Hei kanssasisaret,
Mitä mieltä olette roikkuvista tisseistä?
Mitä mieltä olette roikkuvista tisseistä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pyh ja pöh, asenne ratkaisee aina ja kyllä sitä mieluummin mukavasti asennoituu kuin pessimistisesti. Pinnallisuus kukoistaa naiseuden elämässä jos tollasia murehtii liikaa. elämä on laiffiii.
Osta rintsikat
En ole koskaan ollut kiinnostunut kenenkään tisseistä, joten en osaa vastata tuohon. Mihin tuo liittyy?
Jos puhut omista tisseistäsi ja niistä on jotain haittaa/ongelmaa niin kipikapi lääkäriin. Eihän sekään kivaa ole jos niihin esim. kompuroi.
Itselläni on kuppi F-luomu, joten eivät todellakaan sojota leuassa. Eivät muuten tehneet sitä edes silloin kun olin nuori...
Mieheni on niihin hulluna ja se riittää minulle. Tosin olen joskus miettinyt pienennysleikkausta, koska isot rinnat painavat oikeasti paljon.
Elikä vastaus on, etten mitään mieltä.
Tuossahan nuo mukana läpsyttelee, ja rintsikat pelittää. Minulla on tytär, ja olen ihan tyytyväinen että voin näyttää hänelle "epätäydellisen mutta hyvän naisen mallia" monella tapaa. Itsestään on pidettävä huolta, mutta ikä ja elämä voi tuoda mukanaan arpia, ylimääräistä ihoa tai muita "kulutuksen" merkkejä. Jos laitattaisin kumitissit riipparieni tilalle, niin kannustaisiko se tytärtäni hyväksymään oman kroppansa muutokset, jotka ovat iän ja elämäntilanteiden mukaan edessä? Jos tyttäreni jollain luojan lykyllä oppisi arvostamaan ja rakastamaan kehoaan juuri sellaisena millaiseksi elämä sen muovaa, se ei ainakaan olisi minun ansiotani.
Minulle se on lähinnä merkki sitä, että tämä äiti on ehkä imettänyt lapsiaan pitkään?
Sen verran lisäisin, että naisten strategisten paikkojen kohdalla maan vetovoima ei onneksi ole niin traagista kuin miesten kohdalla...
Itse imetin esikoista 9kk eikä vaikuttanut rintoihin mitenkään muuten kuin nännien ulkonäköön. Pelkkä raskaus vaikuttaa myös rintoihin vaikka ei imettäisi päivääkään.
Eipä sillä rintojen ulkonäöllä juurikaan merkitystä ole, kunhan on itse sinut oman kroppansa kanssa. Ja kylläpä sitä jokainen viimeistään vanhana rupsahtaa joka tapauksessa.
Mulla ne on roikkunu aina, vaikkei kovin isot (C-kuppi) olekkaan joten mitään hurjaa katastrofia en ole huomannut käyneen kahen tissitakiaisen jälkeen... Sen verta itseäni häiritsee koko kroppa että jos tästä pääsisin laihtumaan ja vieläpä pysyisinkin siinä, niin voisin harkita meneväni joko hakemaan silikonit tai sitten kohottamaan vähän. En oletakkaan että itselläni olisi teini-ikäisen tai ammattimallin vartalo, koska A) olen kohta 30 ja B) minulla ei ole varaa palkata personal traineria motivoimaan päivittäiseen jumppaan ja kokkia tekemään minulle täydellistä ravintoa..saatikka että olisi sellaiseen vielä aikaakin :)
Toisten tissejä en katsele tai arvostele edes vertaus mielessä...mutta läheiset ystävät on kovia katselemaan ja arvostelemaan toisten synnyttneiden joko leventyneitä perseitä, lihomista/laihtumista tai tissi-katastrofia...
Mutta jos itseä ei haittaa niin mitä sitä murehtimaan...Jos itseä ärsyttää ja itsetunto on nollissa ja se haittaa esim parisuhdetta, kehotan joko tekemään asialle jtn tai menemään terapiaan..jotenkinhan asia pitää ratkaista...:)
Kunniamerkkien kuuluukin roikkua:))
Hmm... muilla ne ei haitta ollenkaan, enkä ajattele sellaiset nähdessäni, että onpas rumat...
Kuitenkin itselläni niitä vihaan ja häpeän yli kaiken.