaan perhettä. Toisilla vahvemmat, toisilla heikommat. Pointti lienee se, että jokainen oppisi tunnistamaan tämän tilanteen. Se ei ole sairautta tai vainoharhaisuutta, vaan johtuu meidän ikivanhoista geeneistä, jotka eivät pysy sivistyvän yhteiskunnan perässä. Samoin miehillä on alkukantainen tarve suojella perhettään ja naistaan pitämällä tätä silmällä. että kukaan ei pääse raiskaamaan, satuttamaan, tappamaan tms. tasa-arvo on monelle miehelle itsestäänselvyys, mutta heidän geeninsä eivät sitä ymmärrä. Miehillä on vähintäänkin polla sekaisin! Geenit vastaan sivistys, siinä teille luonnollinen vastaus.
Mustasukkaisuushan on luonnon tapa herättää hälytysvaistot, jos esim. perhettä uhataan. Uskon, että mitä useampi lapsi, sitä suurempi tarve puolustaa perhettä=mustasukkaisuus kasvaa. Ennen, joskus aikaan, kun ei ollut kaikkia medioita, kuten tv, mainokset, lehdet ym. ei ollut syytä hälyttyä, kuin naapurin kauniista rouvasta. Nykyään, kun koko ajan tulee tuutin täydeltä yhä kauniimpaa ja kauniimpaa naista tai miestä pitkin vuorokautta, on ihminen jatkuvassa hälytystilassa. Hän ei ymmärrä, miksi on vihainen, turhautunut ja mitä pitäisi suojella, sillä sehän on VAIN televisio! Mutta, mutta, GEENIT eivät sitä tiedä. Meillä on vielä alkukantaiset geenit, jotka hälyttävät puolustamaan perhettä. Toisilla vahvemmat, toisilla heikommat. Pointti lienee se, että jokainen oppisi tunnistamaan tämän tilanteen. Se ei ole sairautta tai vainoharhaisuutta, vaan johtuu meidän ikivanhoista geeneistä, jotka eivät pysy sivistyvän yhteiskunnan perässä. Samoin miehillä on alkukantainen tarve suojella perhettään ja naistaan pitämällä tätä silmällä. että kukaan ei pääse raiskaamaan, satuttamaan, tappamaan tms. tasa-arvo on monelle miehelle itsestäänselvyys, mutta heidän geeninsä eivät sitä ymmärrä. Miehillä on vähintäänkin polla sekaisin! Geenit vastaan sivistys, siinä teille luonnollinen vastaus.
Vastaukset 6
Vanhimmat
todella mielenkiintoinen näkökulma. Entäpä sitten uskottomuus, jota esiintyy ennemminkin miehissä kuin naisissa. Miten sen voisi selittää geeneillä? Onko kyseessä jokin tarve siittää mahdollisimman monta lasta vai?
Sitä en ole vielä miettinyt. luulen, että siinä ei geenit koskaan opi, sillä kyse on itsekkäästä nautinnonhalusta. Aivan eri asia...
Tuota, aihe liippaa hyvin läheltä molekyylibiologin sydäntä, mutta yritän kommentoida selkokielellä ja lyhyesti.
Geenit sisältävät solujen (eliön esim ihmisen) tarvitsemien proteiininen "tuotanto-ohjeet". Se mitä proteiineja solu tuottaa riippuu täysin tarpeesta, mitään tarpeetonta ei tuoteta. Geenien ilmentämiseen eli proteiinien tuottamiseen kussakin yksilössä vaikuttaa voimakkaasti myös yksilön elinympäristö. Esim. auringontasaajan tuntumassa ihminen tuottaa ihon tummaa suojaväriä, joka kestää paremmin suoraan tulevan auringonvalon/-paahteen ja lähempänä pohjois- tai etelänapaa asuvien ihmisten ihoväriä koodaa vaaleaa proteiinia tuottava geeni, koska auringonvalo tulee vinosti, eikä vahingoita samalla tavalla.
Kun on kyse käyttäytymisestä elinympäristön vaikutus on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin varsinaisen geneetisen perimän. En tunne mustasukkaisuuden molekyylibiologista mekanismia, mutta luulen, ettei ole osoitettu, että mustasukkaisen yksilön tuottavan jotakin proteiinia enemmän kuin ei-mustasukkaisen. Näin ollen tuskin on olemassa "mustasukkaisuusgeeni", joka periytyy sukupolvelta toiselle perimässä. Uskon, että kyseessä on elinympäristöstä (vanhemmilta yksilöiltä) opittu tapa. Saman uskon koskevan suojeluvaistoa samoin perustein.
Tavallaan "naisfilosofi" on pohdiskellut samalla tavalla: "ei ollut kaikkia medioita, kuten tv, mainokset, lehdet ym. ei ollut syytä hälyttyä, kuin naapurin kauniista rouvasta. Nykyään, kun koko ajan tulee tuutin täydeltä yhä kauniimpaa ja kauniimpaa naista tai miestä pitkin vuorokautta, on ihminen jatkuvassa hälytystilassa.":
Eli olen myös sitä mieltä, että mustasukkainen käyttäytyminen kenties lisääntynyt johtuen ympäristön muutoksesta. Ennen luolaihminen kuoli (nälkään), jos ei ollut rohkea, eikä hänellä ollut itseluottamusta saalistaa ruokaa (petoja) perheelleen. Näinhän hänellä oli hyvä itseluottamus ja hän luotti olevansa riittävän hyvä puolisolle. Nykyihmiset kokevat usein kovin huonoa itseluottamusta, kun media kertoo yhä suuremmista ja hienommista ihmisten saavutuksista ja paremmasta menestyksestä. Näin ollen he saattavat helposti käyttäytyä mustasukkaisesti, koska eivät luota itseensä olevansa riittäviä puolisolle (koskee molempia sukupuolia).
Sitten aiheeseen uskottomuus. Onhan tieteellisestikin osoitettu, että yksilön seksuaalinen käyttäytyminen ja aktiivisuus liittyy hormooneihin. Hormoonien tuotanto taas perustuu täysin geeneihin. Eli hormoonia säätelevää geeniä tai useampaa geeniä ylituotettaessa yksilön seksuaalinen aktiivisuus lisääntyy niin, että tämä käyttäytyy uskottomasti. Mutta itse uskoton käyttäytyminen lie kuitenkin taas ympäristöstä opittua käyttäytymistä. Ehkä ihmistä ei olla alunperin suunniteltu yksiavioiseksi kuten joutsen on. Yksiavioisuushan on ihmisen keksimä.
valaisusta. Olen pelkästään ns. asioita pohdiskellut ja käytän puhesanoja, kuten "se on geeneissä". Oikeasti en tiedä geeneistä hölkäsen pöläystä :)
En siis ole opiskellut kyseistä alaa, vaan ihan omalla maalaisjärjellä asioita aina mietiskelen. Jos siis kyse ei ole varsinaisesta geenistä, niin jostain vaistosta kai sitten..?
Pidän edelleen kiinni teoriastani, et saanut kaadettua sitä ;)
Muistuttaisin itse vielä käyttäytymistieteilijäni, että monessa asiassa, myös uskottomuuden suhteen, on suuria eroja kulttuureittain.
En usko, että pettäminen on kiinni geeneistä vaan pikemminkin siitä, että kulttuurissa niin mediassa, perheissä, kaveripiireissä kun muuallakin ympärillämme näemme tämän käyttäytymismallin, jonka siis omaksumme melkoisen tiedostamattakin. Opimme siis, että näin voi toimia. Ihmisellä on kuitenkin vapaa tahto, jolla hän itse voi valita toimiiko kulttuurimme "uskollisen monogamian" vai "en ole tyytyväinen seksiin nykyisessä suhteessani, joten haen sitä sieltä, mistä saan" -malliin.
Pettäminen vedoten pelkkään biologiaan unohtaa ihmisen kyvyn säädellä omaa käyttäytymistään tietoisesti.
Vielä aiheeseen liittymätön kysymys edellä kirjoittaneelle "pusu"lle. Jos hormonien tuotanto perustuu täysin geeneihin, niin mistä esim. erilaiset ohimenevät hormonitasapainon häiriöt johtuvat? Eikö stressillä, ruokavalion mahdollisilla puutoksilla ym. ole mitään vaikutusta hormoneihin? Tätä kysyn ihan vain omaa kiinnostustani.
Siis geenien ilmentämistä proteiiniksi selitin edellä. Osa hormoneista on proteiinirunkoisia osa steroidirunkoisia. Edelliset siis ovat suoraan geenien tuotteita. Jälkimmäisten tuotannon lähtöaine on kolesteroli, jonka määrään tietenkin vaikuttaa ruokavaliokin. Nämä steroidihormonit vaativat ollakseen aktiivisia geenituotteen (kutsutaan reseptoriksi), johon ne kiinnittyvät eli steroidihormonien aktiivisuus geenien perustuu myös toimintaan. Siis steroidihormoni tai reseptoriproteiini eivät yksinään ole aktiivisia hormoneja.
Kun geeneistä tuotetaan jotakin mitä tahaansa proteiinia, niin geenin säätelyalueelle sitoutuu kymmeniä, kenties satoja tai tuhansia säätelyyn osallistuvia proteiinieja (määrää ei tiedä vielä kukaan). Ja näiden säätelyproteiinien määrään ja aktiivisuuteen hyvinkin vaikuttaa mm. stressi ja siitä aiheutuvat stressihormonit (ovat proteiineja).
Joten lyhyesti sanottuna ja hyvin pelkistettynä, hormonitasapaino on geeneihin perustuvaa, mutta kuten totesit siihen vaikuttaa monet muutkin tekijät, kuten stressi, puutostilat ja ruokavalio. Tässäkin oikaisin vielä monta säätelymahdollisuutta ja eri hormonien säätely on erilaista.
Jos olisin selittänyt kaiken mitä tällä hetkellä hormonisäätelystä tiedetään, niin asiaan perehtymätön olisi varmasti kyllästynyt jo ensimmäiseen kappaleeseen ja vastauksestani olisi tullut kilometrin mittainen. Asia on sikäli minulle läheinen, että itse tutkin väitöstyössäni parin hormonin säätelyä ja näiden hormonien geenien ilmentämistä. Toivottavasti tämä nyt selvitti asiaa.