Olen pettynyt sinuun pelkkä ihminen
ei sinusta ollut minulle rakkaaksi
ei kumppaniksi eikä ystäväksi
pilkallasi paneskelit
päähäni kauniita ajatuksia upottelit
haaveita toiveita ja unelmia
noin julmetun isossa varressa
elää vain onneton pieni minuutesi papu
kuin ryppyinen kuivunut sinuutesi rusina
mene pois poraamasta reikiä kuoreeni
iltakaudet ilkkumasta iloni vähäksi käynyttä virtaa
pudotkoon oksasi lahotkoon latvasi
minä haihdutan itseni taivaan tuuliin
kiukkuni kiehahtaessa kuoressani
pihisen paineeni paremmille sfääreille
ei sinusta ollut minulle rakkaaksi
ei kumppaniksi eikä ystäväksi
pilkallasi paneskelit
päähäni kauniita ajatuksia upottelit
haaveita toiveita ja unelmia
noin julmetun isossa varressa
elää vain onneton pieni minuutesi papu
kuin ryppyinen kuivunut sinuutesi rusina
mene pois poraamasta reikiä kuoreeni
iltakaudet ilkkumasta iloni vähäksi käynyttä virtaa
pudotkoon oksasi lahotkoon latvasi
minä haihdutan itseni taivaan tuuliin
kiukkuni kiehahtaessa kuoressani
pihisen paineeni paremmille sfääreille
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olipas piristävä
lukuhetki..:) Ja niin totta !
" mene pois poraamasta reikiä kuoreeni " totta jos et kerran muuta tee..
Kiitän kommentistasi tähän monta vuotta vanhaan runooni, jonka yllättäen löysin eräästä tiedosta. En muista edes missä tilanteessa on kirjoitettu. Mukavaa, että tykkäsit.
Pidin toden totta. Ajatuksesi oli kuin omani ulosanti vielä parempi, just noin olen itsekkin ajatellut yhdestä tyypistä. Just noin !
Kiitos sinulle, kun annoit sille ololle sanat ! Oletko päässyt eroon "poraajastasi " ?
Itse rimpuilen vielä..
Sanotaanko, että minun oloni poraajan suhteen on tasoittunut. Kait silloin kun olen tuon kirjoittanut olo on ollut kiukkuinen . Kuitenkin tuon runon kirjoittamisesta on jo useampi vuosi. Tiedosto josta sen löysin oli alunperin jo vuodelta 2004. Tsemppiä rimpuiluun sulle ja aina aika tekee tehtävänsä. :)
Olipa tosiaankin hauska, vaikkakin surullinenkin runo :D.
Kiitän 10Äippää kommentista. Tässä runossa on puolensa. Mukavaa että pidit.
Mielikuvituksellinen puuskahdus, voi melkein aistia sen puhisevan painekattilan. Huumorilla vaikeaa vastaan. Miten mahtoi käydä pelkälle ihmiselle...
Itseironiaakin tässä on ollut. Kirjoittaminen on mitä parhain tapa purkaa kaikkia tunnetiloja ulos ja antaa sanallinen, värikäskin muoto asioille.
Pelkkä ihminen on edelleen pelkkä ihminen, mutta ihan hyvä ihmiseksi :)
Kiitän!