Nyt olisi hyvät neuvot kalliita. Vuokraan kaupungilta tonttia hakevarastoa varten. Nyt olen hahmottelemassa itse rakennusta (vaativat piirustukset väliaikaiselle varastolle). Päänvaivaa tuottaa rakennuksen mitat (lähinnä korkeus), sekä sähköttömyys (ei saa kuivauspuhallinta pyöritettyä).
Ajattelin tehdä varaston johon mahtuisi reilusti vuoden tarve (n. 200 m3). Suunnitelmissa rakentaa runko pyöreästä puusta ja rungon sisäpuolelle viiraa paperitehtaasta ( =tiheäsilmäinen paksu muovikangas). Hahmotelma täällä:
http://www.imagepark.biz/fi/naytakuva.php?file=2MrYxt3G3aDL4NA=
1. Kuinka korkea hakevarasto voisi olla? Pitäisi saada puhallettua suoraan auto- / traktorihakkurilla varastoon. Saakohan heitettyä n. 5metriä korkeaan kasaan?
2. Olisiko mitään mahdollisuutta saada tuulivoimalla pyöritettyä kuivauspuhallinta? Esim tällä:
http://www.youtube.com/watch?v=ExgE5_c5H9Y&feature=related
Toimisiko jos tekisi kanaalit hakekasan sisään ja tuulienergialla (välityksillä) poistopuhallin pyörimään??
Ajattelin tehdä varaston johon mahtuisi reilusti vuoden tarve (n. 200 m3). Suunnitelmissa rakentaa runko pyöreästä puusta ja rungon sisäpuolelle viiraa paperitehtaasta ( =tiheäsilmäinen paksu muovikangas). Hahmotelma täällä:
http://www.imagepark.biz/fi/naytakuva.php?file=2MrYxt3G3aDL4NA=
1. Kuinka korkea hakevarasto voisi olla? Pitäisi saada puhallettua suoraan auto- / traktorihakkurilla varastoon. Saakohan heitettyä n. 5metriä korkeaan kasaan?
2. Olisiko mitään mahdollisuutta saada tuulivoimalla pyöritettyä kuivauspuhallinta? Esim tällä:
http://www.youtube.com/watch?v=ExgE5_c5H9Y&feature=related
Toimisiko jos tekisi kanaalit hakekasan sisään ja tuulienergialla (välityksillä) poistopuhallin pyörimään??
Vastaukset 28
Vanhimmat
Haketa ylivuotista peitettyä tavaraa haketta niin ei tarvia kuivata. Neljään-viiteen metriin saa puhallettua monella hakkurilla helposti, laita yläosaan takaseinälle jotain verkkoa että ilma pääsee sieltä pois niin pöly ei tule hakkuria päin. tuonne Imageparkkiin pitäs rekisteröityä eli kuvaa ei näe muuten.
Kuivausta ei tosiaan tarvitse, jos käytät haketukseen ylivuotista puuta ja hake tehdään kesällä mieluummin viimeistään heinäkuussa. Käytännössä hakkeen kosteus on silloin luokkaa 35%. Hieman saattaa lämmitä, tärkeää on, että sekaan ei mene vihreää tavaraa(neulasia, lehtiä). Kokemukseni perustuu isoon varastoon, jossa haketta päälle 3000 kuutiota ja hakekasan paksuus noin 5 metriä. Kyseessä normaali tuhti-konehalli. Hyvin on siellä säilynyt ja palaa hyvin arinapolttokattilassa.
OK. Kiitos vastauksista!
Hyvä et saa 5 metriin. Teen siis Harjan 6 metriin, räystäs 5 metriin. Saako silloin hyvin puhallettua ilman et joutuu irrottamaan peltejä katosta?
Arimaxin stokerin hommasin. Valmistaja vaatisi maks 30 % kosteutta. Tontin saan käyttööni vasta huhtik alussa (valitusaika 1kk). Tuntuu ettei ainakaan ekana vuonna rangat ehdi kuivaa riittävästi. Ja jos tulee huonoja kesiä niin saakko kuivaa tavaraa ulkona kuivatusta rangasta vastaisuudessakaan? Jos saa niin sit ongelma on vaan 1. vuosi...
Yritän siirtää kuvat toiselle palvelimelle, jos joku viitsisi vaikka niitä vilkaista.
Täällä hahmotelmaa varastosta
http://aijaa.com/v.php?i=003507697563.jpg
Unohda kuormalavalattia. Ei hake sellasella kestä niinkun halot. Betoninen riittää hakkeelle kunhan pidät huolen ettei sinne pääse sulamis ym vesiä valumaan. 5 metrinen räystäs on ok, tilaatkos jostain hakettajan? Siis onkos minkäänlaista aavistusta mikä kone sen tekee? Joku autohakkuri puhaltaa yli 10 metriä kevyesti kunhan vaan pinot on oikeassa suunnassa varastoon nähden.
Mutta saatko tuon 200 i-m3 = 80 m3 puuta mahtumaan yhden oven eteen että he samasta reijästä voi hakata? Siis jos tilat antaa myöten niin jollekin toiselle seinälle myös reikää (vaikka mitä voi sulkea) josta voi hakata sisälle ettei tarvitse turhaan siirtää rankoja paikasta toiseen haketusta varten.
Tontin vuokrasopimus on 5 vuodeksi. Eli varaston tulee olla tilapäinen. Kuormalavojen päälle laitan myöskin sen viiran. Hengittää läpi ja on kestävä.
Ulkopuolinen hakettaja on tosiaan tarkoitus tilata. Täällä Imatralla toimii ainakin Biowatti (kuorma-auton päällä haketin) ja Zepaniak (tekee vissiin haketta etupäässä paperitehtaalla). Joku traktorialustainenkin on ainakin ollut aiemmin.
Puukasat ajattelin laittaa niin, että hakkuri mahtuisi puukasan ja hakevaraston väliin. Onnistuukohan niin? Eli puut syötetään auton vasemmalta puolelta ja hake lentää oikealle. Seinän voisi jättää auki yläosasta koko matkalta, hake puhallettaisiin raosta varastoon???
Tii-Sik on ja yks vaihtoehto joka täälläpäin hakkaa kuorma-auto alustaisella. Tuollanen 100-200 kuutioa siististä kasasta tarpeeks paksua tavaraa ei ole kun tunnin projekti kunnon vehkeillä. Zeppeliinilläki on autohakkuri mutta se on puoliperävaunullinen eli tarttee suuremman tilan.
Sinänsä hakekasa ei juuri hengitä ellei sinne paina ilmaa erikseen joten pohjan suhteen ainut asia on huolehtia ettei sieltä tule kosteutta...
Kasan suhteen sellanen 5 metriä väliä on ihan hyvä reikä. Tosin jos hakkuri on sivusta syötettävä niin kasan pitää loppua sillein että pääsee tuuttiin syöttämään tavaraa. Nuo autohakkurit puhaltavat hakkeen pitkälle ja rumpuhakkurit molemmilla tekevät tasaista jälkeä.
Kiitos vinkeistä. Hakeyrittäjiä ei oikein meinaa löytää mistään luetteloista, eikä edes netistä. Tii-Sik ja Zeppelin kummatkin sellaisia, joista en ole kuullutkaan, vaikka olen tääl asunut jo 7v ja hakejutut on pyörinyt koko ajan mielessä.
Muutama vuosi (saattaa olla 5v jo) sitten soitin biowatille ja kysyin heiltä haketuksen hintaa niin sanoivat että 2,5 e / m3 ja vähintään 100m3 kerralla. En vain muista oliko tuossa hinnassa alv vai ei... Nyt vissiin yli 3e / m3 ???
Siis hakevaraston seinästä rankakasalle 5m? Sillee se varmaan onkin hyvä. Tosiaan toi pitää ottaa huomioon, että rangan pitää mahtua taipumaan syöttötorveen tai sit ylhäältä päin syötettävä hakkuri.
Löytyi Tii-Sikiltä oikein video haketuksesta:
http://www.tii-sik.fi/index.php?kategoria=1&sivu=7
Niin tai kasan alottaa sillen että tuollakin saa alotettua hakkaamisen. Viedeosta selviää ku muistaa että tuo peräkärri on varmaan 4.2 metriä korkea ja noin 12 metriä pitkä miten hake lentää varastoon. Syöttötorvea pääsee kääntämän hydrauliikalla kopista käsin.
Biowatilla muitaakseen Kettunen Kerimäeltä on yks hakkuriyrittäjä.
Joo hyvin lentää, ja näkee että pöliseekin jonkun verran. Parempi hakettaa muualla kuin asutusalueella.
Kiitos kun vaivauduit antamaan konsulttiapua! Näistä ei tahdo löytää oiken tietoa.
Käyn vielä tarkistelemassa tätä ketjua jos jollekin tulee mieleen jotain ehdotuksia...
Minulla on viiraa muutama kymmenen metriä. On kudottu millin eteenimuovilangasta. Eli varsin liukasta tavaraa. Kiinnostaako? Voin lähettää näytepalan tai lähikuvan.
Jos viiran jännittää jollain muutaman tuhannen kilon jännitykseen, niin menevät nuo kuormalavatkin. Sille kiristyssysteemille kannattaa uhrata hetki. Viiraa voi esimerkiksi rullata ankkuroidun pölkyn ympärille. Tuo meikäläisen tavara kestää vetoa enempi kuin saman levyinen kuormaliina. Taitaa olla 2,7 m leveätä. Ei saa poikki kuin puukolla.
Löysä viira ei toimi. Pussittamisesta tulee tylsä ongelma.
Viira olisi jo valmiina odottamassa toteutusta. Pitäisi riittää alkuun...
On minustakin tosi hyvää tavaraa esim puuvaraston seiniin. Tosi kestävää, sadevesi ei pääse viiraseinän läpi, valo kuitenkin pääse ja mikä tärkeintä ilma.
saahan kuormalavoihin ajettua rimat lautojen väliin > tulee tiiviimpi lattia ilman pusseja. Sit vaan viira naulaamalla mahdollisimman suoraksi, kuin muovimatto. Luulisi silleen toimivan. Ja kuuppalapiolla saa vedettyä hakkeet viiran päältä. Silleen tän pähkäilin...
lapiollako meinasit sitten hakkeet pois ottaa? Pakkauslavavojen päälle ei millään etukuomainvehkeellä ajella...
Kuinka suurta kohdetta lämmität, kuitenkin 200 i-m3 riittää ok luokassa ehkä viideksi tai kuudeksi vuodeksi = 80 m3 = 160 000 kWh vaikka arimax 240 hyötysuhde on huono, oiskohan 70% silti tuolla määrällä polttaa kauan.
Miten siinä on takapalo suojattu? Keväästä syksyyn kuinenkin lämmitystarve on pelkkää käyttövettä ja koko sen ajan kituuttaminen pikeää varmaan paljonkin.
Kahta vanhaa kiinteistöä lämmittelen yht n. 570 m2 kellaritilat. Kumpaankin tulee nyt oma arimaxin stokerisysteemi. Kulukseksi arvioin n.160m3 / v.
Ei oo arimax 240 vaan nimenomaan hakekattila eli 340. Ei ainakaan suomalaisilta valmistajilta pitäisi parempaa hakekattilaa löytyä. En kylläkään pidä hyötysuhdetta kovinkaan tärkeänä kriteerinä kattilan valinnassa. Muutaman prosentin heitto sinne/tänne ei merkkaa mitään.
stokeri on tämä:
http://www.ariterm.fi/483_Minijet_20_40_kW
Toi kesäkäytttö on mielenkiintoinen asia, johon en itsekään tiedä vastausta. Jotkut sanovat että toimii kesät talvet, mutta tuntuu että suurimmalla osalla keällä käyttövesi lämpenee sähköllä. Itse Yritän pitää tulilla myös kesät. Takapalosuojauksena noissa arimaxeissa on vesisäiliö mehiläsvahatulpalla. Toisessa stokerissa on 1,5m jatko ruuvissa, sen pitäisi lisätä paloturvallisuutta.
Lisäksi laitan ruuviputkeen termostaatin ja gsm -hälytyslaitteen. Jos putki kuumenee liikaa niin tulee hälytys puhelimeen ja ehdin (toivottavasti) paikalle ennenkuin hake syttyy. Stokeri säiliö on tiivis, jos tuli pääsee sinne se ei pala liekillä vaan kytemällä.
Pien ei pitäisi olla ongelma kun ei hake pala arinalla vaan stokeri syöttää kourallisen kerralla palamaan.
Kiinnititkö huomiota siihen, että Minijetissä hakkeen max palakoko on vain 25 mm.
Siis esitteen mukaan:
http://195.198.92.151/ariterm/Minijet FIN web 220409.pdf
Minusta tuo on aika pieni palakoko, se tarkoittaa, että Minijetissä on syöttöruuvin ja putken läpimitta aika pieni, en niitä mittoja löytänyt esitteestä.
Kannattaa siis kysyä ensin hakeurakoitsijoilta, minkä kokoista hakettta ne tekevät, usein haketusurakoitsijoiden tekemä hake on aika isokokoista, pelletillä tuo toimii varmasti paremmin.
Säätötulella on Handy Strong- malli. jossa heidän esitteen mukaan toimii max 40 mm. palakokoinen hake, Ala-Talkkarilla Turve-Hakemaatti, jossa on 130 mm ruuvi, jossa menee varmasti vieläkin isompipalainen hake.
Lisäksi jos hakkeessa on pitkiä tikkuja ja oksanpätkiä, nekin voivat aiheuttaa ongelmia noin pienessä stokerissa.
Jostain olen joskus lukenut, että sopiva hakkeen palakoko maksimissaan on 1/3 osa syöttöruuvin halkaisijasta.
Tuossahan se olikin:
http://www.tp-stokeri.fi/index.php?page=polttoaineista
Suositeltava hakkeen palakoko on maksimissaan 1/3 hakeruuvin halkaisijasta eli TP-ruuvin kierteen noususta.
Täältä löytyy myös ruuvien mitat
www.puuenergia.fi/koneet/stokerit_07.pdf
Taulukosta ilmenee, että aika pienet erot eri valmistajilla.
Arimax minijet 95 mm
Säätötuli standard 90mm
Säätötuli strong 110mm
Vetomat 100mm
En tiedä kuinka radikaalisti toi max 15% ero vaikuttaa hakkkeen palakokoon? Käsittääkseni rumpuhakkurilla ja seulalla saa ihan niin pienikokoista palasta kuin tilaaja haluaa. Ei kuulema vaikuta hintaankaan mitenkään. Korjatkaa jos olen väärässä.
En myöskään lähde väittelemään mikä stokerimerkki on paras. Tuntuu et yleisin ois Veto. Minjetin mitat sopii kuin nakutettu omaan pannuhuoneeseen. Lisäksi Arimaxin kattiloista (sekä öljy, että puu) vaan ollut hyviä kokemuksia. Siksi päädyin siihen.
Veto kattilan+stokerin saa suunnilleen 1000e halvemmalla, joten varmaan hyvä hinta- / laatusuhde... Puoluettomia vertailuja ei löydy, joten valinta on vaikea, enkä tiedä valitsinko oikein.
MInäkin laitan hakelämmityksen omakotitalooni, tein kaupat tällaisesta Ala.Talkkarin Turve/hakemaatista:
http://www.ala-talkkari.fi/esitteet/fin/thmFIN.pdf
Menee karkeampikin hake, mutta pääsyynä tämän stokerin valintaan oli se että laitteisto tulee kellarikerrokseen, jonka korkeus on vain 210 cm, joten tuollainen 140 cm korkea kuution siilo sopii hyvin kellariin, se tulee vanhaan autotalliin, ja vieressä olevaan pannuhuoneeseen tulee saman valmistajan kattila, reikä vain betoniseinään, ja siitä syöttöputki kattilaan.
Koko kellari on betonia, niin ei ole turvallisuusongelmiakaan siten.
Varmaan hyvä systeemi. Minkä tehoinen? Varmaan jonkun verran kalliimpi kuin vetomat.
Miten järjestät siilon täytön kellarissa?
Itse tein kans viime kesänä erillisen kellarin talon viereen. Siilon täyttöaukko menee läpi kellarin katosta näin siilon saa täytettyä ulkopuolelta.
Eli peräkärryyn 3 kuution laatikko > peruutetaan talon viereen, siilon täyttöaukon yläpuolelle ja sit lapiolla tiputetaan kärrystä tavara siiloon. Näin teoriassa, ens talvena näkee miten käytännössä...
...Niin ja teen siis siiloon jatkopalan et ylettyy luukku katon läpi. Tilavuudeksi tulee n. 800 litraa. (tämä oli yksi syy siihen että valitsin arimaxin. Sen siiloon näyttäisi saavan helposti jatkopalan alapäähän. Tästä on se hyöty et luukkusysteemiin ei tarvi koskea.
Kuten sanoin, kellari on matala, mutta kellarissa on matala ikkuna, jota levennän sen verran ,että se on traktorin leveän etukuomaajakauhan levyinen, sitten teen ikkunasta stokerin siiloon ulottuvan etukuormajan levyisen vesivanerista rakennetun rännin jonka toinen pää on reilusti ikkunasta ulos, sitten kippaan etukuormaajasta hakkeen tähän ränniin, mutta koska mataluuden takia kourusta siiloon tulee laskua vain joitakin asteita, niin joudun työntämään kolalla hakkeen siiloon, luonnollisesti tämä kouru on liikuteltava, jotta siilon kannen saa hyvin kiinni, kun se on täytetty. Etukuormaajan kauhan tilavuus on hiukan pienempi kuin 1 kuutio, mikä on stokerin siilon tilavuus.
Käy varmaan noinkin.
Itse aattelin samanlaista systeemiä toiseen kohteeseeni. Tosin olisin joutunut tiputtamaan peräkärrystä ränniin lapiopelillä kun en viitsi vanhaa traktoria käynnistellä kovilla pakkasilla ( ei lähde omin voimin enää yli -15 pakkasilla). Kylmimmillä ilmoillahan kuution säiliö pitää täyttää joka päivä jos teho 40kw. Tilasin kuitenkin ruuviin jatkon jotta saan stokerin maan alle talon ulkopuolelle.
Sekin idea tässä on että ei aina tarvitse käydä kellarissa avaamassa luukkua ja sitten taas kun stokeri täynnä sulkemassa. Vaikka hyväähän liikunta tekee.. :-)
Hakkeen tikkuisuudesta joka tahtoo näissä pienissä polttimissa haitata toimintaa.... Toisilla hake miehillä on seula hakkurissa, toisilla ei. Karsittu tavara so. runkopuun haketuksessa ei tule juurikaan tikkuja vaikkei hakkurissa olisikaan seulaa. Jos on seulalla varustettu kone niin saa lähestulkoon puusta kuin puusta tikutonta suht tasalaatuista haketta.
Viä jatkoa edelliseen... Katsoppa: www.kotimaisetenergiat.fi Yksi haketus urakoitsija lisää listaasi. Katsoppa myös kohta maatila ohjeet. Siellä vähän mittakuvia kasojen sijoituksesta yms. ohjeita.
Kiitos vinkistä!
Olisipa kaikilla hakeurakoitsijoilla yhtä hyvät nettisivut! Erittäin selvästi esitetty miten kasat tulee sijoittaa suhteessa varastoon.
Toisaalta harmi kun on noin monenlaisia hakkureita. Varastoa / kasoja suunniteltaessa on melkein jo tiedettävä mitä hakeurakoitsijaa tulee käyttämään ja toivottava ettei urakoitsija vaihda hakkuria toisenlaiseen.
Aika vähän on ollut ongelmia, ton palakoon kanssa vaikka on pikkupurkki pannuhuonella. Isolla rumpuhakkurilla on tehty jo monta vuotta, ainoastaan lumpinpäästa saattaa tulla joskus melkein nyrkinkokonen kokkare mikä jää pyörimään stokerinpohjalle. Ainoastaan ositetulla terällä varustetun(kesla) hakkurin tavarassa on ollu vaikeuksia(tosin tänätalvena jopa isoilla laitteilla). Tekee tavarasta tikkusta, eikä lastumaista. Ruuvihakkurilla tulis parastavara jos tekee rangasta tai lumpista. Rumpuhakkuriin käy kaikki kaikki täyspuusta alkaen.
Eli kannattaa välttää Keslan hakkuria? Onko niin että seulan kanssa ei tule kokopuustakaan tikkuja? Vai onko pikkulaitteille syytä hakettaa aina rangasta?
Juu ei ole ollu mitään ongelmia noitten rumpuhakkureitten kanssa tehdyllä tavaralla. On haketettu niin pintoja, risurankoja ja kun kokopuuta. Karsinnassa on pidetty sillasta ohjetta et, alle ranteen vahvusia oksia ei ole karsittu. Ylivuotiseksi kasassa ja sit hakkuriin... Todella vähän on risuja ollu joukossa, ei siis mikään ongelma, ei edes keslan koneella tehdyllä. Keslan konella tehty tavara tosiaan on tyypiltään tikkusta josta johtuu sen taipumus holvaantua... Jos tekee jollain ruuvi, tai laikkahakkurilla rangasta/kuidusta niin tavarasta tulee todella tasalaatuista ja hyvin kulkevaa. Itse teetin syssyllä laholumpeista rumpuhakkurilla, meni aivan jauhoksi mutta ei ole silti ollut juurikaan ongelmia muuta kun käsittelyn aikana pölystä. Itellä on tollanen 500l purkki pannuhuonella ja kaikki mitä sinne on laitettu on palanut, sahanpurusta alkaen. Seula jutusta paha sanoo en oo koskaan nähny et olis urakoitsia laittanu tai vaihtanu seuloja ja silti on tavara ollut ihan kelpoa.
Joopa joo. Naapurilla on hakelämmitys ja tänä vuonna putket jäätyneet kaksi kertaa, kun lämmitys tökkii ja pysähtyy. Tosi epävarmaa on tuo hakelämmitys.
Tarkemmin tapausta tuntematta voisi sanoa, että jotain on pielessä jos putket jäätyy, onko niin, että on jätetty talo tyhjäksi pitemmäksi aikaa, hakesysteemi jäänyt päälle ja jostain syystä sammunut, häiriön takia?
Yleensä hakakattiloissa on sähkövastukset, jotka voi laittaa päälle, jos lähtee reissuun, tai sitten voi virittää ne menemään automaattisesti päälle jos tuli sammuu hakepolttimesta.