runo ylioppilaalle ja parhaalle kaverille?

"Sä olet korpinraato raihnainen/ja paha synnin pahka./ Mi itseens imee vääryyden/kuin sateen imee rahka./ Sä olet rakki raivosuu/oi heitä Herra armonluu/ purista piskin niskaa/ ja taivaan iloon viskaa."

Filosofeeraava ylioppilas



Voi, voi tätä kurjaa maailmaa,
voi sinuas ihmiskunta,
sua säälin mä niin, ett' taasenkaan
koko yöhön en saane unta.

Mikä on tään elämän tarkoitus?
Mikä kansan ja yksilön määrä?
Mikä absoluuttinen oikeus
ja absoluuttinen väärä?

Ja löytyykö mitään Jumalaa,
ja jos löytyvi, minkähän moinen?
Hän itsekö ohjaa maailmaa,
vai tehnee sen joku toinen?

Jos Jumala onkin, on mahdoton
ett' oisi hän immanentti ...
Ei! nythän tää, hiis' vieköön, on
kuin "pikku teoloogin" tentti.

Mut kurjaa, sen minä tiedän vaan,
on reistata maailmassa,
kun laina jo huomenna lankeaa
ja tyhjä on miehen kassa.

Unto Kupiaisen kuolematon Teinilaulu. Erityisesti kannattaa humoristisuuden ohessa muistaa sen loppu, muistinvaraisesti siteeraten "toki hiven on lyyrassa kultaa..."

Ollaksesi suuri ole kokonainen:
älä mitään itsessäsi liiottele,
äläkä sulje pois.

Ole kaikki kaikessa.
Pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet.
Niin koko kuukin mahtuu joka lampeen
koska se loistaa korkealta.

- Fernando Pessoa

Tänään

Jokaisessa viikossa on kaksi päivää,
joista emme koskaan saisi olla huolissamme.
Kaksi päivää,
joita ei saa rasittaa peloilla ja epäilyksillä.

Toinen päivistä on eilinen erehdyksineen ja huolineen;
virheineen ja vikoineen;
suruineen ja tuskineen.
Eilispäivä on ikuisiksi ajoiksi vetäytynyt pois vaikutuspiiristämme.

Emme voi peruuttaa yhtään tekoa jonka olemme tehneet;
emme voi pyyhkiä pois yhtään sanottua sanaa.
Eilispäivä on vain yksinkertaisesti ollut ja mennyt.

Toinen päivistä taas on huominen.
Se on yhtä kaukana kuin eilinen - saavuttamattomissa.

Huomisen aurinko nousee joko loistavana tai pilvillä verhoiltuna.
Mutta se nousee!

Meillä ei ole mitään osuutta huomispäivään ennen kuin aurinko nousee,
sillä huomista ei vielä ole.

Näin meille jää vain yksi päivä. Tänään!

Elä siis ja nauti tästä hetkestä.
Nyt on tänään.
Tee sille jotain ennen kuin siitä tulee eilinen.
-tuntematon-

Minä en valinnut sinua, sinä et valinnut minua, vaan pahaat ystävät kyllä löytävät toisensa!!

Itse en sulle vaivaudu
Ruotsiinkaan en laivaudu
mitään runoi skrivaamaan
enkä kukkii hilaamaan.

Pitää olla laiska,
sillon ei aurinko paista,
silloin kukkii kukat,
silloin pyörii sukat.

Luovuus ompi persiistä,
kaikki kansa kärsii siitä,
mulle ei nääs mikään riitä
enkä kattele kännistä.

Ollaan siis vaan hiljaa
ja kattellaan sitä Siljaa
kun se ohi lipuu
ja mun aivot kituu.

En siis susta välitä
kun en käytä hetkiä
oman runon tekoon
kanna korttani kekoon.

Yritä siis edes
niin ehkei olla koht vedes.

joo en nyt tiiä mitään sillä etin ite runoja ylioppilaalle ja parhaalle kaverille /(