opinnäytetyö ahdistus

Kysy koulustasi harjoittelupaikkaa, yleensä juuri liiketalouden puolelta on (ainakin omassa AMK:ssa) vuosittain n.5 paikkaa, ja samalla voi suorittaa yleensä kouluun liittyvän opparin. Tai voit myös suorittaa vain jomman kumman AMK:ssasi.

Itsellä oli ongelmana se, että en voinut tehdä harjoittelupaikassani opparia, joten se jäi ja jäi ja jäi. Olin vuoden tekemättä oikeastaan mitään koulujuttuja, vähän mietein oppariaihetta, muuten olin töissä... Loppuviimeksi kuitenkin kun ryhdyin hommaan, niin homma eteni tosi nopeasti, kirjallinen osa valmistui n. 1-2 kuukaudessa (kolmosen arvosanalla, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen). Älä menetä toivoa, vaikka välillä voi olla hyvinkin turhauttavaa (varsinkin ohjaajien kanssa, niistä ei kyllä juuri ollut apua).

Kyllä minua 65v. ahdistaa myös, kun luin ongelmasi. Omien lastenlasten tulevaisuus ahdistaa aivan kauheesti. Kyllä nuorten elämä on vaikeaa nykyään.
Toivon sydämestäni, että pääset eroon ahdistuksesta ja saat hyvän työpaikan.

Keskity vain nykyisyyteen, on ihan turha surra tulevaisuutta vuosikausia eteenpäin. Asiat sujuvat kyllä johonkin suuntaan, tavalla tai toisella. Lievä pelko on hyväksi, se laittaa tsemppaamaan.
Voit lohduttautua sillä, että hupsummatkin ovat pärjänneet.

Itselläni puuttuu tradenomin tutkinnosta vain työharjoittelu. Voi olla, että en tästä syystä koskaan valmistukaan. Itselläni kului opinnäytetyön tekemiseen kauan aikaa, sillä aloitin työn tekemisen keväällä, pidin kesän taukoa ja jatkoin syksyllä, jolloin työ myös valmistui. Aiheeni oli kyllä kiinnostava. En tiedä, onko aiheen valinta aloittajalle vielä ongelmallista, mutta amk:ssa tehtyjä opinnäytetöitä löytyy pohjustukseksi täältä http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=8689C08F9BC6E5750C1D559CE0A6E4B4

Itselläni oli myös opiskeluaikoina vastaavia ongelmia. Suoritin lopulta molemmat harjoittelut vasta aivan opiskelun loppupuolilla ja opinnäytetyön aihetta mietin varmaan yli vuoden, eikä mikään tuntunut järkevältä.

Asia jonka olen oppinut ja neuvo jonka voin antaa on seuraava: Tyhmänä vaan haasteita päin. Ei kannata funtsia liian tarkasti ja etsiä loputtomiin juuri sitä itselle sopivaa täydellistä ratkaisua, vaan kannattaa kokeilla vaan rohkeasti heittäytyä mihin tahansa pieneenkin oljenkorteen, joka on saatavilla. Tällä hurlumhei-asenteella menin työharjoitteluunkin. En ajatellut valmistautua hommiin mitenkään erityisesti, vaan tuumasin vain, että saavat siellä opettaa ja meikä tekee sitten perässä ja lopputulos oli, että hyvä siitä tuli. Tietysti ainahan on mahdollista että epäonnistuu, mutta sitä ei pidä ajatella, eikä pelätä, vaan heittäytyä vaan mitään ajattelematta ja tyhmänä haasteisiin. Niin niistä selviää.

viime keväänä proffa tuntui ihan tykkäävän ehdottamastani gradun aiheesta, nyt syksyn 1. ohjauskäynnillä aiheeni onkin hänen mielestään ihan paska.. hö.

Itse sain aiheen opettajalta. En ollut keksinyt mitään järkevää, mutta käydessäni opettajan kanssa "kehityskeskustelua", löytyi aihe omiin työkuvioihini liittyen. Omasta mielestäni ko. aihe tuntui aivan liian vähäpätöiseltä, mutta opettajat tykkää. Eikä tosiaan kannata ajatella mitenkään monimutkaisesti asioita, vaan alkaa vaan tekemään. Huippuärsyttäväähän se opparin tekeminen on, mutta kyllä siitä voi selvitä.

Viitsii ja viitsii.... pakko olisi tehdä jotta pääsis pois. Mutta motivaatio on NOLLA.
Joka päivä ahdistaa kun pitäis alkaa ja pitäispitäis...

Jatkoaika on haussa, jotta sais tehtyä ton työn. En tiedä mistä motivaatio ja energia? PAKKO olisi.

Yksin on ikävä tehdä ja väkisin pakottaa itsensä, kun on aina muutenkin yksin.
Essitalopraami-pillerit sain, mutta en ole uskaltanut aloittaa niitä sivuoireiden takia.

täällä kanssa yksi superahdistunut opparin kanssa painija. muuten on opinnot pulkassa, vaan oppari puuttuu... mun isoin ongelma on aiheen löytäminen, uskon et itse työskentely sujunee ihan ok. oon täysin väärällä alalla mikä tekee tästä haasteellista. en vain ikinä saanu vaihdettua, vaikka ala onkin ollu tiedossa jo auan, ja nyt ei enää viittis ku roikkuu vaan opparista.

harjottelupaikasta ei löytyny aihetta ja hakemukset ei tuota mitään. koululla ei ole aiheita tarjolla. yritin konsultoida muutamaa opettajaakin, mut ketään ei kiinnosta auttaa.

kuten alottajalla, mullakin itsetunto ja -luottamus on melkolaillla maassa, mikä vaikuttaa aiheen hakemiseen. vaikea mennä haastatteluihinkaan kun ei usko selviävänsä mistään kouluun liittyvästä tehtävästä.

Hei tyypit! Mä välttelin gradun kirjoittamista pari vuotta. Sitten nappasin pari perusopusta ja kappas, sieltä löytyi ajatuksia gradua varten. Tammikuun alussa aloitin, käytin ensin kolme viikkoa lukemiseen, teosten lähdeluetteloista löysin lähteeni. Nyt olen kirjoittaa paukuttanut 5-15 tuntia päivässä ja sivuja alkaa olla kaikkiaan 60. Sivuja puuttuu vielä parikymmentä ja kieliasua ja muotoilua täytyy vielä siistiä. Maaliskuun loppuun mennessä kuitenkin palautan graduni, joka on syntynyt pitkän, pitkän opparin välttelyn jälkeen. Vaikka motivaatio ja itseluottamus gradun kirjoittamista kohtaan puuttui täysin, niin alkuun päästyäni gradua on parhaimmilaan syntynyt 5 sivua päivässä. Toki on ollut päiviä, jolloin olen kirjoittanut yhden kappaleen, mutta tiedän aina että flow tulee vielä :)
Lisäksi olen alkanut kuntoilla, ihan vain pysyäksseni järjissäni ja yritän välttää gradukilot, koska kirjoittamisen ohella tulee kyllä mussutettua vaikka mitä sontaa.

Tsemppiä kaikille opparin kanssa painiskeleville! Varsinkin lyhyemmät opparit syntyvät aivan hetkessä! Ja kun riman asettaa tarpeeksi alas - gradu tulee tehdyksi ja saa paperit ulos, niin sen jälkeen ei tarvitse enää geetä miettiä! :)

Löysin tän viestiketjun nyt ku muutama vuosi on kulunut mut tää aihe on nyt mulle ajankohtainen...
Mulla on nimittäin kans ollut todella turhautunut olo muutaman kuukauden ajan ku yritin vaan etsiä toista harjoittelupaikkaa eikä melkein mistään sopivasta ollu kuulunu mitään. Nyt vihdoin kuitenkin sain harkkapaikan ja toivon sen kautta löytäväni sieltä myös oppariaiheen. Se on kans vaivanut mun päätä aika paljon, koska mun on vaan yksinkertaisesti vaikeaa keksiä taloushallinnon aihe itse. Toivon etten oo täysin yksin sen asian kanssa ja työpaikalla osallistutaan aiheen keksimiseen. Hieman masentaa tietty joidenkin kommentit täällä ettei harjoittelupaikasta ollu löytynyt aihetta eikä koulun puolelta ollu apua... Toivon kaikille, jotka käyvät tämän vaiheen elämässä läpi, onnea oppariin ja harjoitteluun!

Opiskeletko alkoholiliike taloutta vai lyhyttavaraliike taloutta.