Talousrikollisuuden Virke-projektin mukaan harmaan talouden arvo on noin 4,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, eli noin viisi miljardia euroa vuodessa. Kokonaisvahingot nousevat miljardeihin ja siksi olisi tärkeää lisätä valvontaa ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä myös kaupunkien toimesta.
Helsingin tarkastuslautakunnan joulukuun 2010 raportin mukaan Helsinki menettää verotuloja harmaan talouden vuoksi 67-74 miljoonaa euroa. Lisäksi osa noin 41 miljoonan euron toimeentulotuesta menee ansiotuloa pimeästi ansaitseville. Lehtitietojen mukaan Espoossa tilanne ei taida juurikaan olla parempi, jossa kaupungin rahaa valuu harmaalle taloudelle. Vantaalla, jossa tavara- ja palveluhankintoihin käytettiin 540 miljoonaa euroa vuonna 2009, ei vastaavaa selvitystä vielä ole tehty. Hakunilan uimahallin urakkaketjun epäselvyydet on hyvä muistutus kilpailutuksen ja hankintojen sudenkuopista. Erilaiset selvitykset on tarpeen Vantaallakin.
Vantaan kaupunginvaltuusto käsitteli (7.2.) harmaan talouden ehkäisemisen aloitettani, jonka oli allekirjoittanut myös 25 muuta valtuutettua. Kaupunginhallituksen vastauksessa oli paljon proosaa eri toimialojen näkökulmasta harmaan talouden torjumiseksi. Hyvänä pidin sitä, että Kehärata-hankkeen kaikilta urakoitsijoilta vaaditaan neljännesvuosittain kattavat luettelot työntekijöistä, ja nämä luettelot toimitetaan verottajalle. Hyvä on myös vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan periaate. Vuokratyövoiman osalla toimitaan sellaisten sopimusosapuolten kanssa, joiden toiminta on vakiintunutta tai joiden kanssa on toimittu pitkään.
Tilakeskus, jonka 195 miljoonan talousarvion vastuulla on lähes 80 miljoonan peruskorjaus- ja uudisrakentaminen, ei Kehärata-hankkeen mukaista tai muuta tehokasta harmaan talouden ehkäisemisen lisätoimenpidettä ole vielä keksitty. Tilaajavastuulain vaatimat minimiselvitykset, kaupungin hankintaohjeet tai toimialojen harmaan talouden ehkäisemisen toimenpiteiden seurannan raportointi tarkastuslautakunnalle on uusi askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittääkö se? Kaupunginhallitus olisi rohkeasti voinut esittää aloitteen mukaisesti pääurakoitsijoita noudattamaan tilaajavastuulakia kaikkien aliurakoitsijoiden kohdalla, edes kokeiluluonteisesti. Tällöin pääurakoitsija tarkistaisi tilaajavastuulain mukaiset selvitykset koko urakkaketjusta. Tällainen pilottikokeilu on ajankohtaista ja kaupunkia koskeva hankintaohjetta tulisi uudistaa, lisää vaatimuksia palvelutarjoajan ja urakoitsijan alihankkijoiden valintaan.
Pääurakoitsija tai palvelun tarjoaja ja työn tilaajana Vantaa pystyisi ennaltaehkäisemään harmaata taloutta helposti ja edullisesti. Ei hyväksytä ketjun alapäähän toimijoiksi juuri uusia toiminnan käynnistäneitä ns. pöytälaatikkoyrityksiä, jos kokemusta työstä ja taloudellisen vastuun kannosta ei pystytä riittävästi osoittamaan. Harmaan talouden torjuntaan tuleekin seuraavan hallituksen antaa lisäresursseja erityisesti verottajalle ja poliisille. Valtion toimia odotellessa metropolialueen kunnat voisivat uudistetuin toimin antaa tukensa rehellisesti työtä tekeville yrityksille ja viestiä muulle maalle; ”harmaaseen talouteen suhtaudutaan vakavasti”.
244
http://www.mikaniikko.fi
http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Helsingin tarkastuslautakunnan joulukuun 2010 raportin mukaan Helsinki menettää verotuloja harmaan talouden vuoksi 67-74 miljoonaa euroa. Lisäksi osa noin 41 miljoonan euron toimeentulotuesta menee ansiotuloa pimeästi ansaitseville. Lehtitietojen mukaan Espoossa tilanne ei taida juurikaan olla parempi, jossa kaupungin rahaa valuu harmaalle taloudelle. Vantaalla, jossa tavara- ja palveluhankintoihin käytettiin 540 miljoonaa euroa vuonna 2009, ei vastaavaa selvitystä vielä ole tehty. Hakunilan uimahallin urakkaketjun epäselvyydet on hyvä muistutus kilpailutuksen ja hankintojen sudenkuopista. Erilaiset selvitykset on tarpeen Vantaallakin.
Vantaan kaupunginvaltuusto käsitteli (7.2.) harmaan talouden ehkäisemisen aloitettani, jonka oli allekirjoittanut myös 25 muuta valtuutettua. Kaupunginhallituksen vastauksessa oli paljon proosaa eri toimialojen näkökulmasta harmaan talouden torjumiseksi. Hyvänä pidin sitä, että Kehärata-hankkeen kaikilta urakoitsijoilta vaaditaan neljännesvuosittain kattavat luettelot työntekijöistä, ja nämä luettelot toimitetaan verottajalle. Hyvä on myös vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan periaate. Vuokratyövoiman osalla toimitaan sellaisten sopimusosapuolten kanssa, joiden toiminta on vakiintunutta tai joiden kanssa on toimittu pitkään.
Tilakeskus, jonka 195 miljoonan talousarvion vastuulla on lähes 80 miljoonan peruskorjaus- ja uudisrakentaminen, ei Kehärata-hankkeen mukaista tai muuta tehokasta harmaan talouden ehkäisemisen lisätoimenpidettä ole vielä keksitty. Tilaajavastuulain vaatimat minimiselvitykset, kaupungin hankintaohjeet tai toimialojen harmaan talouden ehkäisemisen toimenpiteiden seurannan raportointi tarkastuslautakunnalle on uusi askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittääkö se? Kaupunginhallitus olisi rohkeasti voinut esittää aloitteen mukaisesti pääurakoitsijoita noudattamaan tilaajavastuulakia kaikkien aliurakoitsijoiden kohdalla, edes kokeiluluonteisesti. Tällöin pääurakoitsija tarkistaisi tilaajavastuulain mukaiset selvitykset koko urakkaketjusta. Tällainen pilottikokeilu on ajankohtaista ja kaupunkia koskeva hankintaohjetta tulisi uudistaa, lisää vaatimuksia palvelutarjoajan ja urakoitsijan alihankkijoiden valintaan.
Pääurakoitsija tai palvelun tarjoaja ja työn tilaajana Vantaa pystyisi ennaltaehkäisemään harmaata taloutta helposti ja edullisesti. Ei hyväksytä ketjun alapäähän toimijoiksi juuri uusia toiminnan käynnistäneitä ns. pöytälaatikkoyrityksiä, jos kokemusta työstä ja taloudellisen vastuun kannosta ei pystytä riittävästi osoittamaan. Harmaan talouden torjuntaan tuleekin seuraavan hallituksen antaa lisäresursseja erityisesti verottajalle ja poliisille. Valtion toimia odotellessa metropolialueen kunnat voisivat uudistetuin toimin antaa tukensa rehellisesti työtä tekeville yrityksille ja viestiä muulle maalle; ”harmaaseen talouteen suhtaudutaan vakavasti”.
244
http://www.mikaniikko.fi
http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Harmaa talous on normaalin terveen kansantalouden osa. Kun harmaa talous pidetään jossain kurissa ja kansalaisten veronmaksumotiivi on kunnossa, niin nollatoleranssi kääntyy itseään vastaan. Jokaiseen kotiin voidaan asentaa "turvallisuuskamera", mutta halutaanko elää sellaisessa yhteiskunnassa?
Kreikka ja Kreikan kaltaiset maat, jossa 40% BKT:sta pyörii taskusta taskuun on taas ihan toinenen tarina.