Mitä oikeasti tehdä tän ihastumisen kanssa?? Kaveripohjalla ollaan mutta olen niin mielettömän ihastunut etten tiedä miten olla... Tahtoisin sanoa mutten voi, pelkään. Hän on lesbo, tietää että pidän myös tytöistä, on lähennytty aika paljon kuluneen vuoden aikana ja olen yrittänyt kertoa vihjailevin sanoin kuinka mukava hän on mielestäni ja jopa ikävöiväni häntä. Saan vastakaikua näille tunnustuksille mutten tiedä ovatko nekin kaverimielessä...
Mitä tekisitte/sanoisitte?? Omia kokemuksia? Tahtoisin niin paljon vaan edetä tämän asian kanssa :(
Mitä tekisitte/sanoisitte?? Omia kokemuksia? Tahtoisin niin paljon vaan edetä tämän asian kanssa :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä kyllä haluaisin tietää, jos joku ois muhun noin paljon ihastunu.
Kerro tunteistasi ystävällesi, se on paras ratkaisu, kun kerran tiedät hänen vielä olevan lesbo. Eihän meillä ole kuin tämä yksi elämä. Eletään se täysillä ja ollaan rohkeita. ;) Saat sen naisen jos haluat, tiedän sen.
Kumpa voisin olla noin rohkea :/ En kuitenkaan halua että tää ystävyys menee jos tunteet ei ole molemminpuoliset... Mitä jos hän miettii aina mun läsnäollessa miten tykkään ja kokee tilanteen ahdistavaksi...
En keksi edes sopivaa tilannetta missä voisin kertoa... Kiitos vastauksesta, lämmitti joka tapauksessa mieltä suuresti :)
Mitä jos suhtautuisit asiaan sillä tavalla rennosti ettet ajattele että sinun pitäisi nyt mitään suurta rakkauden tunnustusta hänelle ilmaista vaan vaikka pyydät häntä treffeille tai kysyt millaisista tytöistä hän tykkää tai annat hänelle huomionosoituksia niin että hän ymmärtää kiinnostuksesi häneen. Jos et saa vastakaikua niin ei maailma siihen kaadu. Voitte aina olla ystäviä. Se miten itse suhtaudut asiaan vaikuttaa paljon myös siihen että tunteeko toinen sen sitten ahdistavaksi jos ei olekaan sinusta kiinnostunut "sillä tavalla". Katseista ja olemuksesta voi myös päätellä jotain siitä että saako vastakaikua sanattomille tunteilleen. Joko hyväksyt sen että olette vain kavereita tai sitten pelosta huolimatta otat riskin torjutuksi tulemisesta. Kävi miten kävi niin tiedät varmasti miten toimia kun oikea hetki koittaa ja kun luotat itseesi.
Olen samaa mieltä, eihän rakkaudentunnustusta tarvitse paukauttaa ilmoille kuin kunnialaukausta. Miksipä juuri et alkaisi omalla käytökselläsi näyttämään mitä tunnet häntä kohtaan.
Tuntuu ettei nykyään osata enää tai keretä tai viitsitä liehitellä toista. Eletään omassa päässä se vaihe ja sitten tuskaillaan että miten nyt kerrotaan kohteelle että rakastuttu ollaan ja ihanasti jo pitkän aikaa ja nyt senkin olisi syytä kuulla se ja yhtyä leikkiin.
Joten ap, ei muuta kuin liehittelemään ja ei se ystävyys siitä katoa että viet hänet treffeille ja katsot millaisia tuntemuksia sen tyylinen yhdessäolonne saa hänessä aikaa.
Ihan samassa tilanteessa olen.. (oletkohan se sinä? :D)
Tuntuu että meillä on paljon yhteistä ja flirttailua ja kommentointia netissä mutta mutta...juurikin se ettei halua tosi hyvää kaverisuhdetta pilata, ja välissä on vielä fyysinenkin etäisyys, että ei edes nähdä usein ja vähän muitakin esteitä... Voihan ahdistus.
Sori, musta ei nyt ollut mitään apua, mutta ite ainakin olisin ihan onnellinen jos joku tunnustaisi ihastuneensa muhun. Sellaista on kiva kuulla ja nostaa itsetuntoa vaikka siitä ei mitään tulisikaan! Ja toi jo ehdotettu että hakeudu jotenkin lähelle, osoita kiinnostustasi arkisilla asioilla.
Ole rohkea munkin puolesta :)
se on kuule kuitenkin hetero. Anna olla.
Kannattaa kertoa :) En usko että ystävyys siihen kaatuisi vaikkei tunne olisikaan molemminpuolinen. Jos kyse olisi heteroystävästä niin hän saattaisi olla hyvin hämmentynytkin, mutta eiköhän lesbo siihen ihan asiallisesti suhtaudu joka tapauksessa.
Yksi ystäväni kerran tunnusti ihastuneensa minuun. Tunne ei ollut molemminpuolinen, itse olin pahasti ihastunut toiseen ja ajattelin häntä vain kaverina. Mutta ei siihen tietenkään ystävyys päättynyt! Miksi päättyisi? Ei mua mitenkään ahdistanut olla hänen lähellään, ja ylipäätään minusta oli hyvä että hän kertoi sen, olin kuitenkin aavistellut sitä jo jonkin aikaa. Minusta se on aina imartelevaa jos joku on ihastunut :)
Ainut negatiivinen asia oli se, että tuntui niin inhottavalta satuttaa ystävää. Olisin halunnut voida antaa hänen tunteilleen vastakaikua, mutta minkäs sille mahtaa. Ystävyytemme ei kuitenkaan muuttunut muuten, paitsi etten tietenkään voinut puhua hänelle naisasioistani ennenkuin vasta sitten kun hänelläkin jo oli uusi nainen kiikarissa. :)