Juu en kekannu et mille palstalle tää kuuluu mut kyl jo pelottaa hieman.
Elikkäs, jos katson elokuvia tai kuuntelen musiikkia en välttämättä edes älyä milloin leffa/ biisi loppui. tai jos kävelen koululle tuntuu että oisin kävellyt viidessä minuutissa viisi kilometriä. Päivät menee myös liian nopeeta. En ole viime aikoina nukkunut kovin pitkään ja porukat sanoo että se johtuu univelasta. Tää alkaa jo vituttamaan aika reippaasti ja pelottamaa. Elikkäs mietin vain että oonko mä ihan pöpi vai onko univajetta liikaa?
Elikkäs, jos katson elokuvia tai kuuntelen musiikkia en välttämättä edes älyä milloin leffa/ biisi loppui. tai jos kävelen koululle tuntuu että oisin kävellyt viidessä minuutissa viisi kilometriä. Päivät menee myös liian nopeeta. En ole viime aikoina nukkunut kovin pitkään ja porukat sanoo että se johtuu univelasta. Tää alkaa jo vituttamaan aika reippaasti ja pelottamaa. Elikkäs mietin vain että oonko mä ihan pöpi vai onko univajetta liikaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
En tiedä mihin kategoriaan tästä pitäisi tehdä diagnoosi mutta voin sanoa että et ole ainoa : D
Minulla oli kuolettaviin henkisiin tuskiin asti tuota että maailma vain ampaisi ohi. Päivät, tekemiset, musiikki, hetket, missään ei ollut enää järkeä kun mistään ei ehtinyt saada kiinni ennenkuin se oli jo teleportannut ohitseni. Kulutin elämäni näiden kokemuksien jälkeen lähinnä muhimalla tuskissani, lukittauduin omaan huoneeseeni ja annoin tämän teleporttailun tapahtua jos oli tapahtuakseen, taisi mennä päiviä, ehkä vuosia. On minulla sitä vieläkin, kohta n. 10 vuotta kärsinyt siitä. Jossain vaiheessa kuitenkin opin repimään siitä jotain positiivistakin irti. Aluksi en koskaan voinut käyttää tätä "teleporttausta" tahtoessani hyväkseni, se tapahtui hetkinä joiden menettäminen sai minut pelkäämään että kohta kai kuolen kun kaikki on niin pian ohi. Sain kuitenkin pelkkää teleporttauksen tunnetta ajatellessani myöhemmin teleportattua ohi todella ärsyttäviä asioita : D Esimerkiksi pitkiä hirveitä kävelymatkoja keväisen kylmässä sateessa tai rankkoja fyysisiä työurakoita. Tiesinhän että teleporttaus toimii, silloin kun en sitä edes tahtonut, niin kuvittelin työn alussa vain sen hetken työn ollessa valmis. Sen tunteen että Nyt se on ohi ja olen jo tässä, mitä tapahtui. Ja loppujen lopuksi työurakan jälkeen huomasin kokevani juuri sen kuvittelemani hetken. : D
En tiedä onko tervettä, mutta on jännää! Kokeileppa. Kivasti teleporttaa kaiken paskan yli.