Lapsi joka ei saa mahdollisuutta...

Olen 18-vuotias nuori nainen ja seurustelen miesystäväni kanssa joka ei ole vielä valmis että meille tulisi lapsi n. kahden vuoden seurustelun jälkeen. Ymmärrän että tämä on hyvin aikaista perheenlisäykseen, mutta olen lähes varma että olen raskaana kun kuukautiset ovat n. kaksi viikkoa myöhässä. Itken tälläkin hetkellä kun ajattelen aiheuttavani keskenmenon juomisella kun poikakaverini ei halua vielä lasta. Ajattelen kuitenkin näin alkuraskaudessakin että se on ihmisen alku ja mietin minkälainen hienon hyväsydämminen ihminen sieltä voisi mahdollisesti tulla, mutta ikäni ja kumppanini mielipide on merkitsevää... Sanokaa mielipiteenne pyydän. Tuntuu jo että tämä tödennäköisesti lapsen alku on minulle jo hyvin rakas jopa tärkeämpi kuin oma elämä vaikka ei uskoisikaan, en halua tehdä raskaustestiä kun silloin tuntuisi vain pahemmalta tietää että estän yhden ihmisen mahdollisuuden elää. Sydämmeen sattuu kovasti, kertokaa mitä itse tekisitte tässä tilanteessa. Paha olo on kun vain itken, itken ja itken....