Bitter sweet symphony...

...peikolta kirjoitti:

...kosketti syvältä. Kauan kaipaamani rakastettuni ja vanha ystäväni; vuosi kanssasi elämästäni. Miksi tulit uudelleen elämääni ja mikä oli kaiken tarkoitus? Mikähän on koko oikea, todellinen tarinasi? Se olisi hyvin, hyvin pitkän kirjeen arvoinen.

Miksi luulet että tulin tapaamaan sinua silloin talvisena päivänä? Tarkoitin mitä sanoin, sinun olisi pitänyt kertoa..ehkä sinussa oli vielä silloin inhimmillisyyttä jäljellä, et ollut vielä niin sisältä kuollut kuin nyt olet. Kasvatit vuosien mittaan vain kilpeäsi, menetit aitoutesi ja juuri siksi en toivoomaasi ystävyyttä voi jatkaa, koska et kunnioittanut minua rehellisyydellä. Viimeisiä käsittämättömiä koska valheellisia sanojasi, mitä tunsit: lämpöä, rakkautta ja läheisyyttä. Ethän kuitenkaan ponnistellut...

Kanna vastuusi jokaisesta päivästä ja hetkestä, sekä heistä joita ne koskettavat. Opi tunnistamaan sisäinen tyhjyytesi ja ahdistuksesi. Älä lisää taakkaasi panssaroimalla itseäsi enempää. Tämän tohdin sanoa sinulle siksi, koska olit minulle tärkeä ja läheinen ystävä; joskus kauan sitten.

-Ystävyys ja rakkaus on aitoa välittämistä-

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä