Oon masentunu ja ahdistaa vaa...eikä tältä pääse pakoon.
Mutta sittenkin...vaikka en pysty olla positiivinen, mä oon jääny koukkuun.
Tai miten sen nyt selittäis...
Mun on PAKKO lukea Twilight-kirjoja ja kattoo niit elokuvii o_o kuvittelen että mulkin ois joku joka välittäis musta niin paljon...mä vaan luen ja luen ja luen ja katson ja katson ja katson...
eikä se mitään muuta ku ahdista mua vaa entisestään...
Itken itteni uneen kuvitelmiini omasta Edwardista...se on musta sairasta, aattelen koko ajan että haluisin kuulua niitten perheeseen, olla vampyyri ja kaunis ja laiha ym. ym. ...
huoh. Elämä on nii kamalaa!
haluisinn kertoa täst mun vanhemmil, et masentaa, ja näin mutten pysty.
Oon iha sekasin. Ja mul on outo juttu et jos saan jonkun idean, mun on pakko tehä se. Siis esim. et keksin et ois kiva juosta tääl kauppukeskuksessa nää tolpat ympäri tai mennä lattialle makaamaan, mun on pakko tehä niin. Ja kaikkee tollast outoo.
En jaksa oikeesti tätä tuskaa.
a p u a
Mutta sittenkin...vaikka en pysty olla positiivinen, mä oon jääny koukkuun.
Tai miten sen nyt selittäis...
Mun on PAKKO lukea Twilight-kirjoja ja kattoo niit elokuvii o_o kuvittelen että mulkin ois joku joka välittäis musta niin paljon...mä vaan luen ja luen ja luen ja katson ja katson ja katson...
eikä se mitään muuta ku ahdista mua vaa entisestään...
Itken itteni uneen kuvitelmiini omasta Edwardista...se on musta sairasta, aattelen koko ajan että haluisin kuulua niitten perheeseen, olla vampyyri ja kaunis ja laiha ym. ym. ...
huoh. Elämä on nii kamalaa!
haluisinn kertoa täst mun vanhemmil, et masentaa, ja näin mutten pysty.
Oon iha sekasin. Ja mul on outo juttu et jos saan jonkun idean, mun on pakko tehä se. Siis esim. et keksin et ois kiva juosta tääl kauppukeskuksessa nää tolpat ympäri tai mennä lattialle makaamaan, mun on pakko tehä niin. Ja kaikkee tollast outoo.
En jaksa oikeesti tätä tuskaa.
a p u a
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mustakin tuntuu, että olen sekoamassa. Elän vain omissa maailmoissani ja välillä huomaan, etten ole aivan normaali enkä ajattele asioita niin kuin normaalit ihmiset. Olen liian lähellä itseäni, mutten tahdo mitään muutakaan. Silti ahdistaa koko ajan. On vain pakko laittaa pää sekaisin aineilla. Ymmärrän sinua aika hyvin. Mäkään en jaksa enää. En osaa edes ajatella että olisin vielä elossa viikon päästä. Tuntuu, etten voi kestää enää päivääkään. Tahtoisin vain pois.
Mullakin tulee joskus noita pakkoajatuksia. Niitähän tulee kaikille, joten se ei ole mitenkään epänormaali. Mutta ymmärrän ahdistuksesi, sillä epänormaaliksi se muuttuu jos se alkaa itseä häiritä. Se on kauheaa, tiedän. Olen itse niin sekaisin, että kun pakkoajatuksia tulee, tuntuu että on pakko tehdä niin, enkä enää tiedä olisiko se normaalia. En oikein enää hahmota, mitä voi tehdä ja mitä ei. Siksi nuo ajatukset ovat hirveän ahdistavia. En tiedä kuinka voisin auttaa sinua niiden kanssa. Yritä vaikka paeta sitä tilannetta. Lähde vain pois. Ajattele jotain muuta.
Yritä kestää. Tiedän että se on vaikeaa. Ja jos et jo ole näin tehnyt, niin HAE APUA. Kerro vanhemmillesi, tai vaikka terveydenhoitajalle. Kerro rehellisesti. Olen varma että saat apua.
Nii, apuahan täs varmaan pitäis hakee, mutta se on se viimene asia mihin pystyn. Se on tavallaan mahdotonta puhua kellekään tästä...mulla on sellane paksu läpinäkyvä muuri mun ympärillä mihin oon sulkeutunu, niin että näen, ja muut näkevät mut...siihen se sit jääkin.
Noi ajatukset...minä olen vielä sen verran tajuissani että tiedän että nuo toiminnot ovat aivan järjettömiä ja hulluja. Sitten ne on vain pakko tehdä. En tiedä mitä käy jos jätän tekemättä. Ei ole ollut kanttia kokeilla...
oon iha loppu ja ahdistaa.
Pitänee ruveta lukemaan.
Oletko hakeutunut mielenterveydelliseen hoitoon? Tulee mieleen pakko-oireinen häiriö.
En minäkään aikoinani (=nuorena) heti ymmärtänyt sairastuneeni vakavaan masennukseen. Elämä vain tuntui mahdottomalta. Mutta tässä sitä vain ollaan, kaikkien vuosien ja vuosikymmenten jälkeenkin.
Ei, en ole hakeutunut...minkäänlaiseen hoitoon. Mutta että pakko-oireinen häiriö...en osaa uskoa että tämä olisi ihan niin voimakasta koska ei tämä kovin yleistä ole..ainakaan niin isoilla asioilla. Ennemminkin epäilisin masennusta tai jotain tämänkaltaista, mutta en ole mikään lääkäri...en osaa selittää mistä tämä masentuneisuus ja ahdistuneisuus johtuu...vaikka onhan minullakin arvioita...
Muistan kuitenkin tilanteita, kun olimme kaupassa, ja kävelimme hyllyjen ohi, vedin kättäni hyllyn reunaa pitkin...sitten minun oli pakko toistaa se toisellakin kädellä, niin kauan kunnes se tuntui "oikeanlaiselta"...joskus jouduin tekemään sitä kauemmin...niin että tunne tuntnui tavallaan samanlaiselta kummassain kädessä. Tällaista/tämän tyyppistä minulla on vieläkin silloin tällöin, en oikein tahdo erottaa niitä, kun en oikein kiinnitä huomota mitä teen......Ja, no, niin.
tutulta tuntui tuo aloittajan teksti
itelläki aikamoisia pakkoajatuksia/neurooseja mitälie..
esimerkiks useat asiat pitää toistaa aina kolme kertaa peräkkäin ym. kiwaa ``