Haluaisin tavata, mutta en uskalla, pelkään sitä tunnetta joka valtaisi mieleni taas pitkäksi aikaa. Surullista, että aikaa kuluu ja vuodet vierivät, muistelen sinua sitten kiikkustuolissa, ellen ole pahasti dementoitunut ja unohtanut itsenikin.toivottavasti sinäkin muistelet sitten minua ja menetettyä elämää. En syytä sinua enkä ketään.
Onko näin?
Jos sä tahdot niin.
3187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Komppaan täysin! Minäkin haluasin, mut ei riitä uskallus..
Taitaa olla myöhäistä vääntää, kun jaskat on housus!
Koita nyt vaan uskaltaa. ;)
Minäkään en enää uskaltaisi, surullista. Silti tiedän, että tuun muistamaan sut aina, halusin tai en!