Oon nuori nainen, sairastanut anoreksiaa viitisen vuotta. Olen lopen kyllästynyt, haluan ulos tästä, mutta sairaus ei anna poiketa rutiineistaan, psyyke järkkyy.
Ensimmäiset vuodet sairastaessani söin "oppikirja" anorektikon lailla: Pieniä annoksia, pitkin päivää. Omena silloin, jugurtti tällöin. Nykyään, tämä on jotain aivan muuta. Ruokailuni on jo vuoden verran ollut aivan sairasta, epänormaalia ja rahaa vievää.
Syön päivässä vain kerran. Se on illalla. Koulupäivät, työpäivät vedän kahvin voimin, kunnes ilta koittaa. Silloin syön järkyttävät määrät kasviksia; mahdollisimman paljon ruokaa vähillä kaloreilla. Syön päivittäin 800 kaloria kasviksia, en muuta. Esimerkiksi tänään: Kilo porkkanoita, kilo kurkkua, 900 g kukkakaalia, 300 g salaattia, 200 g tomaattia, 100 g kalkkunaleikettä. Tuo kaikki kahden tunnin sisällä. Tavoitteeni on saada vatsa mahdollisimman täyteen. Siihen tarvitaan PALJON ruokaa, sillä vatsalaukkuni on näköjään äärettömän venynyt. En tunne kylläisyyttä (mikä johtuu varmasti ruuan ravintoköyhyydestä), joten syön määrällisesti hirveästi. En edes tajua, miten pieneen kehooni voi mahtua noin valtava vatsalaukku.
Joka ilta päätän, että huomenna syön kuin normaalit ihmiset. Aloitan päiväni puurolla, syön koululla lounaan. Sallin itselleni herkkuvälipalan ja myös toisen lämpimän ruuan. Illalla minulla ei olisi niin ääretön nälkä, ja voisin syödä iltapalaksi vaik pari leipää. Koskaan tämä ei onnistu. En pysty aamulla syömään, pelkään. Pelkään, että kontrolli häviää, enkä illalla enää saa syödä tätä kasaani turvaruokia.
Olen ihan hukassa. Olen ollut osastolla monta kertaa, tiedän kyllä miten minun tulisi syödä. Mutta en pysty.
Haluaisinkin tietää, onko kenelläkään muulla samanlaisia "ruokailutottumuksia" kuin minulla? Syökö kukaan muu pääasiassa iltaisin ja tuollaisia määriä kasviksia? Ja onko täällä ihmisiä, ketkä ovat päässeet tästä eroon ja uskaltaneet normalisoida syömisensä?
Vastatkaa, olisin kovin kiitollinen:)
väsynyt tyttö.
Ensimmäiset vuodet sairastaessani söin "oppikirja" anorektikon lailla: Pieniä annoksia, pitkin päivää. Omena silloin, jugurtti tällöin. Nykyään, tämä on jotain aivan muuta. Ruokailuni on jo vuoden verran ollut aivan sairasta, epänormaalia ja rahaa vievää.
Syön päivässä vain kerran. Se on illalla. Koulupäivät, työpäivät vedän kahvin voimin, kunnes ilta koittaa. Silloin syön järkyttävät määrät kasviksia; mahdollisimman paljon ruokaa vähillä kaloreilla. Syön päivittäin 800 kaloria kasviksia, en muuta. Esimerkiksi tänään: Kilo porkkanoita, kilo kurkkua, 900 g kukkakaalia, 300 g salaattia, 200 g tomaattia, 100 g kalkkunaleikettä. Tuo kaikki kahden tunnin sisällä. Tavoitteeni on saada vatsa mahdollisimman täyteen. Siihen tarvitaan PALJON ruokaa, sillä vatsalaukkuni on näköjään äärettömän venynyt. En tunne kylläisyyttä (mikä johtuu varmasti ruuan ravintoköyhyydestä), joten syön määrällisesti hirveästi. En edes tajua, miten pieneen kehooni voi mahtua noin valtava vatsalaukku.
Joka ilta päätän, että huomenna syön kuin normaalit ihmiset. Aloitan päiväni puurolla, syön koululla lounaan. Sallin itselleni herkkuvälipalan ja myös toisen lämpimän ruuan. Illalla minulla ei olisi niin ääretön nälkä, ja voisin syödä iltapalaksi vaik pari leipää. Koskaan tämä ei onnistu. En pysty aamulla syömään, pelkään. Pelkään, että kontrolli häviää, enkä illalla enää saa syödä tätä kasaani turvaruokia.
Olen ihan hukassa. Olen ollut osastolla monta kertaa, tiedän kyllä miten minun tulisi syödä. Mutta en pysty.
Haluaisinkin tietää, onko kenelläkään muulla samanlaisia "ruokailutottumuksia" kuin minulla? Syökö kukaan muu pääasiassa iltaisin ja tuollaisia määriä kasviksia? Ja onko täällä ihmisiä, ketkä ovat päässeet tästä eroon ja uskaltaneet normalisoida syömisensä?
Vastatkaa, olisin kovin kiitollinen:)
väsynyt tyttö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Teen sitä ihan samaa ja olen sairastanu anoreksiaa 13 vuotta ja ollu pitkiä aikoja sairaalassa enkä siis vieläkään osaa syödä.Joka päivä mä yritän ja silti uppoan siihen et en pysty syömään ku illal ja paljon turvaruokia sit välillä viel oksennan ku en vaan kestä sitä järjettömän täysinäistä oloa.Kasviksia menee helposti kilo kaks kerralla...en vaan saa pysymään sitä syömisrytmiä kotona.Olen suhteellisen epätoivonen tän tilanteen kanssa.Anteeksi, ei ollu tarkoitus purkautua.Oli tarkoitus vaan sanoa et ole yksin.
Vuosi sitten minulla oli juuri tuollaista. Paastosin koko päivän, korkeintaan vedin pepsimaxia,pussikeittoa ja salaattia, mutta yömyöhään aloitin rutiiniruokailuni: kilo porkkanoita. Ja koko ajan ajankohta venyi pidemmälle ja pidemmälle yöhön. Koko päivä meni odotellessa kilon porkkanapussin syömistä. Se oli hirveää elämää. Muutuin ihan oranssiksi. Totuin ajatukseen, että elämäni on yksi porkkanapussi.
Laihduin rajusti ja yhtenä päivänä äiti tuli huoneeseeni itku kurkussa ja sanoi pian soittavana lääkärin. Ennen en mitenkään noteerannut äidin huomautuksia hirveästä ruokavaliostani, mutta silloin jotenki heräsin. Lupasin alkaa syömään. Lääkärillä uhkailu auttoi. Ja tajusin, että olen aivan hirveän sairas. Kaksikin osastokeikkaa oli jo takana ja 4 vuotta sairastamista..ja vieläkin olin tässä pisteessä. Huomenna tapahtuisi muutos.
Seuraavana päivänä äiti oli tehnyt riisipuuroa. Otin hyvin pienen annoksen puuroa ja mehukeittoa, ja niin hyvältä se maistui, että olin kuolla onnesta! Tuntui uskomattomalta nielaista oikeaa, lämmintä ruokaa. Vatsa riemuitsi. Siitä lähtien aloin syömään oikeaa ruokaa, ja pikkuhiljaa uskalsin suurentaa annoksiani.
Olen tajunnut, että syöminen on sallittua, ja välttämätöntä. On mulla vielä petrattavaa, mutta uuden pelottavan ruokalajin syömisestä tulee lopulta hyvä mieli. Jes, mä uskalsin! Kun pääsee pois vihannesten ahmimisesta, ei halua siihen enää koskaan takaisin. En enää osta porkkanoita mihinkään tarkoitukseen, koska niistä tulee huonot muistot mieleen.
Sun pitää tehdä iso päätös tapojen muuttamiselle. Mieti, mitä elämää se on että odotat koko päivän yhtä ruokailuhetkeä, kun voisit syödä päivälläkin ja jaksaisit elää? Sun keho varmaan huutaa ravintoaineita. Elät todella vaarallisesti, sun keho ei jaksa tuota pitkään.
Sä voit onnistua. Kun kerran uskallat, niin uskallat toistekin. Ahdistus häviää pikku hiljaa ja huomaat että muutos kannatti. Tsemppiä!
1/2 kg kasviksia / pv on suositus. Voisitko lisätä kalkkunaleikettä, ja esim. juoda maitoa.
Juustoa ja hedelmiä ?
Kun syöt aamulla, ja päivällä, niin illalla riittää kohtuullinen ruoka-annos.
Yleensä vaan kerran tai korkeintaan pari kertaa/vko myöhään illalla syön purkillisen (230g) säilykeherkkusieniä, vähän tulisia tai vähän miedompia säilykejalopenoja, tulista salsakastiketta ½-1 prk, säilykesuolakurkkuja n. 300g (mahd. vähäkalorisina) ja näitten jälkeen aina juonu 2 annosta sennateetä seuraavan 12 tunnin kuluessa nesteenpoistotabletteja. Muina päivinä sitten juon ainoostaan light juomia ja tykkään myös pieniä määriä juomiini pirskotella tuoreesta sitruunasta/limestä puristettua mehua ja imeskelen loput mehut noista sitruunoista/limeistä. Tää anoreksia on kyl *askamainen sairaus, kun se pistää tekemään niin paljon kaikkea outoa/epänormaalia.
Mulla on takana kolme syömishäiriöistä jaksoa ja joka kerta oon sairaalaan joutunu. Viimeisin v. 2009 oli kun paino tipahti36kg:aan (pituutta 164cm), olin todella huonossa kunnossa, eikä jalatkaan enää kantaneet ja veriarvot olivat täysin sekaisin ja jouduin sisätautien osastolle tiputukseen, tuolloin oli eka kerta ikinä kun jouduttiin myös nenämahaletku laittamaan.
Sillon -09 syksyllä mä myös pistelin kaikkee kasviksia aika isoja määriä (en joka päivä) aina niinä välipäivinä kun en ahminu laatannu (1-2 krt/vko). Lopulta en uskaltanu enää ahmia, koska pelkäsin sitä jos jotain jäisikin sisuksiin ja lihoisin.
Tämä nykyinen häröily alkoi tuossa viime vuoden lopulla, kun elämäni mullistui aikalailla ja painoo karissu tässä parin kuukauden aikana jo vähän yli 20 kg ja anoreksia ottanu jälleen kerran ylivallan ja se täyttää lähes kaikki ajatukset. Olin mä tuossa kuukauden täysin syömättäkin, mutta nyt oon alkanu harrastamaan tuota 1krt/vko yöllä syömistä ja nuokin ylle listaamani syömiset syön ehdottoman salassa muilta, koska häpeän toisten nähden syömistä niin paljon.
itse kanssa joskus yöllä syön kamalia määriä kukkakaalia tai parsakaalia jos en saa unta ja nälkä yllättää