Toissapäivänä sain lääkäriltä diagnoosin, että joulukuusta asti vaivanneet näppylät ja kutina olisivat syyhyä. Mars apteekkiin Nix-ostoksille. Tein hoidon samana iltana itselle sekä pojalleni, jolla ei ole ollut minkäänlaisia oireita. Tämä on hiukan ihmetyttänyt minua, läheisiäni ja apteekkaria.
Kaiken tein ohjeen mukaan, mutta näppylät lisääntyivät huimaa vauhtia ja kutina sekä polte ovat vieneet ne vähätkin yöunet parin viime yön aikana. Lisäksi tuntuu, kuin joku kävelisi iholla, tai siis jotkut. Sen uskon olevan ihan mielikuvituksen tuotetta nyt, kun tiedän mikä minulla on.
No tänään kävin lääkärissä uudestaan itkemässä, kun en muuta enää pysty ajattelemaan kuin niitä kirottuja punkkeja! Musta on tullut ihan hysteerinen tämän asian kanssa, tiedän se itsekin, mutta en saa itseäni enää rauhoittumaan ja pelkään nyt kuollakseni että tartutan sen poikaani, syyhy muuttuu rupisyyhyksi jne. Poltan kohta taloni, perkele.
Jokatapauksessa tämä uusi lääkäri ei tiennyt syyhypunkista mitään. Googletti ja luki sieltä näytöltä suoraan samat litanniat mitkä tiesinkin jo valmiiksi. Ohjasi sitten kuitenkin jonnekin tartuntatautien poliklinikalle (sain siis soittoajan), josta sain lääkäriltä reseptin Stromectol-nimiseen lääkkeeseen. Sillä kuulemma lähtee kaikki mahdollinen parissa päivässä, eikä mitään rasvauksia ynnä muita toimenpiteitä tarvita. Lääkäri totesi sen olevan "tujua kamaa", jota käytetään intialaisten matojen (?) karkoittamiseen kehosta. Vedin ne neljä tablettia naamariin samantien ja muutama tunti sen jälkeen niitä näppylöitä alkoi tulemaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja paikkoihin, joissa niitä ei ole aikaisemmin ollut. Kutittaa, kirvelee ja polttaa ihoa paljon!
Tiedän, että olen toooosi kärsimätön asian suhteen. On vain niin ällöttävä ajatus, etten tiedä millä saan itseni rauhoittumaan. Olen miettinyt, että kuuluuko niitä näppylöitä nousta lisää vielä sen jälkeenkin, kun hoito on jo aloitettu? Ja siis en puhu parista hassusta, vaan ihan kymmenistä isoista. Kutina on normaalia, tiedän, lähinnä mietityttää nuo uudet näppylät.
Lisäksi ihmetyttää, kuinka hemmetissä se ei ole minun pojassani? Eikö syyhy kuitenkin tartu suht helposti samassa taloudessa eläviin ja mulla on nämä oireetkin jo kestäneet kolme kuukautta.
Äh, ehkä mä vain toivon ettei se olisikaan syyhy, vaan jotain muuta. Ei näin vaikeaa ja noloa. Ei kai tässä muita vaihtoehtoja tosin ole.
Mielelläni kuulisin muidenkin kokemuksia näistä perkeleistä.
Kaiken tein ohjeen mukaan, mutta näppylät lisääntyivät huimaa vauhtia ja kutina sekä polte ovat vieneet ne vähätkin yöunet parin viime yön aikana. Lisäksi tuntuu, kuin joku kävelisi iholla, tai siis jotkut. Sen uskon olevan ihan mielikuvituksen tuotetta nyt, kun tiedän mikä minulla on.
No tänään kävin lääkärissä uudestaan itkemässä, kun en muuta enää pysty ajattelemaan kuin niitä kirottuja punkkeja! Musta on tullut ihan hysteerinen tämän asian kanssa, tiedän se itsekin, mutta en saa itseäni enää rauhoittumaan ja pelkään nyt kuollakseni että tartutan sen poikaani, syyhy muuttuu rupisyyhyksi jne. Poltan kohta taloni, perkele.
Jokatapauksessa tämä uusi lääkäri ei tiennyt syyhypunkista mitään. Googletti ja luki sieltä näytöltä suoraan samat litanniat mitkä tiesinkin jo valmiiksi. Ohjasi sitten kuitenkin jonnekin tartuntatautien poliklinikalle (sain siis soittoajan), josta sain lääkäriltä reseptin Stromectol-nimiseen lääkkeeseen. Sillä kuulemma lähtee kaikki mahdollinen parissa päivässä, eikä mitään rasvauksia ynnä muita toimenpiteitä tarvita. Lääkäri totesi sen olevan "tujua kamaa", jota käytetään intialaisten matojen (?) karkoittamiseen kehosta. Vedin ne neljä tablettia naamariin samantien ja muutama tunti sen jälkeen niitä näppylöitä alkoi tulemaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja paikkoihin, joissa niitä ei ole aikaisemmin ollut. Kutittaa, kirvelee ja polttaa ihoa paljon!
Tiedän, että olen toooosi kärsimätön asian suhteen. On vain niin ällöttävä ajatus, etten tiedä millä saan itseni rauhoittumaan. Olen miettinyt, että kuuluuko niitä näppylöitä nousta lisää vielä sen jälkeenkin, kun hoito on jo aloitettu? Ja siis en puhu parista hassusta, vaan ihan kymmenistä isoista. Kutina on normaalia, tiedän, lähinnä mietityttää nuo uudet näppylät.
Lisäksi ihmetyttää, kuinka hemmetissä se ei ole minun pojassani? Eikö syyhy kuitenkin tartu suht helposti samassa taloudessa eläviin ja mulla on nämä oireetkin jo kestäneet kolme kuukautta.
Äh, ehkä mä vain toivon ettei se olisikaan syyhy, vaan jotain muuta. Ei näin vaikeaa ja noloa. Ei kai tässä muita vaihtoehtoja tosin ole.
Mielelläni kuulisin muidenkin kokemuksia näistä perkeleistä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
todella. Epäilin saaneeni syyhyn jo toissa kesänä tuttuni patjasta, sillä tiesin, että siinä on nukkunut henkilö, jota on vaivanneet syyhypunkit pitkään. Sain nilkkaan ison punaisen pahkuran, joka kutisi etenkin öisin. Puolen vuoden jälkeen se rauhoittui ja unohdin koko asian. Pahkura on ollut siinä koko ajan ja harvakseltaan kutissut, paitsi n. kuukausi sitten alkoi helvetti. Jalan sivusta alkoi saatananmoinen kutina ja luulin sen olevan tavallista ihottumaa ja menevän ohi rasvalla.... nyt on tilanne pahentunut ja levinnyt pitkin jalkapohjaa........... tekisi mieli repiä luut esille. Jälki on juurikin syyhypunkin näköistä jälkeä, mitä googlasin. Saatanan saatana. En ymmärrä miksei ihmisille voida heti antaa tujuja lääkkeitä, eikä mitään typeriä voiteita. Sisältäpäin ne viheliäiset punkit pitää teurastaa. En enää ikinä koske sormenpäällänikään muiden kuppasiin patjoihin. Ennemmin nukun lattialla!!!!
Täytyy kai tänään se perkeleen voide hankkia, ennen kuin syyhy leviää.
Hei onko tietoa Diidii et mistä sait tämän..?
Meinaan itellä on just samat oireet ja tekis mieli kans polttaa koko talo kun tuntuu oikeesti siltä et jotku pien eliöt kävelee ympäri kehoa ja sit ihmettelen et miksei mies oireile ollenkaan...?
Tätä on jatkunu alkuvuodesta lähtien ja tuntuu et se vaan leviää ympäri kehoa ja niinkuin "kuohuis" pinnan alla. Talvella asia olis helppo peittää vaatteilla mut kesällä vähän paskempi juttu...pitää varmaan erakoitua kohta.