Kysymys hyvät palstalaiset: mikä saa mielestänne narsistin puhumaan totta; olemaan rehellinen? Jos esimerkiksi patologisuuteen asti taipuvainen N alkaakin puhua totuuksia itsestään (missä aikaisemmin valehdellut minkä kerennyt, naurettavuuksiin asti) , mistä se johtuu?
Miksi narsisti puhuu totta?
37
271
Vastaukset
Hyvä aloitus!
Sairaudentunnon käsittäminen voisi olla vastaus...mutta, eihän ne narsistit mitään käsitä.. ;-DKiitos-
Sairaudentunnon käsitystä itsekin pohdin, mutta hemmetin vaikea uskoa.
Täsmennän vielä: tässä tapauksessa totuuksia alkanut sadella pikkuhiljaa, kuin liillä kaivosta vettä mättäisi. Mutta on jo huomattava osa kertynyt kontolle.- M.B.
elisakettu kirjoitti:
Kiitos-
Sairaudentunnon käsitystä itsekin pohdin, mutta hemmetin vaikea uskoa.
Täsmennän vielä: tässä tapauksessa totuuksia alkanut sadella pikkuhiljaa, kuin liillä kaivosta vettä mättäisi. Mutta on jo huomattava osa kertynyt kontolle.liillä?? Hassunhauska sana, mutta aivan murrehepreaa :DD
M.B. kirjoitti:
liillä?? Hassunhauska sana, mutta aivan murrehepreaa :DD
mitä hutilointia. .lipillä :)
- j.o.k.u.
Kerran narskuseni kanssa keskustellessa, ja valituksia kuunnellessa ( muista ihmisistä ) heitin tarkoituksella kommentin, mikä horjuttaisi hänen "maailman keskipiste-illuusiotaan"...Sellainen varovainen kommentti vain, ikäänkuin ohimennen...
( olen vähän, kuin mieheni terapeutti/neuvonantaja. :) )
Äijä meni hiljaiseksi ja mietteliään näköiseksi ja keskustelu loppui siihen...
Hetken kuluttua muuttui ärtyisäksi, ja alkoi minun mitätöinti. Kuuntelin rauhassa kaiken mitä sieltä tulee...
Jonkunajan päästä äijä tuumaa, kun vitutus on mennyt vähän ohi: "Elänköhän mä jossain omassa harhaisessa maailmassani..."
( Mieheni elää sitä vaihetta, kun on alkanut ymmärtämään, että jotain vikaa saattaa olla itsessäkin... :) ) j.o.k.u. kirjoitti:
Kerran narskuseni kanssa keskustellessa, ja valituksia kuunnellessa ( muista ihmisistä ) heitin tarkoituksella kommentin, mikä horjuttaisi hänen "maailman keskipiste-illuusiotaan"...Sellainen varovainen kommentti vain, ikäänkuin ohimennen...
( olen vähän, kuin mieheni terapeutti/neuvonantaja. :) )
Äijä meni hiljaiseksi ja mietteliään näköiseksi ja keskustelu loppui siihen...
Hetken kuluttua muuttui ärtyisäksi, ja alkoi minun mitätöinti. Kuuntelin rauhassa kaiken mitä sieltä tulee...
Jonkunajan päästä äijä tuumaa, kun vitutus on mennyt vähän ohi: "Elänköhän mä jossain omassa harhaisessa maailmassani..."
( Mieheni elää sitä vaihetta, kun on alkanut ymmärtämään, että jotain vikaa saattaa olla itsessäkin... :) )Muistui vanhat kunnon hyvät ajat mieleen tuosta ;) ...joo vastaheitto-hijaisuus & pohdinta-ärtyneisyys-mitätöinti....samaa taikinaa syöty on. Mutta ei tuumannut että vituttaa (tälläisen yläpuolella hän oli). Tunnustan kyllä, ettävastaväittelylläni PYRIN siihen että huomaisi katsella muitakin näkökantoja.
- A
j.o.k.u. kirjoitti:
Kerran narskuseni kanssa keskustellessa, ja valituksia kuunnellessa ( muista ihmisistä ) heitin tarkoituksella kommentin, mikä horjuttaisi hänen "maailman keskipiste-illuusiotaan"...Sellainen varovainen kommentti vain, ikäänkuin ohimennen...
( olen vähän, kuin mieheni terapeutti/neuvonantaja. :) )
Äijä meni hiljaiseksi ja mietteliään näköiseksi ja keskustelu loppui siihen...
Hetken kuluttua muuttui ärtyisäksi, ja alkoi minun mitätöinti. Kuuntelin rauhassa kaiken mitä sieltä tulee...
Jonkunajan päästä äijä tuumaa, kun vitutus on mennyt vähän ohi: "Elänköhän mä jossain omassa harhaisessa maailmassani..."
( Mieheni elää sitä vaihetta, kun on alkanut ymmärtämään, että jotain vikaa saattaa olla itsessäkin... :) )>> ( Mieheni elää sitä vaihetta, kun on alkanut ymmärtämään, että jotain vikaa saattaa olla itsessäkin... :) )
Oih!! ... Minä muistan tuon
- M.B.
Olen käsittänyt sellaisen keinona. N huomaa, että aiempi ei tuottanut tulosta, joten hätääntyy ja heittäytyy rehelliseksi paremman lopputuloksen toivossa. Toisaalta, yllätän itseni aina miettimästä ja epäilemästä tuota narsismia...
Onko kyseessä TASAN kahden ihmisen välinen kommunikaatiotilanne vai onko tavallaan "yleinen totuus" että henkilö on narsisti ja että muutkin huomaavat käytöksessä tapahtuvaa muutosta..
Yhden ihmisen kohdalla kahden ihmisen välisessä kommunikaatiossa se alkuperäinen pidäkkeisyys kun voi ensin johtua jostakin, ja sitten jokin voi ikäänkuin toimia "padon" laukaisijana.
Itse (narsistiksi haukuttu mm.) odotin siiheksi, että olin päässyt repimään itseni kau-as, ennen kuin annoin patoutumien tulvia sanallisena rehellisyytenä ulos itsestäni. Mutta kukapa narsistia uskoo :DDSaattaa olla, hätääntyy kun ei saa haluamaansa lopputulosta. Ei ole kahden ihmisen välinen totuuksien tilanne, julkinen (taktiikan muutos).
Ai sua on sanottu narsistiseksi, sitä en tiennykkään.. Onko tämä ko henkilö saanut yleisen leiman otsaansa, sitä en tiedä, väittämänihän perustuukin täysin omaan näkemykseeni, en ole dg tehnyt ihan hätäpäissäni kuitenkaan.- M.B.
elisakettu kirjoitti:
Saattaa olla, hätääntyy kun ei saa haluamaansa lopputulosta. Ei ole kahden ihmisen välinen totuuksien tilanne, julkinen (taktiikan muutos).
Ai sua on sanottu narsistiseksi, sitä en tiennykkään.. Onko tämä ko henkilö saanut yleisen leiman otsaansa, sitä en tiedä, väittämänihän perustuukin täysin omaan näkemykseeni, en ole dg tehnyt ihan hätäpäissäni kuitenkaan.Uskon kyllä, että et ole hätäpäissästyksissäsi päätynytkään näkemykseesi :)
Itse koin täydellistä ymmärtämättömäksi tulemisen tunnetta suhteessa, ja ainahan se oli vika minussa, milloin mistäkin syystä, ja siihen päälle monet haukut mm. narsismista. M.B. kirjoitti:
Uskon kyllä, että et ole hätäpäissästyksissäsi päätynytkään näkemykseesi :)
Itse koin täydellistä ymmärtämättömäksi tulemisen tunnetta suhteessa, ja ainahan se oli vika minussa, milloin mistäkin syystä, ja siihen päälle monet haukut mm. narsismista.Hmm..ymmärrän paremmin sen sun tiskausesimerkin, ts useammalla näkökulmalla. Mietin vaan, että me naiset osataan ollaan kyllä inhottavia akkoja miessuhteissa, ja ne kommunikointiongelmat, tiedät...mutta narsismista syyttely käy pikkasen korviin, sitä viljellään turhankin rennosti nykykulttuurissamme.
Vastauksessasi muistin mitä päivällä pohdin; miten suuri osuus itselläni oli tuon vastakäyttäytymisen sisällä, sekä sitä miten suuresti itse viljelin ymmärtämättömyyttä. No, en ymmärtänytkään, kun ei selitetty tai osattu antaa perusteluja.- M.B.
elisakettu kirjoitti:
Hmm..ymmärrän paremmin sen sun tiskausesimerkin, ts useammalla näkökulmalla. Mietin vaan, että me naiset osataan ollaan kyllä inhottavia akkoja miessuhteissa, ja ne kommunikointiongelmat, tiedät...mutta narsismista syyttely käy pikkasen korviin, sitä viljellään turhankin rennosti nykykulttuurissamme.
Vastauksessasi muistin mitä päivällä pohdin; miten suuri osuus itselläni oli tuon vastakäyttäytymisen sisällä, sekä sitä miten suuresti itse viljelin ymmärtämättömyyttä. No, en ymmärtänytkään, kun ei selitetty tai osattu antaa perusteluja.Minulla on, joo, itselläni ehkä hieman omituinen käytäntö olemisessani. Jos minut haukutaan p.....ksi, niin muutaman kerran jälkeen koen, että voin olla suoraan täys p...., koska minut luultavasti haukutaan kuitenkin. Tämä erityisesti lähtökohtaisesti siitä syystä, että en ole kovin montaa kertaa elämässäni haukkunut ketään ensin. Joten jos toinen kokee oikeudekseen kutsua minua milloin miksikin, on minulla yksinkertaisesti hänen suomansa oikeus olla milloin mitäkin. Ja tietysti haukkua takaisin. Jos siltä sattuu tuntumaan.
Ehkä lapselliseksikin voisin jopa itse kutsua käytäntöäni, mutta takaa tietyntyyppisten ihmisten pysymisen kauempana. :)
Mutta aivan varmasti oma käytäntöni on vaikuttanut vastaavasti moneen asiaan omassa suhteessani. Ja oma tietoisuus omista käytännöistäni ei ole ikinä parantanut tilannettani. Koska jos sellaisesta on rehellinen, tyyliin:"joo, teen näin, koska ..." saa yksinkertaseisti kuulla olevansa kiero. Harvemmin koskaan niin, että se toinen muuttaisi asian kuultuaan omaa käytäntöään mihinkään suuntaan, tai yhtään enempää sietäisi minun käytäntöäni.. :)
Kuin keikkuva vene on moni suhde. M.B. kirjoitti:
Minulla on, joo, itselläni ehkä hieman omituinen käytäntö olemisessani. Jos minut haukutaan p.....ksi, niin muutaman kerran jälkeen koen, että voin olla suoraan täys p...., koska minut luultavasti haukutaan kuitenkin. Tämä erityisesti lähtökohtaisesti siitä syystä, että en ole kovin montaa kertaa elämässäni haukkunut ketään ensin. Joten jos toinen kokee oikeudekseen kutsua minua milloin miksikin, on minulla yksinkertaisesti hänen suomansa oikeus olla milloin mitäkin. Ja tietysti haukkua takaisin. Jos siltä sattuu tuntumaan.
Ehkä lapselliseksikin voisin jopa itse kutsua käytäntöäni, mutta takaa tietyntyyppisten ihmisten pysymisen kauempana. :)
Mutta aivan varmasti oma käytäntöni on vaikuttanut vastaavasti moneen asiaan omassa suhteessani. Ja oma tietoisuus omista käytännöistäni ei ole ikinä parantanut tilannettani. Koska jos sellaisesta on rehellinen, tyyliin:"joo, teen näin, koska ..." saa yksinkertaseisti kuulla olevansa kiero. Harvemmin koskaan niin, että se toinen muuttaisi asian kuultuaan omaa käytäntöään mihinkään suuntaan, tai yhtään enempää sietäisi minun käytäntöäni.. :)
Kuin keikkuva vene on moni suhde.:(
Eli teet niin tai näin, aina väärinpäin...pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa? Ainoa keino löytää omat rajat ja mitä haluaa toiselle asettavan? Käykös siinä sitten niin, että kunnolla tallotut vasta tajuaa miten parisuhteessa eletään?- M.B.
elisakettu kirjoitti:
:(
Eli teet niin tai näin, aina väärinpäin...pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa? Ainoa keino löytää omat rajat ja mitä haluaa toiselle asettavan? Käykös siinä sitten niin, että kunnolla tallotut vasta tajuaa miten parisuhteessa eletään?En usko, että ihan jokaisen. Vain niiden, joiden johonkin kuuluu oppiminen kantapään kautta :)
- M.B.
M.B. kirjoitti:
En usko, että ihan jokaisen. Vain niiden, joiden johonkin kuuluu oppiminen kantapään kautta :)
Ohho.. aika rientää erityisesti öisin.. Pitää kohta herätä!! :D
*painelee villasukat vilkkuen kohti petiä*
öitä :) M.B. kirjoitti:
En usko, että ihan jokaisen. Vain niiden, joiden johonkin kuuluu oppiminen kantapään kautta :)
Kiitos M.B. Sinä olet opettanut minulle paljon tänään(-kin), kunnia kuuluu myös muille palstalaisille.
...kiitollisena nöyryydestään ja oivalluksistaan lönkyttelee kettu luolaansa muttei korvat luimussa :)elisakettu kirjoitti:
:(
Eli teet niin tai näin, aina väärinpäin...pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa? Ainoa keino löytää omat rajat ja mitä haluaa toiselle asettavan? Käykös siinä sitten niin, että kunnolla tallotut vasta tajuaa miten parisuhteessa eletään?Elisakettu : "pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa?"
Ehkäpä näin, vaikka ei siitä "koulutuksesta" tietenkään iloinen osaa olla ;)
Voisiko tilannetta verrata esim... sairauden tai kuoleman kohtaamiseen jolloin oppii arvostamaan paremmin nykyhetkeä/terveyttä. Ehkä jollekin potkut ovat muutoksen paikka. Joillekin avioero. Yhdelle köyhyys.Toisille narsisti =)
Voisi maagisesti ajatella, että tuntuu ihanko ihminen saisi aina sitä missä tarttee kehitystä. Vähän kärjistettyä mutta about.
Itsekin olen joutunut kohtaamaan melkein kaikki ne asiat jotka minun kohdallani olivat "mahdottomuuksia".
Minusta ei ikinä tule addiktia, hyi hitto mitä luusereita.
Minä en kestäisi päivääkään tuollaisessa on-off-suhteessa jossa toinen pettää, jättää ja haukkuu tasaiseen tahtiin=) Idiootit !
Minä en ymmärrä miten joku antaa kohdella itseään niin. Uskomatonta!
Minä en ymmärrä miksei ihmiset pärjää omillaan vain. Valittavat, uhriutuvat, soittelevat äitille kotiin ja itkevät huoliaan.
Minä en tee koskaan lapsia. Jne jne.
Koulutusta on tullut ja asenteet alkaneet muuttua. Älä koskaan sano ei koskaan. Lisäksi halveksuin kovasti "tällaisia ihmisiä". Vähän on asenne muuttunut....;)
Toiset kutsuvat sitä johdatukseksi ja toiset ajattelevat ihmisen "hakeutuvan" sinne missä asiassa sitä koulua tarttee. Alitajuisesti.
Jos on omia selvittämättömyyksiä, saattaa hakeutua suhteisiin joissa saa ns. käsitellä tätä vajavaisuuttaan. Etsiytyy seuraaan jossa näkee näitä tuttuja elementtejä. Vertauksena ns. narsututka, eli "uhri" ja kaltoinkohtelija tunnistavat toisensa, vetävät toisiaan puoleen kuin magneetit. Miksi ?
Ainahan opit ei tietenkään mene helposti perille,riippuu siitä kuinka tiukassa ns. ongelma istuu.
Voiko pelkässä pumpulissa kasvanut persoona olla kasvanut ihmisenä ? Voiko jollain olla sisäsyntyisenä kaikki elämäntieto-ja taito. Miten sen voi korvata, siis harjoittelun puutteen ? Minkä muunkaan taidon voi oppia OIKEASTi ilman kokemusta ? Voiko esim. parisuhdeterapeutti olla ammattitaitoinen ilman omia kokemuksia ongelmista ?
Voiko hammaslääkäri osata kohdella pelkopotilaita kunnioittavasti jos ei ole itse joskus kokenut/pelästynyt kipua potilaana ?
Hallitseeko opettaja vuorovaikutustaitoja suoraan koulunpenkiltä, ilman aiempaa kontaktia lapsiin ?
Jne jne.
Onko se paljon puhuttu kärsimys ainoa mahdollisuus oppia arvottamaan asioita uudelleen ? Miksei se pure kaikkiin ajan kanssa ?
Keitä ne ovat jotka eivät ikinä opi menneestään ? Niitäkö joita kutsumme sitten myöhemmin narsisteiksi tai kusipäiksi ? =) =)M.B. kirjoitti:
Minulla on, joo, itselläni ehkä hieman omituinen käytäntö olemisessani. Jos minut haukutaan p.....ksi, niin muutaman kerran jälkeen koen, että voin olla suoraan täys p...., koska minut luultavasti haukutaan kuitenkin. Tämä erityisesti lähtökohtaisesti siitä syystä, että en ole kovin montaa kertaa elämässäni haukkunut ketään ensin. Joten jos toinen kokee oikeudekseen kutsua minua milloin miksikin, on minulla yksinkertaisesti hänen suomansa oikeus olla milloin mitäkin. Ja tietysti haukkua takaisin. Jos siltä sattuu tuntumaan.
Ehkä lapselliseksikin voisin jopa itse kutsua käytäntöäni, mutta takaa tietyntyyppisten ihmisten pysymisen kauempana. :)
Mutta aivan varmasti oma käytäntöni on vaikuttanut vastaavasti moneen asiaan omassa suhteessani. Ja oma tietoisuus omista käytännöistäni ei ole ikinä parantanut tilannettani. Koska jos sellaisesta on rehellinen, tyyliin:"joo, teen näin, koska ..." saa yksinkertaseisti kuulla olevansa kiero. Harvemmin koskaan niin, että se toinen muuttaisi asian kuultuaan omaa käytäntöään mihinkään suuntaan, tai yhtään enempää sietäisi minun käytäntöäni.. :)
Kuin keikkuva vene on moni suhde.M.B
"Joten jos toinen kokee oikeudekseen kutsua minua milloin miksikin, on minulla yksinkertaisesti hänen suomansa oikeus olla milloin mitäkin. Ja tietysti haukkua takaisin. Jos siltä sattuu tuntumaan."
What a feeling... =)
Tiedän tunteen. Tein tuota kovanaama"narsu" aikoinani. Joskus ehdin sanomaan jo ennen kuin toinen ehti aloittamaankaan. Mulle ei vittuiltu. Siitäkin saa kehitettyä taitolajin kun oikein haluaa.
Opettelin siitä tietoisesti pois. Takapakkia tulee ajoittain, itsehillintä on kuitenkin parantunut huomattavasti. Joskus pään sisällä surisee oikein kunnolla mutta sekin on vähentynyt.
Tämä oli yksi ominaisuus jonka koin voimakkaana mutta silti vieraana. En viihtynyt niiden ominaisuuksien kanssa joita toisissa arvostelin. Tai en sietänyt.
EHkä siksi että näin heissä itseni. Ehkä siksi hakeuduin sellaisten seuraan.
Nykyään otan "kicksini" mielummin hymisemällä vain itsekseni. Varsinkin tämän "kumppanini" kanssa. Sekin on lapsellista mutta mielummin olen omahyväinen ja koen paremmuutta siitä hillinnästäni kuin lähden hänen kelkkaansa. En kuitenkaan lupaa ettenkö koskaan antaisi itseni provosoitua mukaan....tai altistuisi tunteensiirrolle.
En vain jotenkin halua päästää häntä niin helpolla. Jos lähden samaan huutoon tai väkivaltaan mukaan, laskeudun hänen tasolleen ja annan mitä hän haluaa -syyn niskaani.Haluan hänen mielummin kohtaavan oman raivonsa minun sijastani. Kun joku on riehunut juuri jostain täysin keksitystä asiasta eikä toinen provosoidu... en anna hänelle selitystä sille asialle. Ei se mitään auttanut ole, mutta omaa oloani se parantaa ja näin pidän oikeuteni kokea sen käytöksen vääräksi.
Sitä paitsi lähtemällä mukaan suhde kehittyy totaaliseksi sotatantereeksi. Lopulta siinä aletaan monesti jakelemaan jo nyrkkiäkin, puolin ja toisin. Koska toinen aloitti. En tiedä, ehkä nämä ovat temperamenttikysymyksiä. Ei kaikkien pidä olla viilipyttyjä. Pääasia kait että on sinut sen ominaisuutensa kanssa eikä aiheuta sillä toisille hallaa ?- M.B.
lynett kirjoitti:
M.B
"Joten jos toinen kokee oikeudekseen kutsua minua milloin miksikin, on minulla yksinkertaisesti hänen suomansa oikeus olla milloin mitäkin. Ja tietysti haukkua takaisin. Jos siltä sattuu tuntumaan."
What a feeling... =)
Tiedän tunteen. Tein tuota kovanaama"narsu" aikoinani. Joskus ehdin sanomaan jo ennen kuin toinen ehti aloittamaankaan. Mulle ei vittuiltu. Siitäkin saa kehitettyä taitolajin kun oikein haluaa.
Opettelin siitä tietoisesti pois. Takapakkia tulee ajoittain, itsehillintä on kuitenkin parantunut huomattavasti. Joskus pään sisällä surisee oikein kunnolla mutta sekin on vähentynyt.
Tämä oli yksi ominaisuus jonka koin voimakkaana mutta silti vieraana. En viihtynyt niiden ominaisuuksien kanssa joita toisissa arvostelin. Tai en sietänyt.
EHkä siksi että näin heissä itseni. Ehkä siksi hakeuduin sellaisten seuraan.
Nykyään otan "kicksini" mielummin hymisemällä vain itsekseni. Varsinkin tämän "kumppanini" kanssa. Sekin on lapsellista mutta mielummin olen omahyväinen ja koen paremmuutta siitä hillinnästäni kuin lähden hänen kelkkaansa. En kuitenkaan lupaa ettenkö koskaan antaisi itseni provosoitua mukaan....tai altistuisi tunteensiirrolle.
En vain jotenkin halua päästää häntä niin helpolla. Jos lähden samaan huutoon tai väkivaltaan mukaan, laskeudun hänen tasolleen ja annan mitä hän haluaa -syyn niskaani.Haluan hänen mielummin kohtaavan oman raivonsa minun sijastani. Kun joku on riehunut juuri jostain täysin keksitystä asiasta eikä toinen provosoidu... en anna hänelle selitystä sille asialle. Ei se mitään auttanut ole, mutta omaa oloani se parantaa ja näin pidän oikeuteni kokea sen käytöksen vääräksi.
Sitä paitsi lähtemällä mukaan suhde kehittyy totaaliseksi sotatantereeksi. Lopulta siinä aletaan monesti jakelemaan jo nyrkkiäkin, puolin ja toisin. Koska toinen aloitti. En tiedä, ehkä nämä ovat temperamenttikysymyksiä. Ei kaikkien pidä olla viilipyttyjä. Pääasia kait että on sinut sen ominaisuutensa kanssa eikä aiheuta sillä toisille hallaa ?" Pääasia kait että on sinut sen ominaisuutensa kanssa eikä aiheuta sillä toisille hallaa ?"
:) Minä olen sinut sen asian kanssa, mitä käyttäytymiseeni tulee. On meinaan karsinut ihmisiä aika lailla tuo.. Ne, jotka heittävät huulta ja veistelevät puujalkoja leppoisissa tunnelmissa myös itselleen naureskellen, sietävät jos teen samoin. Mutta ilkeämieliset toisille naurajat ja ylimielisyyteen taipuvaiset oikeassaolijat eivät tykkää, mikä on tietenkin minun sisäisen "terveen narsistin" näkökulmasta äärimmäisen levähdyttävä juttu.
*mihis se peili katosikaan* M.B. kirjoitti:
" Pääasia kait että on sinut sen ominaisuutensa kanssa eikä aiheuta sillä toisille hallaa ?"
:) Minä olen sinut sen asian kanssa, mitä käyttäytymiseeni tulee. On meinaan karsinut ihmisiä aika lailla tuo.. Ne, jotka heittävät huulta ja veistelevät puujalkoja leppoisissa tunnelmissa myös itselleen naureskellen, sietävät jos teen samoin. Mutta ilkeämieliset toisille naurajat ja ylimielisyyteen taipuvaiset oikeassaolijat eivät tykkää, mikä on tietenkin minun sisäisen "terveen narsistin" näkökulmasta äärimmäisen levähdyttävä juttu.
*mihis se peili katosikaan*M.B =)
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.lynett kirjoitti:
Elisakettu : "pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa?"
Ehkäpä näin, vaikka ei siitä "koulutuksesta" tietenkään iloinen osaa olla ;)
Voisiko tilannetta verrata esim... sairauden tai kuoleman kohtaamiseen jolloin oppii arvostamaan paremmin nykyhetkeä/terveyttä. Ehkä jollekin potkut ovat muutoksen paikka. Joillekin avioero. Yhdelle köyhyys.Toisille narsisti =)
Voisi maagisesti ajatella, että tuntuu ihanko ihminen saisi aina sitä missä tarttee kehitystä. Vähän kärjistettyä mutta about.
Itsekin olen joutunut kohtaamaan melkein kaikki ne asiat jotka minun kohdallani olivat "mahdottomuuksia".
Minusta ei ikinä tule addiktia, hyi hitto mitä luusereita.
Minä en kestäisi päivääkään tuollaisessa on-off-suhteessa jossa toinen pettää, jättää ja haukkuu tasaiseen tahtiin=) Idiootit !
Minä en ymmärrä miten joku antaa kohdella itseään niin. Uskomatonta!
Minä en ymmärrä miksei ihmiset pärjää omillaan vain. Valittavat, uhriutuvat, soittelevat äitille kotiin ja itkevät huoliaan.
Minä en tee koskaan lapsia. Jne jne.
Koulutusta on tullut ja asenteet alkaneet muuttua. Älä koskaan sano ei koskaan. Lisäksi halveksuin kovasti "tällaisia ihmisiä". Vähän on asenne muuttunut....;)
Toiset kutsuvat sitä johdatukseksi ja toiset ajattelevat ihmisen "hakeutuvan" sinne missä asiassa sitä koulua tarttee. Alitajuisesti.
Jos on omia selvittämättömyyksiä, saattaa hakeutua suhteisiin joissa saa ns. käsitellä tätä vajavaisuuttaan. Etsiytyy seuraaan jossa näkee näitä tuttuja elementtejä. Vertauksena ns. narsututka, eli "uhri" ja kaltoinkohtelija tunnistavat toisensa, vetävät toisiaan puoleen kuin magneetit. Miksi ?
Ainahan opit ei tietenkään mene helposti perille,riippuu siitä kuinka tiukassa ns. ongelma istuu.
Voiko pelkässä pumpulissa kasvanut persoona olla kasvanut ihmisenä ? Voiko jollain olla sisäsyntyisenä kaikki elämäntieto-ja taito. Miten sen voi korvata, siis harjoittelun puutteen ? Minkä muunkaan taidon voi oppia OIKEASTi ilman kokemusta ? Voiko esim. parisuhdeterapeutti olla ammattitaitoinen ilman omia kokemuksia ongelmista ?
Voiko hammaslääkäri osata kohdella pelkopotilaita kunnioittavasti jos ei ole itse joskus kokenut/pelästynyt kipua potilaana ?
Hallitseeko opettaja vuorovaikutustaitoja suoraan koulunpenkiltä, ilman aiempaa kontaktia lapsiin ?
Jne jne.
Onko se paljon puhuttu kärsimys ainoa mahdollisuus oppia arvottamaan asioita uudelleen ? Miksei se pure kaikkiin ajan kanssa ?
Keitä ne ovat jotka eivät ikinä opi menneestään ? Niitäkö joita kutsumme sitten myöhemmin narsisteiksi tai kusipäiksi ? =) =)Upeaa pohdintaa Lynett :)
- A
M.B. kirjoitti:
Ohho.. aika rientää erityisesti öisin.. Pitää kohta herätä!! :D
*painelee villasukat vilkkuen kohti petiä*
öitä :)Kiitos.
- A
lynett kirjoitti:
Elisakettu : "pitääkö meidän jokaisen tulla ensin "oikein kunnolla kohdelluksi" että tajuamme tämän miten sitä suhdetta pitäisi oikein hoitaa?"
Ehkäpä näin, vaikka ei siitä "koulutuksesta" tietenkään iloinen osaa olla ;)
Voisiko tilannetta verrata esim... sairauden tai kuoleman kohtaamiseen jolloin oppii arvostamaan paremmin nykyhetkeä/terveyttä. Ehkä jollekin potkut ovat muutoksen paikka. Joillekin avioero. Yhdelle köyhyys.Toisille narsisti =)
Voisi maagisesti ajatella, että tuntuu ihanko ihminen saisi aina sitä missä tarttee kehitystä. Vähän kärjistettyä mutta about.
Itsekin olen joutunut kohtaamaan melkein kaikki ne asiat jotka minun kohdallani olivat "mahdottomuuksia".
Minusta ei ikinä tule addiktia, hyi hitto mitä luusereita.
Minä en kestäisi päivääkään tuollaisessa on-off-suhteessa jossa toinen pettää, jättää ja haukkuu tasaiseen tahtiin=) Idiootit !
Minä en ymmärrä miten joku antaa kohdella itseään niin. Uskomatonta!
Minä en ymmärrä miksei ihmiset pärjää omillaan vain. Valittavat, uhriutuvat, soittelevat äitille kotiin ja itkevät huoliaan.
Minä en tee koskaan lapsia. Jne jne.
Koulutusta on tullut ja asenteet alkaneet muuttua. Älä koskaan sano ei koskaan. Lisäksi halveksuin kovasti "tällaisia ihmisiä". Vähän on asenne muuttunut....;)
Toiset kutsuvat sitä johdatukseksi ja toiset ajattelevat ihmisen "hakeutuvan" sinne missä asiassa sitä koulua tarttee. Alitajuisesti.
Jos on omia selvittämättömyyksiä, saattaa hakeutua suhteisiin joissa saa ns. käsitellä tätä vajavaisuuttaan. Etsiytyy seuraaan jossa näkee näitä tuttuja elementtejä. Vertauksena ns. narsututka, eli "uhri" ja kaltoinkohtelija tunnistavat toisensa, vetävät toisiaan puoleen kuin magneetit. Miksi ?
Ainahan opit ei tietenkään mene helposti perille,riippuu siitä kuinka tiukassa ns. ongelma istuu.
Voiko pelkässä pumpulissa kasvanut persoona olla kasvanut ihmisenä ? Voiko jollain olla sisäsyntyisenä kaikki elämäntieto-ja taito. Miten sen voi korvata, siis harjoittelun puutteen ? Minkä muunkaan taidon voi oppia OIKEASTi ilman kokemusta ? Voiko esim. parisuhdeterapeutti olla ammattitaitoinen ilman omia kokemuksia ongelmista ?
Voiko hammaslääkäri osata kohdella pelkopotilaita kunnioittavasti jos ei ole itse joskus kokenut/pelästynyt kipua potilaana ?
Hallitseeko opettaja vuorovaikutustaitoja suoraan koulunpenkiltä, ilman aiempaa kontaktia lapsiin ?
Jne jne.
Onko se paljon puhuttu kärsimys ainoa mahdollisuus oppia arvottamaan asioita uudelleen ? Miksei se pure kaikkiin ajan kanssa ?
Keitä ne ovat jotka eivät ikinä opi menneestään ? Niitäkö joita kutsumme sitten myöhemmin narsisteiksi tai kusipäiksi ? =) =)>> Miksei se pure kaikkiin ajan kanssa ? Keitä ne ovat jotka eivät ikinä opi menneestään ? Niitäkö joita kutsumme sitten myöhemmin narsisteiksi tai kusipäiksi ? =) =)
Hmmm ... Heikoimmat eivät opi? Vahvat nöyrtyvät oman vajavaisuutensa edessä?
Kirjoituksesi oli pitkä ja seikkaperäinen enkä tahdo sitä yrittää parannella. Jottei keskustelu kokonaan katkeaisi niin lainaan erästä sata vuotta vanhaa runoa:
---
- Kuolo taikka voiton palmu!
Vastattihin: vaivaisalmu.
Otti, kiitti.
- Orjan suku!
Vaiko valta valhepuku?
---
Elisakettu :
Alkuperäiseen kysymykseesi.. hmm... itse skeptikkona heti ajattelin että mistäs tiedät puhuuko silloinkaan totta ? Heh...
Jos puhuu omista henkilökohtaisista asioistaan tai puutteistaan oikeasti (jos!)... ehkä katsoo sen hyödyttävän tilannetta ?
ehkä vaan manipuloi ?
ehkä ei ole silloin patologinen (?) valehtelija ?
ehkä on kokenut narsistisen romahduksen (kuinkahan tod.näköistä on....)?Kuorrutti olemuksensa kermavaahdolla, jota nyt on alkanut karsimaan pois. Palailee takaisin siihen alkuperäänsä, joka oikeasti on. Puhun kuvasta, jonka hän antaa julkisena sanana itsestään.
elisakettu kirjoitti:
Kuorrutti olemuksensa kermavaahdolla, jota nyt on alkanut karsimaan pois. Palailee takaisin siihen alkuperäänsä, joka oikeasti on. Puhun kuvasta, jonka hän antaa julkisena sanana itsestään.
Apua, olen pois kärryiltä.
Eli siis kenelle nyt puhuu toista ja mitä ja apua ?
Siis on toisille erilainen kuin sinulle vai onko alkanut kertomaan jotain itsestään vai vai vai ?
Ota mut mukaan kyytiin =) !lynett kirjoitti:
Apua, olen pois kärryiltä.
Eli siis kenelle nyt puhuu toista ja mitä ja apua ?
Siis on toisille erilainen kuin sinulle vai onko alkanut kertomaan jotain itsestään vai vai vai ?
Ota mut mukaan kyytiin =) !Minkä kuvan on antanut itsestään; brassaillut itsestään kuvan, joka ei todella pitänyt paikkaansa. Tavallaan markkinointia. Pikkuhiljaa karsinut valheellisuuksia ja puolitotuuksia pois itsestään, antanut tilaa todelliselle minälleen.
Kiitos vastauksesta, temppuilija! No sitähän minäkin olen ihmetellyt, että mikä ihme saa käytöksen muuttumaan, ts liukumaan parempaan suuntaan? Siitä aloitus. Ja totta, voin olla aivan väärässä koko termin käytössäkin, sitä en kiistä. Mutta käytännössä en pääse kokeilemaan, vaikutuspiiriä ei ole.
Laitan tuon riitaesimerkin muistiin, hieno!
- lottamari<3
Täytyy sanoa, että en ymmärrä mitä tällä kysymykselläsi tarkoitat? Luuletko, että narsisti valehtelee kaikenaikaa, elää kokonaan valheessa, ei koskaan puhu totta ja heti jos puhuu se on merkki siitä, että nyt on naristilla huonosti asiat tai hän juonii jotakin?
Narsistillakin on selvä päivänsä ja hän kyllä välillä murtuu ja nöyrtyy, mutta jatkaa kohta taas entiseen tapaansa. Yleensä hän haluaa kerätä pisteitä antaessaan ymmärtää, että tietää kyllä miten paska on ja jos hän haluaa saada toisen puolelleen hänen on alistuttava totuuden edessä.
Millaisia totuuksia tarkoitat? Tarkoitatko niitä totuuksia, mitä sinä itse hänestä pidät totuutena? Mistä sinä tiedät onko sinun totuutesi hänestä oikea totuus vai joutuuko hän vain myötäilemään sinua ja kertomaan sen mitä sinä haluat kuulla, jotta sinä saisit tahtosi läpi??
Joskus toinen voi joutua valehtelemaan sinulle, jos muu ei sinulle kelpaa. Mitä väliä on sillä valehteleeko vai puhuuko totta, kun sinä kuitenkin tiedät totuuden?- M.B:
"Narsistillakin on selvä päivänsä ja hän kyllä välillä murtuu ja nöyrtyy, mutta jatkaa kohta taas entiseen tapaansa. Yleensä hän haluaa kerätä pisteitä antaessaan ymmärtää, että tietää kyllä miten paska on ja jos hän haluaa saada toisen puolelleen hänen on alistuttava totuuden edessä."
Noin minäkin olen käsittänyt tuon asian. Olen kutsunut juurikin pisteiden keräilyksi. Mutta käyttäisin edelleen sanaa se narsistisempi, sen narsistin sijaan.
Pääni puhki olen miettinyt ihmisten keskinäistä erilaisuutta.. Ehkä on vaan niin, että kaikki eivät osaa olla ulospäin tunteellisia niin, että se toinen tunteellisempi käsittäisi toisen olevan myös tunteva, kuitenkin. Vai voiko ne aivoaallot ihan oikeasti osua niin kohdilleen, että jos on tarpeeksi herkkä, tajuaa sanomattakin, että toinen feilaa... ja halussaan uskoa toiseen, unohtaa omat "aavistelunsa", jolloin sopan alku on jo keitetty, uudelleen lämmitetty ja syötykin...
Tai haluan uskoa. Että ihmiset ovat erilaisuudessaan kaikki tuntevia. Ehkä syvyys ja tasoeroja yhdistettynä arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen yleisesti ja yksilötasolla... M.B: kirjoitti:
"Narsistillakin on selvä päivänsä ja hän kyllä välillä murtuu ja nöyrtyy, mutta jatkaa kohta taas entiseen tapaansa. Yleensä hän haluaa kerätä pisteitä antaessaan ymmärtää, että tietää kyllä miten paska on ja jos hän haluaa saada toisen puolelleen hänen on alistuttava totuuden edessä."
Noin minäkin olen käsittänyt tuon asian. Olen kutsunut juurikin pisteiden keräilyksi. Mutta käyttäisin edelleen sanaa se narsistisempi, sen narsistin sijaan.
Pääni puhki olen miettinyt ihmisten keskinäistä erilaisuutta.. Ehkä on vaan niin, että kaikki eivät osaa olla ulospäin tunteellisia niin, että se toinen tunteellisempi käsittäisi toisen olevan myös tunteva, kuitenkin. Vai voiko ne aivoaallot ihan oikeasti osua niin kohdilleen, että jos on tarpeeksi herkkä, tajuaa sanomattakin, että toinen feilaa... ja halussaan uskoa toiseen, unohtaa omat "aavistelunsa", jolloin sopan alku on jo keitetty, uudelleen lämmitetty ja syötykin...
Tai haluan uskoa. Että ihmiset ovat erilaisuudessaan kaikki tuntevia. Ehkä syvyys ja tasoeroja yhdistettynä arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen yleisesti ja yksilötasolla...Plop plop....plussapisteitä = manipulaatiota.
Hitsi... joskus niinä hetkinä olisi tehnyt mieli pysäyttää hetki...stop stop... mitään pahaa ei tapahdu.... kunnes se tilanne haihtui...
Vaikka narsistisemman käytös onkin "kamalaa", se on pistänyt myös minut miettimään ihmisten erilaisuutta. En enää näe narsistia pahana vaan .... no en tiedä sanaa sille.
Ennen kaikki oli musta-valkoisempaa, nykyään tuntuu kuin olisi jämähtänyt harmaalle alueelle. Kaikki on ymmärrettävissä. Kaikkea ei tarvitse tuomita.
Vaikka en esim itse osaa näyttää tunteitani ulos "normisti", en pidä itseäni tunnekylmänä tai pahana ihmisenä. Se on ollut puolustukseni. Toisaalta se on niin vaaraton harmi että miksei ihminen saisi vain olla toisenlainen.
Eräs aiemman elämäni ystävä syytti minua tästä "lukostani". En kuulemma osaa käsitellä asioita oikein (?). Minusta se oli kummallista. Hänen räikeä ja syyttävä tapansa oli oikea, minun vetäytyvä pohtiminen taas väärä.
Hyväksyin hänen tapansa, hän ei minun. Olin vääränlainen.
Annettaisko ihmisten pitää kuitenkin persoonallisuuden eronsa ? Eiks je ?
Ei kaikki ole sairautta.Tämä totuuden tuominen itsessään on tapahtunut poissa minun vaikutuspiirini ulkopuolella. Tietääkseni tällä henkilöllä ei ole tarvetta käyttäytymisellään osoittaa ainakaan minulle mikä tai kuka on.
Narsistisesti, tai suuruudenhulluuden kuvitelmissani, voisin tietysti kysyä; provosoinko häntä alunperinkin niin, että alkoi siksi suoltaa soopaa niin paljon? Nyt kun hän on päässyt minusta irti, alkaa tuo paluu alkuperäiseen minäänsä.elisakettu kirjoitti:
Tämä totuuden tuominen itsessään on tapahtunut poissa minun vaikutuspiirini ulkopuolella. Tietääkseni tällä henkilöllä ei ole tarvetta käyttäytymisellään osoittaa ainakaan minulle mikä tai kuka on.
Narsistisesti, tai suuruudenhulluuden kuvitelmissani, voisin tietysti kysyä; provosoinko häntä alunperinkin niin, että alkoi siksi suoltaa soopaa niin paljon? Nyt kun hän on päässyt minusta irti, alkaa tuo paluu alkuperäiseen minäänsä.Jos hän halusi tehdä mahd. hyvän vaikutuksen ?
Minkälaisista valeista on kyse ?- A
M.B: kirjoitti:
"Narsistillakin on selvä päivänsä ja hän kyllä välillä murtuu ja nöyrtyy, mutta jatkaa kohta taas entiseen tapaansa. Yleensä hän haluaa kerätä pisteitä antaessaan ymmärtää, että tietää kyllä miten paska on ja jos hän haluaa saada toisen puolelleen hänen on alistuttava totuuden edessä."
Noin minäkin olen käsittänyt tuon asian. Olen kutsunut juurikin pisteiden keräilyksi. Mutta käyttäisin edelleen sanaa se narsistisempi, sen narsistin sijaan.
Pääni puhki olen miettinyt ihmisten keskinäistä erilaisuutta.. Ehkä on vaan niin, että kaikki eivät osaa olla ulospäin tunteellisia niin, että se toinen tunteellisempi käsittäisi toisen olevan myös tunteva, kuitenkin. Vai voiko ne aivoaallot ihan oikeasti osua niin kohdilleen, että jos on tarpeeksi herkkä, tajuaa sanomattakin, että toinen feilaa... ja halussaan uskoa toiseen, unohtaa omat "aavistelunsa", jolloin sopan alku on jo keitetty, uudelleen lämmitetty ja syötykin...
Tai haluan uskoa. Että ihmiset ovat erilaisuudessaan kaikki tuntevia. Ehkä syvyys ja tasoeroja yhdistettynä arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen yleisesti ja yksilötasolla...> Ehkä on vaan niin, että kaikki eivät osaa olla ulospäin tunteellisia niin, että se toinen tunteellisempi käsittäisi toisen olevan myös tunteva, kuitenkin.
Narsistisessa ympäristössä kasvanut aukeaa kuin mimosa. Älä hätiköi tai saat kaiken kasvoillesi rankkitynnyrin räjähtäessä. A kirjoitti:
> Ehkä on vaan niin, että kaikki eivät osaa olla ulospäin tunteellisia niin, että se toinen tunteellisempi käsittäisi toisen olevan myös tunteva, kuitenkin.
Narsistisessa ympäristössä kasvanut aukeaa kuin mimosa. Älä hätiköi tai saat kaiken kasvoillesi rankkitynnyrin räjähtäessä.Kasvanut on, narsistisessa ympäristössä.
- lottamari<3
Hänen ongelmansa ei ole sinusta johtuva, etkä provosoimalla ole tehnyt tai saanut hänestä tehtyä jotain muuta kuin hän on. Hän on sellainen alunperinkin ollut, mutta sinä olet kieltäytynyt näkemästä hänessä hänen oikeanlaiseen minäänsä kuuluvaa varjopuolta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174666
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1942545Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731667Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella291575- 211299
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon221255Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641217- 1341025
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42952- 171924