Alkoholin väärinkäytön raja

Juo pelkkää kaljaa, niin pysyt rauhallisempana.
Ei terävät aloittelijoille sovi.

Nuorena juoppona tulee sekoiltua. Ja vanhana. "Käsistä karkaaminen" on varma merkki ongelmajuomisesta, varsinkin kun se tapahtuu vielä "yleensä".

Todennäköistä on, että alkoholiongelmasi eivät vähene iän myötä vaan pahenevat.

Kehottaisin lopettamaan, nyt kun juomisesi ei vielä ole pakonomaista ja lopettaminen saattaa onnistua ilman erityistoimia, hoitoja tms.

Uskon, että kun juominen on ylittänyt tietyn pisteen, kohtuujuominen ei ole mahdollista.

Samat oli elkeet meikäläisellä parikymmentä vuotta takaperin. Ei vaan käynyt mielessäkään lopettaa juomista, aina sitä vaan morkkiksessa päätti että ens kerralla otetaan varovaisemmin ja ollaan fiksusti. Pikku hiljaa se alkoi jopa onnistuakin, koska viinan kulutuksen lissäntyessä myös sietokyky kasvoi sellaiseksi että seurassa ei oikein ehtinyt vetää sitä lopullista naulaa päähän. Se piti sitten hoitaa itsekseen normaali ihmisten jo lopetettua juhlimisen aikaa sitten. Kolme vuotta sitten pari viikkoa tukevasti tinattuani olin kapakassa "saanut kohtauksen", eli lyönyt tuntematonta ihmistä tuolilla ja rikkonut kolmen tonnin arvosta baarin sisustusta. Ennen kuin paikalle soitettu poliisi kerkesi hätiin olin jo poistunut kuppilasta. Jossain vaiheessa olin sitten ehtinyt hakea autonkin alle ja tonttuilla sillä pitkin kaupungin keskustaa. Lopulta olin jättänyt ajopelin keskelle katua ajettuani ensin yksisuuntaista väärään suuntaan. Heräsiin kämppäni eteisen lattialta siihen että poliisit tulivat huoltomiehen avaimilla sisään ja laahasivat ensin putkaan ja sen jälkeen kuulusteluihin. Noista edellä kerrotuista tapahtumista itselläni ei ollut mitään hajua, kaikki selvisi vasta kuulustelussa täristessäni asiaa hoitaneen poliisin kertomana. Tämän jälkeen jatkoin juomista vielä ehkä pari viikkoa kunnes lopulta oksensin ja paskansansin verta ja kärsin niin kovista mahakivuista ettei niihin auttanut enää edes viina. Sairaalassa diagnoosi oli haimatulehdus ja vuotava vatsahaava. Hengissä selvisin niistäkin, enkä enää ole uskaltanut viinaakaan juoda vaikka välillä kyllä on mieli kovasti tehnyt. Toisaalta hiukan hankalaa on raittiiseen elämäänkään motivoitua, reilu nelikymppinen ukko ilman duunia, ilman perhettä tai puolisoa, ilman minkään valtakunnan omaisuutta elämänsisältönä telkkari kunnan vuokrayksiön nurkassa. Periaatteessa sitä voisi dokata itsensä hengiltä, mutta sekin vaikutti niin kivuliaalta menetelmältä että siihenkään ei oikein kantti riitä. Tällä meikäläisen jorinalla ei tietenkään ole mitään tekemistä sinun elämäsi kanssa, eikä minun kokemani mitenkään ennusta sinun tulevaisuuttasi. Lähtökohta tuntuu kuitenkin olevan aika saman tyyppinen, eli ehkä tämä lähinnä on jonkinlainen varoitus siitä että asiaat voi mennä oikeasti perseelleen jos varoitusmerkkeihin ei herää ajoissa.

Tuttua tarinaa, en tosin ollut kova tappelemaan, mutta sain sentään joskus hiukan nyrkistä.
Lopetin juomisen sitten, kun olin päässyt siihen pisteeseen, että halusin lopettaa. Hain ja sain apua ja tukea lopettamiseen. Halu on säilynyt pitkään, kun tapaan viikoittain entisiä juoppoja, eli nykyisä alkoholisteja, niin tänä iltanakin.

Voi kun ne jotka on tuon tien alussa nyt, lukisi näitä juttuja. Tuntemani nuori poika opettelee juomaan oikein urakalla ja 'kivaa on'. Hän ei vielä tiedä että muutaman vuoden päästä ei enää ole kivaa kun on menny sekä rahat että kaverit.