Kauan sitten olin innokas 10-vuotias yhteiskoulun ekaluokkalainen.
Koulun vieressä oli kioski, jossa oli ystävällinen täti. Ostin purkkaa,
jota maiskuttelin oppitunnilla. Opettaja huomasi, ja määräsi minulle
tunnin jälki-istuntoa. Oli muuten aikamoinen yllätys, kun sanottiin,
että jälki-istunnot pidetään koululla LAUANTAISIN kello 16.00 alkaen.
Jotkut kertoivat minulle välitunnilla, että jälki-istunnossa joutuu pitämään
kädet pulpetilla, ja esimerkiksi nenällä valuvien silmälasien asentoa
ei saa korjata. Ajattelin: Lieneekö edes totta?
Tuli lauantai. Kotiin pääsin yhdeltä. Harmitti, kun piti lähteä uudestaan
koululle neljäksi jälki-istuntoon. Siellä piti katsoa taululle piirrettyä rastia.
Tunti oli pitkä aika.
Opettajat olivat jämäköitä ja jonkun verran ankaria, vaan kyllä heiltä
löytyi myös huumoria.
Musiikinopettaja oli mainio hauska mies. Hän soitti ja lauloi kappaleet
ennätysmäisellä nopeudella.
Koulun ruoka oli ihan hyvää, vaikka jotkut viisastelijat sitä moittivatkin.
Eräänä hernekeittopäivänä yksi hauska tyyppi huusi: "Hei, mää löysin
herneen!"
Keskimäärin ajateltuna: Koulussa oli ihan hyvä tunnelma. Siihen aikaan
olivat niin oppilaat kuin opettajat paljon luontevampia kuin nykyään.
Koulun vieressä oli kioski, jossa oli ystävällinen täti. Ostin purkkaa,
jota maiskuttelin oppitunnilla. Opettaja huomasi, ja määräsi minulle
tunnin jälki-istuntoa. Oli muuten aikamoinen yllätys, kun sanottiin,
että jälki-istunnot pidetään koululla LAUANTAISIN kello 16.00 alkaen.
Jotkut kertoivat minulle välitunnilla, että jälki-istunnossa joutuu pitämään
kädet pulpetilla, ja esimerkiksi nenällä valuvien silmälasien asentoa
ei saa korjata. Ajattelin: Lieneekö edes totta?
Tuli lauantai. Kotiin pääsin yhdeltä. Harmitti, kun piti lähteä uudestaan
koululle neljäksi jälki-istuntoon. Siellä piti katsoa taululle piirrettyä rastia.
Tunti oli pitkä aika.
Opettajat olivat jämäköitä ja jonkun verran ankaria, vaan kyllä heiltä
löytyi myös huumoria.
Musiikinopettaja oli mainio hauska mies. Hän soitti ja lauloi kappaleet
ennätysmäisellä nopeudella.
Koulun ruoka oli ihan hyvää, vaikka jotkut viisastelijat sitä moittivatkin.
Eräänä hernekeittopäivänä yksi hauska tyyppi huusi: "Hei, mää löysin
herneen!"
Keskimäärin ajateltuna: Koulussa oli ihan hyvä tunnelma. Siihen aikaan
olivat niin oppilaat kuin opettajat paljon luontevampia kuin nykyään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos. Vanhat muistot heräsivät. Koulusta jäivät hyvät muistot.
Kyllä ne jälki-istunnot tuollaisia olivat 60-luvulla. Itse "ulostuin" ylioppilaana -72. Tuonne heitin muutama päivä sitten listan muinaisoppilaista: http://koti.mbnet.fi/tapsakoo/Naantalin Yhteiskoulu oppilaat 1969-1970.html
Mukava lukea muisteloita jälki-istunnoista yms.. Itse olin Naantalin Yhteiskoulusa 50-luvulla ja samanlaista oli silloinkin. Tosin 50-luvulla varmaankin oli entistäkin tiukempaa sillä silloin jos jätit esim. ainevihon kotiin niin tulit sen sitten illalla tuomaan näytille. Kulkeminen vaan oli aika paljon hankalampaa esim. Rymättylästä silloin kuin nykyään. Henkilöautot olivat harvinaisia ja linja-autokin lopetti kulkemisensa illan suussa joten jos et muistanut tuoda vihkoa niin hankit sitten yökortteerin.
Muistelmat ovat hienoja. Mä muistan, kun joskus 1966 tai 1967 koulussa
nähtiin näytelmä KOLME ILOISTA ROSVOA. Olisi kiva tietää, missä ovat
nykyään kyseisen näytelmän Kasper, Jesper, Joonatan, reipas Sohvitäti
ynnä muut näytelmän henkilöt.
Se esitys oli todella hieno.
Minä kans muistan sen näytelmän. Se oli mukavaa vaihtelua
ankeaan arkeen verrattuna.
Näytelmässä esiintyneitä henkilöitä en ole nykyään juuri missään
nähnyt, koska oon jo kauan sitten muuttanut totisten naamojen
maailmaan - siis pääkaupunkiseudulle.
Keitäs nuo olivatkaan, rosvot?
Tais olla nii että Kasper oli Jari, Jesper oli Pertti ja Joonatan oli Pave.