Kertokaapa viisaammat mitä nämä as.oy:n rahastot tarkoittavat?
Itse siis ymmärrän asiasta sen verran, että "rakennusrahasto" on sidotun pääoman rahasto kuten myös "osakepääoma" on sidottua pääomaa. Mutta taloyhtiöllä on myös muita rahastoja, kuten "lainanlyhennysrahasto" ja "korjausrahasto". Ovatko nämä rahastot siis vapaata pääomaa, jota voi käyttää yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti johonkin? Taloyhtiöllä ei ole lainaa enää, mutta "lainanlyhennysrahasto" löytyy ja siellä on jopa rahaa. Kiittos asiallisista vastauksista etukäteen.
Itse siis ymmärrän asiasta sen verran, että "rakennusrahasto" on sidotun pääoman rahasto kuten myös "osakepääoma" on sidottua pääomaa. Mutta taloyhtiöllä on myös muita rahastoja, kuten "lainanlyhennysrahasto" ja "korjausrahasto". Ovatko nämä rahastot siis vapaata pääomaa, jota voi käyttää yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti johonkin? Taloyhtiöllä ei ole lainaa enää, mutta "lainanlyhennysrahasto" löytyy ja siellä on jopa rahaa. Kiittos asiallisista vastauksista etukäteen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ne ovat tilinpäätösrahastajaja, rahat niissä ovat "aku ankka" rahoja, joita on siirretty sinne ettei tulisi voittoa.
Todellinen rahatilanne näkyy taseen vastaava osan kohdasta rahat ja pankkisaamiset.
nyt tuli pettymys
Ja pankissa olevien rahojen lisäksi pitää ottaa huomiono myös velat, ne löytyvät taseen vastattavaa puolelta.
Eli varat - velat = käytettävissä olevat rahat (sillä hetkellä).
Itse seuraan vastikejälkilaskelmaa, jossa lasketaan kerättyjen vastikkeiden ja toteutuneiden kulujen erotusta. Mikäli viivan alle jää jotain on yhtiöllä todennäköisesti käytettävissä olevaa varallisuutta. Ja kun yhtiön talous on hyvässä mallissa, pitäisi vastikejäämä olla 2 - 3 kk yhtiövastikkeen verran. Silloin pienen vahingon tapahtuessa ei ensimmäisenä tarvitse kerätä ylimääräistä vastiketta.
Ne rahat pitää käyttää siihen tarkoitukseen, mihin ne on varattu.
Koska ne on varattu johonkin, niin verottaja ei katso niitä voitoksi.
No joo, lainanlyhennysrahasto on kyllä turha rahasto siinä mielessä, että sinne kerätyt rahat pitäisi käyttää suoraan lainan lyhennyksiin eikä kirjata niitä ollenkaan rahastoon.
Korjausrahasto taas on mahdollisiin tuleviin korjauksiin kerättyä rahaa. Osakkeenomistajilta kerätään silloin kahdenlaista vastiketta, hoito- ja korjausrahastovastiketta. Tällä on suuri merkitys verotuksessa. Osakkeenomistaja voi merkitä korjausrahastoon maksamansa vastikkeet osakkeen hankintahinnan lisäykseksi, joilloin myydessään osakkeen maksetut korjausvastikkeet vähentävät myyntivoittoa.
Tässä vastauksessa on kaikki väärin.
Lainanlyhennysrahastoon merkitään lainanlyhennykset, ja lainanlyhennysrahaston saldo siirretään hankkeen valmistuttua rakennusrahastoon.
Mitään korjausrahastoa ei ole olemassakaan. Sen sijaan yhtiö voi kerätä etukäteen rahaa tililleen tulevia korjauksia varten ja tehdä asuintalovarauksen, jotta ei syntyisi verotettavaa voittoa.
Kuten ensimmäinen vastaaja jo kertoi, tilinpäätöksen rahastoissa olevat varat ovat "aku ankka" rahaa.
kyllä vaan!
Yllättävän vaikeita asioita on monelle nuo rahastot ja tilinpäätös yleensä.
Kyllä olisi tilintarkastajilla töitä tarkistaa kaikki oikeat menettelytavat.
Lainanlyhennysrahasto perustetaan yhtiökokouksen päätöksellä rakennusrahastoon lopuksi päätyvien rakennusaikaisten lainojen lyhennyksiä varten. Myös lainanlyhennykset merkittäviin korjauksiin, joilla rakennuksen tasoa nostetaan tai käyttöikää oleellisesti jatketaan ja jotka yhtiökokous päättää aktivoida, siirretään lainanlyhennysrahastoon josta ne siirretään eteenpäin.
Yhtiö voi myös kerätä etukäteen varoja perusparannukseen jolloin ne rahastoidaan. Etukäteen rahastoidut varat yhtiön tulee vakiintuneen verotuskäytännön perusteella käyttää 3 - 5 vuoden aikana aktivoitavaan hankkeeseen tai muuten nämä katsotaan jälkikäteen yhtiön veronalaisiksi tuloiksi, jolloin asunto-osakeyhtiötä jälkiverotetaan niistä. Rahasto ei tällöin purkaannu tuloksi, vaan kysymyksessä on vanhojen verovuosien verotuksen oikaiseminen.
Muutenkin rahastointi on hyvin muototarkkaa operointia. Mm. yhtiökokouksen rahastointipäätös on osattava ajoittaa oikein. Rahastointi on ns pitkäjänteistä verosuunnittelua monella tasolla: tuloksessa poistojen tekeminen perustuu rakennuksen tasearvoon, jota korjauslainojen rahastoinnilla ylläpidetään.
Osakkaiden näkökulmat ovat erilaiset sen mukaan, onko osakas verovelvollinen vai ei. Jos osakas itse asuu omistamassaan osakehuoneistossa, hänelle on tärkeää, ettei asunto-osakeyhtiö nyt eikä tulevaisuudessa joudu maksamaan veroa. Varovaisuussyistä olisi silloin edullista rahastoida kaikki mahdolliset vastike-erät, jotta poistoja ei tarvitsisi tehdä tai ainakin ne olisivat mahdollisimman pienet, jotta pelivaraa säästyisi tulevaisuuden poistojen tekemiseksi.
Lainanlyhennykset, joita ei aktivoida taseeseen, tuloutuvat ja kuittaavat tuloslaskelman korjausvelkaa eli hoitoalijäämää. Tällöin hoitoalijäämä on syntynyt merkittävän korjauksen johdosta. Yhtiön hallitus ja yhtiökokous ovat halunneet kirjata merkittävän korjauksen vuosikuluksi, jolloin on syntynyt merkittävä alijäämä hoitopuolella. Tämä alijäämä poistuu vuosittain lainojen lyhennyksillä hoitolaskelmasta. Korjauslainaa voi rahastoida vain aktivoidun korjauksen verran.
Lyhyestä virsi kaunis! Tuloslaskelma on yhden hetken poikkileikkaus eli 31.12 ja siinä näkyvät sen hetkiset tuotot ja kulut. Tase kertoo yhtiön historian ajalta tilanteen ja sen avulla suunnitellaan tulevaisuutta esim. korottamalla = aktivoimalla korjaus tai sen osa, vastaavaa rakennukset ja rakennelmat kohtaa peruskorjauksilla ja parannuksilla tai muilla merkittävillä korjauksilla. Kiinteistön arvo taseessa kasvaa ja siitä on mahdollisuus taas tehdä poistoja tuloslaskelman osoittaessa ylijäämää eikä alijäämää edellisiltä vuosilta ole.
Taas aktivoituja korjauksia vastaan voi lainapääomaa kirjata taseeseen lainanlyhennysrahastoon, josta se siirretään rakennusrahastoon. Näin taseen esim. korjauslainarahasto kertoo osakkaalle, että lähitulevaisuuden korjaukseen on jo kerätty varoja ja että ne käytetään nimensä mukaisesti tiettyyn korjaukseen 3- 5v sisällä. Taas jos pysyvät vastaavat on melko tyhjä eli poistoilla on tyhjennetty kiinteistön verotuksellinen arvo, niin ylijäämistä voi joutua maksamaan jossain tilanteessa veroa! Rahastot ovat siis varojen keräysmuoto pitkältä ajalta ja pitkälle ajalle verottomalla tavalla! Lainojen rahastointi suosii asuvaa osakasta kun taas lainojen tulouttaminen ja poistojen tekeminen hyödyttää vuokranantajaa.
Kyllä tuo isännöinti on vain sellainen ammatti sitä pystyy tekemään kuka vaan kaduntallaaja ja eikä siidä pidä maksaa paljon.
Joo - isännöinti (pienessä yhtiössä) on helppoa, mutta kirjanpito kannattaa ulkoistaa kirjanpitäjälle. Itse tein nyt niin radikaalisti että otin ja kysyin (suomi24:n sijaan) kirjanpitäjältä miten tuloksen saa kirjanpidollisesti tasapainoon.
kannatta tarkista et disponetti ol lähteny rahastojens ja rahojens kans flytti, eteski rahasto rahoje ku ne ova tavalla merkitty omma kapitaali sen vuoks et se kertto mite raha ova tulle talosse. eli vastattava puol kertto varat eli rakennukse ja kone ja rahavarat saamisine ja vastattava puol kertto mite ne o hankittu, eli osakepääomal jok on nykysi aik pien ja rakennusrahastol joho osakkaat ovat maksane osakkeens ja sitte lainalyhennysrahasto joho sit on brukattu lait rahat jok o ensteks kirjattu pankkitilil ja vastakirjauksel lainalyhennysrahasto ja sit ku ne lyhennetä pankkisse ni kirjaus o pois pankkitililtä ja pois lainoista ja avot laina ova lyhentyne, jollei disponent sit enne ole lähtenyt flytti! kannat olla tarkkana ku porkkana ku tiiraa tilipäätöksi ettei va ole mittä buliveivaamist tapahtunu! terkuin km9312