”Suomen tulokset OECD-vertailussa puhdistavat maatalouden ympäristöohjelmien tahrattua mainetta.”
Ympäristökysymykset ovat jo parikymmentä vuotta ohjanneet keskeisesti maataloustuotantoa ja -politiikkaa. Myös tarve tähän on ollut suuri viljelytapojen ja tuotantorakenteen muuttuessa nopeasti.
Viljelijät ovat ottaneet ympäristöhaasteet vakavasti. Valtaosa tiloista on osallistunut maatalouden ympäristöohjelmiin koko ohjelmien historian ajan.
Herrojen ja rouvien puhuessa ympäristöseminaareissaan, maatiloilla on tehty aivan käytännössä mittavia muutoksia tuotantotapoihin, jotta sinänsä välttämätön ruuantuotanto kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Tästä huolimatta vesistöjen ravinnekuormista syytettyjen aitioon talutetaan aina ensimmäisenä maatalous.
OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään."
Ympäristökysymykset ovat jo parikymmentä vuotta ohjanneet keskeisesti maataloustuotantoa ja -politiikkaa. Myös tarve tähän on ollut suuri viljelytapojen ja tuotantorakenteen muuttuessa nopeasti.
Viljelijät ovat ottaneet ympäristöhaasteet vakavasti. Valtaosa tiloista on osallistunut maatalouden ympäristöohjelmiin koko ohjelmien historian ajan.
Herrojen ja rouvien puhuessa ympäristöseminaareissaan, maatiloilla on tehty aivan käytännössä mittavia muutoksia tuotantotapoihin, jotta sinänsä välttämätön ruuantuotanto kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Tästä huolimatta vesistöjen ravinnekuormista syytettyjen aitioon talutetaan aina ensimmäisenä maatalous.
OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään."
Vastaukset 8
Vanhimmat
.,....,.,.,
-
Tarkoitat ilmeisesti tätä raporttia:
http://www.oecd.org/dataoecd/44/26/40678331.pdf
Analysoidaanpa tarkemmin vaikkapa taulukkoa sivulla 51 joka on typpitaseet. Muutamia poimintoja typpeä per hehtaari 90-92 ja 02-04 ja vähennys-%
Suomi 83 / 55 / -34
Ranska 63 / 54 / -16
Ruotsi 57 / 48 / -16
Tanska 178 / 127 / -29
Englanti 56 / 43 / -23
Saksa 145 / 113 / -22
Mitäpä nuo luvut maanviljelyä ymmärtävälle kertovat? Ensinnäkin sen että meillä lähtötaso satotasoon nähden ollut todella korkea. Vertailu vaikkapa Ruotsiin jossa kuitenkin satotaso 1000-2000 kg/ha suurempi niin heillä on lähtötaso kg N / ha 90-92 ollut suurinpiirtein sama kuin se taso mihin meillä on päästy nyt vasta 02-04. Ja kun satotasoero huomioidaan niin typpitase on heillä merkittävästi parempi. Samoin Englanti ja Ranska. Tanska on oma lukunsa, intensivinen kotieläintalous tuottaa runsaasti typpeä.
Mutta kaiken kaikkiaan raportin luvuista voi nähdä että vaikka meillä tuo vähennys-% on suurimpien joukossa niin syynä on pitkälti se että meillä lähtötaso muihin nähden satotaso huomioiden on ollut järkyttävän korkea. Eli muilla on lähtötilanne ollut merkittävästi parempi kuin meillä. Kun asiat ovat huonosti niin prosentuaalisia parannuksia on helpommin saatavissa kuin silloin kun asiat ovat jo lähtökohtaisesti kunnossa. Tämä näkyy myös kaaviosta sivulta 57 jossa on typen käytön tehokkuus. Meillä lähtötaso järkyttävän alhainen muihin nähden ja nyt aletaan vasta olla muiden tasolla.
Sama juttu fosforissa, taulukko löytyy sivulta 58 ja vastaavat luvut kuin typellä
Suomi 20 / 8 / -60
Ruotsi 5 / 2 / -65
Eli meillä ei ole vielä edes saavutettu sitä tasoa joka oli Ruotsissa lähtötaso. Mutta että kaiken kaikkiaan niin vaikka nuo prosentuaaliset parannukset meillä ovat suuria niin koska meillä on lähtötaso ollut merkittävästi huonompi kuin muilla niin vasta nyt aletaan lähestyä muiden tasoa. Tämä näkyy hyvin tuosta fosforin hyväksikäytön kertovasta taulukosta sivulla 61.
Onhan Suomi noissa taulukoissa esim. typpitaseessa ja fosforitaseessa parempi kuin OECD keskiarvo, tai parempi kuin EU keskiarvo, tai parempi kuin Norja tai Tanska. Se kai ei ole mikään ihme että Ruotsi voittaa Suomen tässäkin kisassa, kiinnostaisi tietää yksikin asia missä näin ei asia olisi, sieltähän tänne mallia haetaan joka asiassa.
"Onhan Suomi noissa taulukoissa esim. typpitaseessa ja fosforitaseessa parempi kuin OECD keskiarvo, tai parempi kuin EU keskiarvo, tai parempi kuin Norja tai Tanska."
Katsohan vähän noita lukuja uudestaan... Vai osaatko numerot ja niiden järjestyksen kuinka hyvin? Katso sivulta 61 Figure 1.2.11 niin huomaat että Suomi on heikompi kuin OECDn keskiarvo tai EUn keskiarvo ja heikompi kuin Tanska. Norjaa parempia sentään ollaan...
Nyt oli kyse taseista kg/ha joita tuo Q-viljelijäkin lähti vertaamaan, niin siitä lähtökohdasta Suomi on parempi kuin vaikkapa OECD tai EU keskiarvo tai Norja tai Tanska. Ja nyt kun taseet näytti liian hyviltä Suomen kannalta, niin kaivettiin esiin fosforihyötysuhdekäppyrä. Typpihyötysuhdekäppyrään ei tietenkään viitattu, siinähän Suomi on paremmin sijoittunut.
Mutta summa summarum, aika lailla keskivaiheille Suomi noissa taulukoissa sijoittuu, ei voi sanoa hyväksi eikä huonoksi, ja taseet ovat kymmenessä vuodessa oleellisesti parantuneet niin meillä kuin muuallakin. Ja todennäköisesti tilanne on tällä hetkellä vielä parempi, koska taulukot perustuvat noin kymmenen - kaksikymmentä vuotta vanhaan dataan.
Tase ja hyötysuhde kertovat täysin saman asian. Toinen vain kertoo kiloissa sen mikä on yliljäämä ja toinen prosenteissa joko sen paljonko on saatu jäämään satoon tai paljonko on jäänyt ylijäämäksi. Prosentti lasketaan tuosta taseesta. Mutta että järjestyksen pitäisi olla suurinpiirtein sama molemmissa kun katsotaan lukuja ja se tarkoittaa että Suomi sijoittuu selkeästi OECDn keskiarvon ja EUn keskiarvon huonomalle puolelle.
-