Onko täällä kohtalotovereita, jotka kärsii raskauden aikaisesta unettomuudesta? Nyt en ole neljään yöhön nukkunut ja aiemmin ollut välillä sama juttu (silloin tosin parin tunnin yöunilla). Eilen ei uskaltanut edes autolla lähteä ajamaan kun on niin töttöröö, että eilen itketti. Enkä tänään edes menny kouluun, koska ei ollut pakollinen luento. Nyt raskausviikko 28. Pahinta tässä on se, etten ole ikinä kärsinyt unettomuudesta. Olen sitä tyyppiä joka voi nukkua kellon ympäri ja nukahtaa parissa minuutissa. Onko muilla auttanut mikään luonnollinen keino?
unettomuus
aloittaja...
376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei! Täällä ollaan aivan samassa veneessä. Olen raskausviikolla 33 1 ja nukun noin puolen tunnin - tunnin unia jaksoissa. Yöt menee vessassa rampatessa. Pahimmillaan viidentoista minuutin välein. Aamuisin pitäisi sitten olla pirteänä kun 2 ja puolen vuoden ikäinen neitokainen nousee yöuniltaan. Sekä kaksi isompaa menee kouluun. Väsynyt olen todellakin. Päivät menee kuin unissakävelyyn... :( Edellisessäkin raskaudessa en nukkunut kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana juurikaan. Kyllä sitä ihmeen kaupalla vaan jaksaa. Älä hätäile. Kerro neuvolassa olotilastasi. Ja nukut silloin kun sinä vaan pystyt. Eli päivällä aina kun vaan voit niin pötkölleen ja unille. Kuitenkin oikein mukavaa odotusaikaa sinulle. Kyllä se siitä helpottaa... :)
Elimistö valmistelee sinua tulevaan - siis siihen vähäunisuuteen ja niillä pärjäämiseen.
Kohtalotovereita on, keinot kylläkin vähissä. Tsemppiä!
Kärsin samasta alkuraskaudesta ja viikoilla 13-17. Nyt olen viikolla 19 ja pari viikkoa tosiaan on ollut helpompaa. Laskin huvikseni yksi yö, että heräsin yli 30 kertaa yön aikana, usein nukahtaminen uudestaan vei pitkään (pahimmillaan tunnin). Unettomuus oli todellinen kulttuurishokki, koska olen myös sitä lajia, joka pystyy nukkumaan missä vain, mihin aikaan vain ja ihan missä asennossa tahansa. Nykyään en päiväuniakaan pysty ottamaan, kun en nukahda.
Odotan toista ja esikoisen aikana ei ollut mitään tällasta. Muutaman kerran sain kunnon itkupotkuraivaritkin miehelle, kun ei hän tajunnut, miten järjettömän väsynyt olen ja kehtasi herättää juuri, kun olin nukahtanut. Sen jälkeen kyllä onneksi ymmärsi yskän :)
En tiedä, auttoiko aika, mutta aloin unettomuuskautena ulkoilla huomattavasti enemmän ja tehdä pitkiä kävelylenkkejä. Aloin myös kiinnittää huomiota ruokailuun. Niin, ja aloitin mammajoogan. Aluksi se pahensi tilannetta, kun meni väsyneenä nukkumaan, oli nukkumatta koko yön ja heräsi sitten aamulla ruumiina. Lopulta kuitenkin auttoi ja vaikka yhä heräilen paljon, saan myös nukuttua. Tuo jooga myös, vaikka sitä on kerran viikossa, auttaa hämmästyttävän hyvin rentoutumaan.
Kysyin tuosta väsymyksestä myös neuvolalääkärissä viikolla 16 ja siellä sanottiin olevan normaalia ja menee ohi viikon 20 korvilla. Nukkumattomuuteen lääkäri ei ottanut kantaa. Olin/olen myös opiskelija ja kun väsymyksen lisäksi olemme juuri muuttaneet, koulumatkat ovat pitkiä ja esikoisen päivähoito kaukana, voi vain arvata, miten hienosti koulussa meni. Nyt totesin, että on fiksumpaa mennä pariksi kuukaudeksi töihin, jos uusi ympäristö vähän virkistäisi (ja työmatka on onneksi lyhyt ja työ leppoisaa, ja lapsen tarha lähellä työpaikkaa). Voi olla, että sekin on tuonut helpotusta unettomuuteen.