On 1950-luvun rintamamiestalo, purueriste, lämmöt karkaa harakoille, vuorilaudoitus höylätystä paneelilaudasta, voiko lisäeristyksen tehdä tämän päälle niin, että lyö koolaukset, esim. 2x2 tuumaa ,niiden väliin eriste, jokin hengittävä materiaali, esim. puukuitulevy, ja sitten päälle uusi vuorilaudoitus. Ei tarvitsisi purkailla mitään.
olis suhteellisen nopea ja edullinen tapa tehdä lisäeristys, ja mikä tärkeintä, rakenteen hengittävyys säilyisi, nythän purueriste on hyvin hengittävä rakenne, eikä olis mitään järkeä laittaa joitain mineraalivilla tai polyuretaanieristettä, eikä tietenkään mitään höyrysulkuja ulkoiseen lisäeristeeseen, korkeintaan vois lyödä parin sentin lisäkoolauksen koolinkien päälle, jotta tulusi eristeen ja uuden vuorilaudan väliin ilmarako, tällaista siis suunnittlelen tulevan kesän hommaksi.
Lisäeristys ulkovuorauksen päälle?
61
3717
Vastaukset
selostamasi on riskirakenne, onko nykyisen ulkovuorauksen höyrynläpäisevyys tiedossa?
Ja onko se riittävä, vesihöyryn läpäisevyys pitäisi kasvaa sisältä ulospäin
erityisen suuri riski on niillä "hengittävyys"-taikauskoisilla, jotka eivät pistä _sisäpuolelle_ höyrysulku(muovi)a eli päästävät sisäilman kosteuden rakenteisiin (vai merkitseekö heillä "hengittävyys" että seinän sisältä hönkii jotain huoneilmaan? Eivät suostu kertomaan...)
riskittömämpi olisi sisäpuolinen eristys oikein toteutettuna (höyrytiivis, ei liian paksu)- Rintsukkaremontoija
Hengittävyys -taikausko ei ole mitään taikauskoa, vaan fysikaalisia lainalaisuuksia.
Huone on kuin toinen vaate, sen pitää hengittää, eihän kukaan pue päälleen muovisia vaatteitakaan, miksi siis talon seiniinkään pitäisi laittaa muovikalvoa??
Arkkitehti Panu Kaila sanoi Wanhat Puurakennukset - seminaarissa:
Höyrysulkuja ja moderneja tiiviitä materiaaleja Kaila kiittää siitä, että hometaloja paljastuu aina vain lisää
.
-Höyrysulkuinen rakenne huonontaa ilmanlaatua. Huone on kuin toinen vaate, sen pitää hengittää.
Höyrysulku ja koneellinen ilmanvaihto ovat terveellisen asumisen ja perinteisen rakentamisen puolesta puhuvalle Kailalle kauhistus.
50-luvun talo on ersitettty purulla, joten uusikin eriste pitäisi olla purua, kutterinlastuia tai muuta puupohjaista eristettä tai sitten pellavaa, sekin käy.
Paljon on vanhohja taloja pilattu moderneilla korjaustoimenpiteillä, vanhasta ei saa uutta, se pitää ymmärtää, vanhaa taloa pitää remontoida varovasti, vanhan talon omilla ehdoilla, eikä käyttää vanhan talon remontoimiseen samoja materiaaleja,. joita käytetään uusien talojen rakentamiseen.
Ja jos remontoidaan sisäpuolelta, niin ei höyrysulkua missään tapauksessa, vaan pinkopahvia ilmansulkupaperiksi.
http://www.talotori.net/okorjausenergia.php - uskonto se on
Rintsukkaremontoija kirjoitti:
Hengittävyys -taikausko ei ole mitään taikauskoa, vaan fysikaalisia lainalaisuuksia.
Huone on kuin toinen vaate, sen pitää hengittää, eihän kukaan pue päälleen muovisia vaatteitakaan, miksi siis talon seiniinkään pitäisi laittaa muovikalvoa??
Arkkitehti Panu Kaila sanoi Wanhat Puurakennukset - seminaarissa:
Höyrysulkuja ja moderneja tiiviitä materiaaleja Kaila kiittää siitä, että hometaloja paljastuu aina vain lisää
.
-Höyrysulkuinen rakenne huonontaa ilmanlaatua. Huone on kuin toinen vaate, sen pitää hengittää.
Höyrysulku ja koneellinen ilmanvaihto ovat terveellisen asumisen ja perinteisen rakentamisen puolesta puhuvalle Kailalle kauhistus.
50-luvun talo on ersitettty purulla, joten uusikin eriste pitäisi olla purua, kutterinlastuia tai muuta puupohjaista eristettä tai sitten pellavaa, sekin käy.
Paljon on vanhohja taloja pilattu moderneilla korjaustoimenpiteillä, vanhasta ei saa uutta, se pitää ymmärtää, vanhaa taloa pitää remontoida varovasti, vanhan talon omilla ehdoilla, eikä käyttää vanhan talon remontoimiseen samoja materiaaleja,. joita käytetään uusien talojen rakentamiseen.
Ja jos remontoidaan sisäpuolelta, niin ei höyrysulkua missään tapauksessa, vaan pinkopahvia ilmansulkupaperiksi.
http://www.talotori.net/okorjausenergia.phpOnko sulla nahkassa reikiä ja ilma kulkee suoraan kylkiluiden välistä keuhkoihin?
Yleensä nämä henkimaailman asioihin uskevat ei ymmärrä rakennusfysiikasta yhtään mitään. - Rinstukkaremontoija
uskonto se on kirjoitti:
Onko sulla nahkassa reikiä ja ilma kulkee suoraan kylkiluiden välistä keuhkoihin?
Yleensä nämä henkimaailman asioihin uskevat ei ymmärrä rakennusfysiikasta yhtään mitään.Laita sä vaan höyrysuluksi vaikka 10 mm teräslevy, ettei vaan kosteus karkaa mihinkään, kun sä niin sitä kosteutta rakastat.
- vai tätä tasoa...
Rinstukkaremontoija kirjoitti:
Laita sä vaan höyrysuluksi vaikka 10 mm teräslevy, ettei vaan kosteus karkaa mihinkään, kun sä niin sitä kosteutta rakastat.
0.4mm levy ajaa ihan saman asian.
Laita sinä vettä sinne purujen sekaan kun rakastat kosteutta.
Tollot!!
Siksihän se höyrysulku on silellä rakenteen sisäpinnassa että kosteus EI mene rakenteisiin. Sisäilmasta kosteus "hengitetään" hallitusti ulos ilmanvaihtokoneella.
- Joku vaan
50 mm eristettä lisää. Aika vähän ajattelit laittaa. Polyuretaanilla se riittäisi, mutta uretaani ei hengitä.
Hirsirakennuksiakin lisäeristetään ulkopuolelta hengittävällä rakenteella, joten kyllä menetelmä on ok. - joopajoopajoo
minä kyllä katsoisin panelien alle. purueristeillä on tapana mennä kasaan. jo ikkunoittesi alla saattaa olla 10-senttiä eristämätöntä.
> ... 50 mm eristettä lisää. Aika vähän ajattelit laittaa
oli mielessä sanoa samaa ... soveltuisikohan kakkosnelos-vaakakoolaus, pikkiriikkisen tehostaisi eristävyyttä se, että ilma ei pääse "pyörimään" kuten ikkunalasien välissä lämpöä kuljettaen
minä kyllä porailisin reikiä siihen vanhaan ulkovuoraukseen ... ja tuulensuojaksi jotain erityisen tehokkaasti vesihöyryä läpäisevää
panelien poisto voisi estää seinän tarpeetonta paksunemista- paneloitsija
Kyllä se vanha ulkovuori pitää purkaa. alla on luultavasti vinolaudoitus ennen puruja, tai ainakin tervapahvi, joten purut rivät tipu mihinkään. Ilmaraoksi tuulensuojan ja ulkovuoren väliin vähintään 44 mm, tulee automaattissti jos haluat tehdä näyttävämmän ulkovuorauksen vaihtamalla paneloinnin suuntaa esim. ikkunalinjalla.
- Rajansa kaikella
Ei mitään purkaa.
Eikä valtavaa 44 mm väliä.
Lisäeristys mieluummin 100 mm.
Jos on rimoitus 50 mm koolaus ja sitten 75 mm pehmeä villa. (ulos) > Arkkitehti Panu Kaila sanoi …
Otaniemen R-osastolla talosuunnittelua opetti eräs arkkitehti. Hänelle esittelin harjoitustyöksi ottamaani äänieristetyn pienkerrostalon piirustuksia ja hän kommentoi, että "noin paksu välipohjalaatta painaa hirveän paljon, niin paljon että se romahtaa omasta painostaan"
! arkkitehdin mielestä paksu betonilaatta on HEIKOMPI kuin ohut betonilaatta !
"Sillä lailla!" sanoisi varmaan Niilo Tarvajärvi ... arkkitehdin ”järjen”juoksusta …> Hengittävyys -taikausko ei ole mitään taikauskoa, vaan fysikaalisia lainalaisuuksia
”hengittävyys”hössötys on hölynpölyä ja rakennusfysiikan perusalkeidenkin vastaista. Taikauskoksi se muuttuu kun ollaan näkevinään saavutetuksi jotain hyvää vaikka tulos on pikemminkin päinvastaista verrattuna siihen, mihin pitäisi pyrkiä
> Huone on kuin toinen vaate, sen pitää hengittää
talo EI OLE ”vaatekerta” jonka pitää läpäistä vesihöyryä
- rakentamismääräyskokoeman mukainen ilmanvaihto vie huoneista vesihöyryä
- vie monen mielestä liikaakin eli pakkasilla sisäilma olisi liian kuivaa
- rakenteiden sisään kosteutta ei pidä päästää
- höyrysulku on turvallisin tapa taata rakenteiden oikea toiminta
http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkimusraportit/Raportti129.pdf
- yllä linkki tutkimukseen josta näkyy, että kosteus eristeessä vähentää lämmöneristävyyttä jo ennen tiivistymistä, tosin vähän mutta kuitenkin
- kylmemmillä ilmoilla eristeessä jossain kohdassa kosteus tiivistyy ja siitä ulospäin lämmöneristävyys romahtaa (ja romahduksen jälkeen tiivistymiskohta siirtyy sisäänpäin jne)
rakennusfysiikan lainalaisuudet pätevät vanhoissakin rakennuksissa. Jos itse ei käsitä vesihöyryn diffusioilmiötä, voi pyytää apua joltain asioita ymmärtävältä. Kuvittelisin että kunnan rakennustarkastuskin neuvoo
panukailotuksella on pilattu paljon taloja ja vielä suurempi määrä taloja saatu kuluttamaan liikaa lämpöä
muutamat rakenteet saadaan toimimaan ilman höyrysulkuakin, mutta ei parhaalla mahdollisella tavalla. Perussääntö tällöin on että höyrynläpäisevyyden pitää kasvaa sisältä ulospäinpanukailottajat eivät osaa perustella "hengittävyys"hullutustaan, mutta toista kautta sain järkevämpää selostusta
MASSIIVIHIRSI "hengittää" merkityksessä KOSTEUDEN TASAAMINEN eli hirsi ottaa kosteutta huoneilmasta ja luovuttaa kosteutta huoneilmaan ... siis tässä ei tarkoiteta kaasujen kulkeutumista rakenteen _läpi_
eri asia sitten, miten tarpeellista tämä kosteusvaihtelujen tasaaminen on. Tarpeellisuus suhteutettuna lämpötalousmenetyksiin
(hirsiseinä sisälle avoimin hirsivälein on terveydelle haitallinen, tilkkeissä usein on mikrobikasvua yms.)- Hengitys infoa
Tulevaisuuden talot ei hengitä yhtään, ja miksi pitäisikään. Seinät tehdään tyhjiövaahdosta, alumiinista, lasista, teräksestä, muovista ja muita maatumattomia aineita käyttäen. Elikkä ei käytetä puuta, pellavaa, paperia, pahvia, eikä muutakaan maatuvaa ainetta. Seinät ja katot tehdään 100% ilmatiiviiksi molemmilta puolilta ja mitään hengitystä ei saa tapahtua seinän sisärakenteisiin, eikä myöskään lämpövuotoa. Unohtakaa ne Kailan opit, ne on mennyttä aikaa.
- älyhöyryä?
Mistä se kosteus tietää että pitää käydä hirressä ja palata huoneilmaa eikä saa menneä hirren läpi ulos?
Fysiikan lakien mukaisesti kosteuden suunta on höyryn suuremmasta osapaineesta kohti pienempää, eli sisältä ulos. Sitä ei myyntimiesten puheilla miksikään muuteta. Hengittävyys on ihan silkkaa sekidaa. - huiput sileeks
älyhöyryä? kirjoitti:
Mistä se kosteus tietää että pitää käydä hirressä ja palata huoneilmaa eikä saa menneä hirren läpi ulos?
Fysiikan lakien mukaisesti kosteuden suunta on höyryn suuremmasta osapaineesta kohti pienempää, eli sisältä ulos. Sitä ei myyntimiesten puheilla miksikään muuteta. Hengittävyys on ihan silkkaa sekidaa.> Mistä se kosteus tietää että pitää käydä hirressä ja palata huoneilmaa eikä saa menneä hirren läpi ulos?
Tällä on merkitystä vain ja ainoastaan kesällä, kun ulkoilman kosteus (g/kg) voi ajoittain olla korkea. Tasoittelee siis hieman huippuja ja voi siten helpottaa oloa sisällä.
Talvella vaivaavaan sisäilman kuivuuteen tämä EI auta. Rakenteen kosteuden "varaamiskapasiteetti" ei kertakaikkiaan riitä vuositasolla.
BTW, ihan saman saa aikaiseksi vaikka ns. kastellirakenteella. Höyrysulun sisäpuolelle vaan selluvillaa tms. hieman kosteutta sitovaa materiaalia.
- Panu-fani
Meillä on maassa tuhansia homeongelmista kärsiviä rakennuksia, jotka on rakennettu noudattamalla näitä virallisia rakennusmääräyksiä, silti ne ovat sairaita rakennuksia, jotain vikaa siis on rakennusmääräyksissä.
Ja kysessä on rakennuket, jotka on rakennettu 1970-2010 välisenä aikana.
Home ongelma on nykyajan ongelma, ei 1960-luvulla ja sitä enne tunnetttu lainkaan homeongelmaa, tämä älyttömän tiivis rakentaminen on syynä home ja kosteusongelmiin, kun rakenuksista tehdään pulloja, niin totta kai ongelmia syntyy.
Panu Kaila on oikeassa ja hänen vastustajansa ovat väärässä.
Läpäisevä, hengittävä rakenne pystyy parantamaan rakennuksen sisäilman kosteustilannetta, asumismukavuutta, ja myös aistein koettua ilmanlaatua.
Professori Panu Kaila sanoo, että tämä on tutkimuksin kiistatta todistettu.
Siksi hän pitää uskomattomana, että Suomessa rakennetaan yhä niin sairaita rakennuksia.
-Homekoulutkin on rakennettu voimassa olevien määräysten mukaan, hyvää rakennustapaa noudattaen ja terveyshaittoja välttäen.
Panu Kaila jatkaa;
-Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto on paras vaihtoehto. Koneellinen ilmanvaihto vaatii tiiviin pullotalon, mutta kuka meistä haluaa asua termospullossa.
Joo, laittakkaa te pullotalomiehet ne ilmanvaihtokoneenne pyörimään oikein hurjasti, että saatte sen kosteuden pois pullotalostanne, minun purueristeisessä rintamaiestalossa kosteus haihtuu seinän läpi ulkoilmaan, ei se sinne seinään jäää, taloni on rakennettu 1953 ja jos se kosteus olisi jäänyt seinän sisälle, niin talohan olis lahonnut jo aikoja sitten.- Mylsä
Edellinen kirjoittaja on oikeassa, hengittävässä rakenteessa kosteus haihtuu rakenteen läpi ulkoilmaan, ei se seinärakenteeseen jää, on mieletöntä väittää niin, johan silloin kaikki vanhat, nykyoppien mukaan väärin eristetyt talot olisivat lahonneet pystyyn muutamassa vuodessa.
Sen sijaan pullotalot tuntuvat kärsivän runsaasti kosteus ja homeongelmista. - vili65
Mylsä kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja on oikeassa, hengittävässä rakenteessa kosteus haihtuu rakenteen läpi ulkoilmaan, ei se seinärakenteeseen jää, on mieletöntä väittää niin, johan silloin kaikki vanhat, nykyoppien mukaan väärin eristetyt talot olisivat lahonneet pystyyn muutamassa vuodessa.
Sen sijaan pullotalot tuntuvat kärsivän runsaasti kosteus ja homeongelmista.Olet kyllä osin oikeassakin. Rintamamiestalojen rakenteen "terveellisyys" perustuu ohueeseen, olemattomaan eristeeseen. Lämpövuodot hoitavat rakenteiden kuivumisen. Niissäkin päästäisiin parempaan energiatehokkuuteen höyrysulun lisäyksellä sisäpintaan. Kauttaaltaan höyryä läpäisevä nykymääräysten mukainen talo homehtuisi nopeasti. Rakenteiden läpihengittävyys vain pahentaisi tilannetta.
- KKivelä
vili65 kirjoitti:
Olet kyllä osin oikeassakin. Rintamamiestalojen rakenteen "terveellisyys" perustuu ohueeseen, olemattomaan eristeeseen. Lämpövuodot hoitavat rakenteiden kuivumisen. Niissäkin päästäisiin parempaan energiatehokkuuteen höyrysulun lisäyksellä sisäpintaan. Kauttaaltaan höyryä läpäisevä nykymääräysten mukainen talo homehtuisi nopeasti. Rakenteiden läpihengittävyys vain pahentaisi tilannetta.
Näihin rintamamiestaloihin ei vaan voi laittaa höyrynsulkua purkamatta kaikkia sisäseiniä. Höyrynsulun täytyy olla täysin aukoton, eli ilmatiivis toimiakseen oikein eli sitä ei saa väliseinän-ulkoseinän tai väliseinän- katon liitokseen purkamatta seiniä.
- Linkkiä tulemaan
Tällaiseen taikauskoon on aina helppo vastata
"Professori Panu Kaila sanoo, että tämä on tutkimuksin kiistatta todistettu."
Voitko ystävällisesti lähettää edes yhden linkin tutkimustuloksiin, joista kirjoitat? Panun omat sadut eivät valitettavasti kelpaa.
Itsestäni on aika säälittävää, että lanseerataan tällaista taikauskoa, koska monet pilaavat talonsa taikauskon seurauksena.
Tällaista taikauskoa on esim.
"hengittävä rakenne pystyy parantamaan rakennuksen sisäilman kosteustilannetta". Jokainen voi hyvin laskea itse kuinka monta litraa päivässä pitäisi tuota kosteutta pakkaskautena seinistä haihtua, että sillä oli edes prosentin verran merkitystä. Talo olisi yksikertaisesti läpimätä.
"Koneellinen ilmanvaihto vaatii tiiviin pullotalon". Näillähän ei ole mitään tekemistä keskenään. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon voi hyvin lisätä hormin päähän tuulettimen, jolla vaihdetaan ilmaan esim. syksyllä, kun painovoimaisesti ei ilma tarpeeksi vaihdu. Ei tuulettimen lisääminen edellytä tiivistä taloa. Näinhän moneen rintsikkaan on tehtykkin jälkikäteen.
Sinänsä mielenkiintoista, että Suomessa 100- vuotiaista taloista on alle 1% pystyssä. Loput ovat lahonneet ja mädänneet. Kertonee jotain perinteisen rakentamisen pitkäikäisyydestä.
PS. Älykäs keskustelu vaatii sitä, että pystyy erottamaan asiat "Tie on märkä, sataa" ja "Sataa, tien on märkä". - joopa joo
"Meillä on maassa tuhansia homeongelmista kärsiviä rakennuksia, jotka on rakennettu noudattamalla näitä virallisia rakennusmääräyksiä, silti ne ovat sairaita rakennuksia, jotain vikaa siis on rakennusmääräyksissä."
Höpö höpö. Ongelmat on yleesä lähtöisin siitä että niitä määräyksiä ei noudateta ja tehdään itse oman pään mukaan väärin.
Höyrysulkuvuovit ovat saaneet ihan aiheetta huonon maineen, kun niitä on joskus 60 ja 70 luvulla käytetty väärin, juuri siksi että ei ole ymmärretty rakennusfysiikkaa.
Näitä palstoja lukiessa näee edelleen että suuri osa ei ymmärrä kosteuden käyttäytymistä ja kulkua rakenteissa, vaan uskoo sokeasti jonku höperön panokailottajan sepustuksia. En väitä että Kaila olisi itse ihan pihalla, mutta hänen kirjojaan lukeneet ainakin ovat. - Eli "hengittäviä"
Taitaa suurin osa homeongelmallisista taloista olla siltä aikakaudelta kun ei vielä käytetty höyrynsulkuja, vesieristyksistä nyt puhumattakaan.
- voi pälliä
Mylsä kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja on oikeassa, hengittävässä rakenteessa kosteus haihtuu rakenteen läpi ulkoilmaan, ei se seinärakenteeseen jää, on mieletöntä väittää niin, johan silloin kaikki vanhat, nykyoppien mukaan väärin eristetyt talot olisivat lahonneet pystyyn muutamassa vuodessa.
Sen sijaan pullotalot tuntuvat kärsivän runsaasti kosteus ja homeongelmista." hengittävässä rakenteessa kosteus haihtuu rakenteen läpi ulkoilmaan, ei se seinärakenteeseen jää,"
Olet pihalla kuin heinäseiväs.
Miten sille kosteudellä käy kun se rakennetta läpäistessään kohtaa pakkasta? Kyllä se kulku kuule tökkää siihen. - LTO seinässä
Eli "hengittäviä" kirjoitti:
Taitaa suurin osa homeongelmallisista taloista olla siltä aikakaudelta kun ei vielä käytetty höyrynsulkuja, vesieristyksistä nyt puhumattakaan.
> Taitaa suurin osa homeongelmallisista taloista olla siltä aikakaudelta kun ei vielä käytetty höyrynsulkuja
No, tosiaan. Ritsikat ovat eräs ongelmallisimmista talotyypeistä, mitä nykyään löytyy. Vaikka kailottajat muuta väittää.
Mutta on näitä ongelmia "muovitaloissakin". Esim. 70/80-luvun puurakenteiset, pienet, koulut ja päiväkodit ovat usein aika pommeja. Muovit on seinissä ... niinkuin periaatteessa. Käytännössä tuppaa vaan olemaan esim. seinän ja katon liittymä täysin auki, ei lainkaan limitystä, vaan parikymmentä cm ihan "luomuna". Ja muutenkin tais vielä 80-luvullakin olla varsin leväperäinen suhtautuminen saumojen limityksiin, läpivientien tiiviyteen yms. Silloin ajateltiin, että on ihan hyvä, että rakenteet vuotaa vähän. Saadaan (kon. poiston taloissa) korvausilma tätä kautta ja vieläpä "esilämmitettynä". Tätä kuvailtiin jopa eräänlaiseksi lämmöntalteenottoratkaisuksi.
Eli ne muovit on siellä vähän niinkuin muodon muoksi. Ja SILTI ei ole kaikki talot homeessa. Koska kestää ne rakenteet jonkin verran kosteusrasitusta = ei välttämättä tule vauriota, vaikkei höyrysulku olekaan absolut -tiivis. Toki mitä tiiviimpi, sitä parempi. Enemmän varmuusmarginaalia, vähemmän ilmavuotoja rakenteista, pienempi energiankulutus. - eljii
voi pälliä kirjoitti:
" hengittävässä rakenteessa kosteus haihtuu rakenteen läpi ulkoilmaan, ei se seinärakenteeseen jää,"
Olet pihalla kuin heinäseiväs.
Miten sille kosteudellä käy kun se rakennetta läpäistessään kohtaa pakkasta? Kyllä se kulku kuule tökkää siihen.> Miten sille kosteudellä käy kun se rakennetta läpäistessään
> kohtaa pakkasta? Kyllä se kulku kuule tökkää siihen.
??? Keväällä valtaosa lumesta häipyy haihtumalla
MUTTA tutvallisinta on olla päästämättä sisäilman kosteutta seinän sisään
- dauphine
Laitan minun tosi vanhaan purueristeiseen torppaani lisäeristeeksi sisäpuolelle 2x25mm haltexin. Sisäpuolella on nyt huonokuntoiset paperitapetit (ei muovipintaiset). En ole kuullut kokemuksia tällaisesta rempasta. Sittempähän sen nään noin vuoden päästä.
- Oikea rakenne
Katsokaapas tuolta.
Ulkoverhous, tuulensuoja ja purut pois.
Ristikoolaus, ekovilla, tuulensuoja, rimat ja uusi ulkoverhous tilalle.
Lukekaa perustelut, vanha rakenteen on hengitettävä.
http://www.ekovilla.com/puruseinan-lisaeristys.php- harvenee ulosopäin
Missä siellä luki saanaakaan hengittämisestä?
- Muutama sananen
harvenee ulosopäin kirjoitti:
Missä siellä luki saanaakaan hengittämisestä?
- Kaunis päivä ulkona
Muutama sananen kirjoitti:
Siis oletko tosissasi???
"Suoritetuissa kuluttajatutkimuksissa puukutueristeen hengittävyyden ja ympäristöystävällisyyden on koettu olevan aivan omaa luokkaansa"
Eli kuluttajilta kystyty hengitettävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Nyt voisi aivan itse yrittää ajatella. - Niin muuten on
Kaunis päivä ulkona kirjoitti:
Siis oletko tosissasi???
"Suoritetuissa kuluttajatutkimuksissa puukutueristeen hengittävyyden ja ympäristöystävällisyyden on koettu olevan aivan omaa luokkaansa"
Eli kuluttajilta kystyty hengitettävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä. Nyt voisi aivan itse yrittää ajatella.On siellä enemmänkin tekstiä
http://www.ekovilla.com/rakennusfysiikkaa.php
- Rintsukkaremontoija
Ei tuossa ohjeessa suinkaan neuvota vanhoja purueristeitä poistamaan ,eihän siinä olis mitään järkeä, kun on kyse lisäeristämisestä, täytyy sitten vain poistaa vanha ulkovuoraus, ja teenkin lisäeristyksen tuon ohjeen mukaan, vaikuttaa toimivalta tavalta tehdä lisäeristys minunkin rintamamiestalooni.
- Kaksi vaihtoehtoa
Joo, siihen on kaksi vaihtoehtoa, juuri noin kuin ohjeissa tai sitten niinkuin monella raksalla jossa olen ollut, että vinolaudoitus on poistettu tekemällä purkusahalla viillot pystykoolausten molemminpuolin, tai sitten aukkoja ylös, keskelle ja alas.
Tällöin purut tipahtaa alas kalikoineen päivineen, ja siitä kauhalla siirtolavalle ja kaatikselle.
Näin saadaan täysin saumaton ristivilloitus sisällä olevasta pinkopahvista tuulensuojalevylle asti.
On tietysti hieman kalliimpi, mutta on myös parempi.
Seinätkin voi oikaista, koska vanhassa talossa ne tuppaa olemaan kieroja.
Kaikki työt saat kotitalousvähennykseen, joten esim. 5000€:sta saat takaisin 3000€ - kysymys?
Kaksi vaihtoehtoa kirjoitti:
Joo, siihen on kaksi vaihtoehtoa, juuri noin kuin ohjeissa tai sitten niinkuin monella raksalla jossa olen ollut, että vinolaudoitus on poistettu tekemällä purkusahalla viillot pystykoolausten molemminpuolin, tai sitten aukkoja ylös, keskelle ja alas.
Tällöin purut tipahtaa alas kalikoineen päivineen, ja siitä kauhalla siirtolavalle ja kaatikselle.
Näin saadaan täysin saumaton ristivilloitus sisällä olevasta pinkopahvista tuulensuojalevylle asti.
On tietysti hieman kalliimpi, mutta on myös parempi.
Seinätkin voi oikaista, koska vanhassa talossa ne tuppaa olemaan kieroja.
Kaikki työt saat kotitalousvähennykseen, joten esim. 5000€:sta saat takaisin 3000€Miten talon jäykkyys on huolehdittu riittäväksi kohteessa, josta vinolaudoitus on poistettu?
- Vastaus kysymykseen
kysymys? kirjoitti:
Miten talon jäykkyys on huolehdittu riittäväksi kohteessa, josta vinolaudoitus on poistettu?
Terve
Arvasin että kysyt seuraavaksi tuon.
Pura ensin yksi seinä pinkopahville asti, tee nurkkiin L-mallinen jäykkä rakenne, laita 2"2" vaakakoolaus kiilojen kanssa seinä oikaisten ja sitten vinoreivat alhaalta keskeltä ylänurkkiin päin.
Tee sitten sama homma muille seinille yksi kerrallaan.
Tässä vaiheessa voit muuttaa ulkoseinien sähköistykset uppoasenteisiksi.
Sitten tulee puhallusauto ja ruiskuttaa kaikki välit täyteen villaa.
Poista yhdeltä seinältä vinoreivat yksi kerrallaan ja laita tuulensuojalevyt paikalleen ja vinoreivat takaisin.
Toista tämä homma muille seinille yksi kerrallaan.
Tämän jälkeen ulkoverhous seinä kerrallaan rullanaulaimella, niin ei tarttee koko ajan lisätä kampoja.
Näin tulee sama rakenne kuin uusissa taloissa mutta ilman höyrysulkua.
Eihän uusiakaan taloja laudoiteta vinosti umpeen.
Toimii.... - Lisäys äskeiseen
Vastaus kysymykseen kirjoitti:
Terve
Arvasin että kysyt seuraavaksi tuon.
Pura ensin yksi seinä pinkopahville asti, tee nurkkiin L-mallinen jäykkä rakenne, laita 2"2" vaakakoolaus kiilojen kanssa seinä oikaisten ja sitten vinoreivat alhaalta keskeltä ylänurkkiin päin.
Tee sitten sama homma muille seinille yksi kerrallaan.
Tässä vaiheessa voit muuttaa ulkoseinien sähköistykset uppoasenteisiksi.
Sitten tulee puhallusauto ja ruiskuttaa kaikki välit täyteen villaa.
Poista yhdeltä seinältä vinoreivat yksi kerrallaan ja laita tuulensuojalevyt paikalleen ja vinoreivat takaisin.
Toista tämä homma muille seinille yksi kerrallaan.
Tämän jälkeen ulkoverhous seinä kerrallaan rullanaulaimella, niin ei tarttee koko ajan lisätä kampoja.
Näin tulee sama rakenne kuin uusissa taloissa mutta ilman höyrysulkua.
Eihän uusiakaan taloja laudoiteta vinosti umpeen.
Toimii....Lisään äskeiseen vielä sen verran että paukase runkonaulaimella vaakakoolaukset jokaisesta kiinnityspisteestä kahdella galvanoidulla 10cm naulalla kiinni, nämä 500 naulaparia sitoo paremmin kuin yhdellä naulalla tehtynä.
Ulkonurkkien L-rakenteen sisälle jos laitat vielä 2"2" kalikat sinne L:n sisälle eli ulospäin, molemmista suunnista tikutettuna niin eikun vaan paranee. - Vielä lisäys
Lisäys äskeiseen kirjoitti:
Lisään äskeiseen vielä sen verran että paukase runkonaulaimella vaakakoolaukset jokaisesta kiinnityspisteestä kahdella galvanoidulla 10cm naulalla kiinni, nämä 500 naulaparia sitoo paremmin kuin yhdellä naulalla tehtynä.
Ulkonurkkien L-rakenteen sisälle jos laitat vielä 2"2" kalikat sinne L:n sisälle eli ulospäin, molemmista suunnista tikutettuna niin eikun vaan paranee.Linkissä vielä lisätietoa
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Ja vielä sen verran että koneellinen ilmanvaihto ei vaadi höyrynsulkua, mutta höyrynsululla ympäriinsä vuorattu talo vaatii koneellisen ilmanvaihdon, nämä on kaksi täysin eri käsitettä.
Remontikohteissa ei saada tehtyä yhtenäistä höyrynsulkua muuten kuin poistamalla ulkoseinissä kiinni olevat väliseinät, sekä kaikki pintamateriaalit niin seinistä kuin myös ylä- ja alapohjasta. - Koljosen tiekiista
Vielä lisäys kirjoitti:
Linkissä vielä lisätietoa
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Ja vielä sen verran että koneellinen ilmanvaihto ei vaadi höyrynsulkua, mutta höyrynsululla ympäriinsä vuorattu talo vaatii koneellisen ilmanvaihdon, nämä on kaksi täysin eri käsitettä.
Remontikohteissa ei saada tehtyä yhtenäistä höyrynsulkua muuten kuin poistamalla ulkoseinissä kiinni olevat väliseinät, sekä kaikki pintamateriaalit niin seinistä kuin myös ylä- ja alapohjasta.Aika järjettömän isotöinen ja ilmeisen kallis ja aikaa viepä remontti jonkun höyrysulun asentamisen takia tuollainen savotta vanhassa talossa.
Saavutetaanko muka sillä höyrysulun laitolla niin paljon etua, että ylipäätänsä kannattaa moiseen suururakkaan ryhtyä, Okei, olen amatööri näissä remonttiasioissa, mutta epäilen, että ei ole hintansa vääri tuollaine remontti höyrysulun takia. - Koljoselle
Koljosen tiekiista kirjoitti:
Aika järjettömän isotöinen ja ilmeisen kallis ja aikaa viepä remontti jonkun höyrysulun asentamisen takia tuollainen savotta vanhassa talossa.
Saavutetaanko muka sillä höyrysulun laitolla niin paljon etua, että ylipäätänsä kannattaa moiseen suururakkaan ryhtyä, Okei, olen amatööri näissä remonttiasioissa, mutta epäilen, että ei ole hintansa vääri tuollaine remontti höyrysulun takia.Tajusit oikein, siksi minä tuon asian esille otinkin, eli ei mitään järkeä
- lisäeristäjä
Pura ulkolaudoitus.
Syy siihen että ulkolaudoituksen ja nykyisen purueristeen väliin luultavasti jää jonkinlainen ilmarako. Silloin ulkoseinän keskelle jäävä ilmarako jakaa eristeen sisäeristeeseen ja ulkoeristeeseen. Lisäeristeen vaikutus vähenee tai jopa häviää jos sen alla on ilmarako.
Toisaalta, näkemättä on paha antaa mitään kunnon ohjeita. - TeeKunnollaJosTeet
Mutta eikös sulla ole nyt tuuletusrako puruseinän vinolaudoituksen ja ulkovuorauksen välissä? Jos eristät ulkovuorauksen ulkopuolelta, niin siitä on suunnilleen yhtä paljon hyötyä kuin että pinoat ne villat pihalle kasaan.
Kyllä se uusi eriste pitää saada suoraan vanhan jatkoksi, eikä tuletusraon väärälle puolelle. Hommaan on turha ryhtyä ellei ulkovuoraus ole remontin tarpeessa.
Eristeen ulkokerrokseen ei todellakaan laiteta mitään höyrysulkuja, sen pitää olla sisäpinnassa.
Rintsikoita on kyllä rekennettu niinkin että ulkopuolella on bitumi, toivottavasti nämä on kuitenkin jo lahonneet pois käytöstä. "perinnerakentamiselle" jostain syystä halutaan antaa
riskirakentamisen tai väärinrakentamisen merkitys. Miksiköhän? Myös
oikealla ja turvallisella rakentamistavalla on perinteitä:
oma purueristetty taloni (vm 1955) on varustettu hyvällä
kosteussululla, taisin pikkupoikana itsekin olla asentelemassa
alumiinipapereita seiniin sisäpuolelle.
ilmanlaatu talossani on erinomainen ... tietysti, sillä sisäilman
laatu riippuu ilmanvaihdon riittävyydestä eikä siitä, päästänkö
sisäilman kosteutta rakenteiden sisään
sisäilmassa on kosteutta luokkaa 5 gramma / ilmakilo. Normien
mukaisella ilmanvaihdolla sitä poistuu ulos vajaa kilo tunnissa.
Minulla siis savupiipun ilmahormistasuuri ihme, että "homekouluja" ja muita kosteuden pilaamia rakennuksia ei ole nykyistä enempää. Edellisessä asuinpaikassani katselin vastapäisen asuinkorttelin kerrostalotyömaita. Siellä vaan sateessa ja tuiskussa tarvikkeet ja keskeneräinen rakennus kunnolla kasteltiin. Ei saisi tuulensuojakerrostakaan olla seinissä jotta ne kosteudet ajoissa haihtuisivat. Haihtuuko välipohjista monessakaan vuodessa?
sanontahan onkin että ei ensimmäisen lämmityskauden lämmönkulutuksesta voi ennustaa tulevia vuosia kun se eka vuosi menee rakenteiden kuivattamiseen
ei taida rakennustarkastajat valvoa muuta kuin rakenteiden lujuutta?- Faktoja kehiin
Lukekaapas vielä tämä
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php- Linkkiä tulemaan
Mitäköhän haluat tuolla sanoa?
Että kaikki mitä myyjä sanoo on totta?
Fakta nyt lienee kuitenkin se, että eristävyys kaikilla villoilla on samaa luokkaa oli kyseessä sitten lasi-, kivi-, tai ekovilla. Niillä ei siis ole mitään käytännön eroa eristävyydessä. Eristävyyshän syntyy käytännössä villan välissä olevasta ilmasta, eikä itse villalla ole tuossa paljoakaan merkitystä.
Lähteiksi voi kuukkelilla hakea vaikka motivan, VTT:n ym. sivuilta.
Toinen asia on tämä hengittävyys. Kun kosteus kulkeutuu kosteasta kuivempaa, niin ulkoseinässä, tai katossa on suuntana aina sisältä ulos. Sillä, että sisäilman kosteus jotenkin tasoittuu ulkoseinän materiaalilla ei ole mitään merkitystä. Lähteeksi peruskoulun fysiikka ja maalaisjärki.
Sisäseinissä oleva materiaali voi sitoa kosteutta itseensä ja niistä vapautuva kosteus palautuu sisäilmaan. Ainoa missä kosteuden sitoamisesta voisi jotain hyötyä olla. Tässä taasen suhde on hyvä ymmärtää. Jos esim. halutaan nostaa 1%- yksikkö sisäilman kosteutta, eli kosteusprosentti 20%=> 21%, niin se tarvitsee kosteutta 0,2g/kuutio ilmaa. Ei tunnu paljolta ja kuution ilmamäärään tuollainen voi helposti kosteutta lisätä. Otetaanpa talon koko huomioon esim. 140m2 ja huonekorkeus 2,5m, eli kuutioita 350m3. Ilmaa vaihdetaann kerran kahdessa tunnissa kyseinen määrä, eli tunnissa kosteutta tarvitaan 0,2g x 175 = 35g. Tuntunee pieneltä. Vuorkokaudessa kuitenkin kosteutta pitäisi sisäseinistä haihtua melkein litra, eli 0,84 litraa. Saa jo aika märät seinät olla. Jos kostutetaan 200 päivän ajan, niin vettä pitäisi löytyä seinistä 170 litraa. Voidaan kai todeta, että jos seinistä tuollainen 170litraa vettä löytyy, niin ne ovat syksyllä aivan märät ja tuolla määrällä saataisin vaivainen prosenttiyksikkö ilmankosteutta ylöspäin. Sisäseiniin varautnut kosteus voi nostaa sisäilman kostuetta prosentin osia. Asialla ei siis ole yhtään mitään merkitystä.
Aivan huomautuksena, että painovoimaisessa talossa sisäilman kosteus talvena saatta vaipua lukemiin 10% ja hyvä olisi joku 25% ja siitä ylöspäin. Jotta tuollainen kosteusmäärä saataisiin sisäseinistä ilmaan, niin vettä pitäisi olla sisäseiniin varautuneena 2 500 litraa, eli 2,5 kuutiota. => Sisäilman laatuun ei rakenteisiin varautuneella kosteudella ole mitään merkitystä. - Lähden kahville
Linkkiä tulemaan kirjoitti:
Mitäköhän haluat tuolla sanoa?
Että kaikki mitä myyjä sanoo on totta?
Fakta nyt lienee kuitenkin se, että eristävyys kaikilla villoilla on samaa luokkaa oli kyseessä sitten lasi-, kivi-, tai ekovilla. Niillä ei siis ole mitään käytännön eroa eristävyydessä. Eristävyyshän syntyy käytännössä villan välissä olevasta ilmasta, eikä itse villalla ole tuossa paljoakaan merkitystä.
Lähteiksi voi kuukkelilla hakea vaikka motivan, VTT:n ym. sivuilta.
Toinen asia on tämä hengittävyys. Kun kosteus kulkeutuu kosteasta kuivempaa, niin ulkoseinässä, tai katossa on suuntana aina sisältä ulos. Sillä, että sisäilman kosteus jotenkin tasoittuu ulkoseinän materiaalilla ei ole mitään merkitystä. Lähteeksi peruskoulun fysiikka ja maalaisjärki.
Sisäseinissä oleva materiaali voi sitoa kosteutta itseensä ja niistä vapautuva kosteus palautuu sisäilmaan. Ainoa missä kosteuden sitoamisesta voisi jotain hyötyä olla. Tässä taasen suhde on hyvä ymmärtää. Jos esim. halutaan nostaa 1%- yksikkö sisäilman kosteutta, eli kosteusprosentti 20%=> 21%, niin se tarvitsee kosteutta 0,2g/kuutio ilmaa. Ei tunnu paljolta ja kuution ilmamäärään tuollainen voi helposti kosteutta lisätä. Otetaanpa talon koko huomioon esim. 140m2 ja huonekorkeus 2,5m, eli kuutioita 350m3. Ilmaa vaihdetaann kerran kahdessa tunnissa kyseinen määrä, eli tunnissa kosteutta tarvitaan 0,2g x 175 = 35g. Tuntunee pieneltä. Vuorkokaudessa kuitenkin kosteutta pitäisi sisäseinistä haihtua melkein litra, eli 0,84 litraa. Saa jo aika märät seinät olla. Jos kostutetaan 200 päivän ajan, niin vettä pitäisi löytyä seinistä 170 litraa. Voidaan kai todeta, että jos seinistä tuollainen 170litraa vettä löytyy, niin ne ovat syksyllä aivan märät ja tuolla määrällä saataisin vaivainen prosenttiyksikkö ilmankosteutta ylöspäin. Sisäseiniin varautnut kosteus voi nostaa sisäilman kostuetta prosentin osia. Asialla ei siis ole yhtään mitään merkitystä.
Aivan huomautuksena, että painovoimaisessa talossa sisäilman kosteus talvena saatta vaipua lukemiin 10% ja hyvä olisi joku 25% ja siitä ylöspäin. Jotta tuollainen kosteusmäärä saataisiin sisäseinistä ilmaan, niin vettä pitäisi olla sisäseiniin varautuneena 2 500 litraa, eli 2,5 kuutiota. => Sisäilman laatuun ei rakenteisiin varautuneella kosteudella ole mitään merkitystä.No, lue nyt kuitenkin nuo kaikki viisi linkkiä alusta loppuun, sitä tekstiä voi kelata
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/lisaeritys/ekovilla_colorado_study_fi.pdf
http://www.ekovilla.com/rakennusfysiikkaa.php
http://www.ekovilla.com/lisaeristyksen-suunnittelu.php
http://www.ekovilla.com/lisaeristys/ymparisto_vertailu.html
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Ei nämä ole myyntikikkoja, enkä ole kyseisen firman kanssa minkäänlaisessa tekemisessä, onneksi noita asioita tutkii niin moni taho töikseen, että meitä voitaisiin opastaa. - Linkkiä tulemaan
Lähden kahville kirjoitti:
No, lue nyt kuitenkin nuo kaikki viisi linkkiä alusta loppuun, sitä tekstiä voi kelata
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/lisaeritys/ekovilla_colorado_study_fi.pdf
http://www.ekovilla.com/rakennusfysiikkaa.php
http://www.ekovilla.com/lisaeristyksen-suunnittelu.php
http://www.ekovilla.com/lisaeristys/ymparisto_vertailu.html
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Ei nämä ole myyntikikkoja, enkä ole kyseisen firman kanssa minkäänlaisessa tekemisessä, onneksi noita asioita tutkii niin moni taho töikseen, että meitä voitaisiin opastaa.Valitettavasti olen nuo aikoinani kaikki lukenut, eivätkä anna mitään uutta.
Mitäköhän oikein tarkoitit? Ei oikein auennut.
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/lisaeritys/ekovilla_colorado_study_fi.pdf
Ensimmäinen kirjoitus aika huuhaata. Todetaan, että eristävyydessä ei ole eroa, mutta kuitenkin todetaan, että enrgiaa kului enemmän toisessa. Syyksi kerrotaan ilman läpäisevyys. Joku varmaan joskus kuullut tuulensuojasta. Eli jos tuulensuojaa ei käytä, niin eroja löytyy. Kai joku hörhö talonsa rakentaa ilman kyseistä ominaisuutta?
http://www.ekovilla.com/rakennusfysiikkaa.php
Tässä kerrotaan perusteita fysiikasta. Hyvä kaikkien lukea, myös näiden hengittävyyttä ylistävien.
http://www.ekovilla.com/lisaeristyksen-suunnittelu.php
Huomioita lisäeristyksestä. Hyvä lukea esim. viestin aloittajan
http://www.ekovilla.com/lisaeristys/ymparisto_vertailu.html
Mielenkiintoista huuhaata omien lukujen valossa tuotteiden valmistamisesta. Ehkä suora lainaus "Ekovillan osalta laskelmat eivät pidä sisällään paperin kulutusta." antaa hyvän kuvan. Styroksinkin valmistaminen on ekologista kun se ei sisällä öljyn kulutusta.
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Markkinapaatosta
Laitako nyt sitten seuraavaksi vaikka parocin sivuilta heidän totuutensa?
En mitenkään ylistä vuorivillaa ekovillan edelle. Aineet vain nyt sattuvat olemaan samanlaisia eristävyydeltään, mutta toisen ovat hengittävyyshörhöt nostaneet toisen edelle uskomuksiensa pohjalta.
Todettakoon, että vuorivillaa tuli laitettua vanhempien taloon tuossa syksyllä, kun sitä tuli remontoitua, lasivillaa omaan yläpohjaan tuossa kolme vuotta sitten kun rakensin ja vanhaan ulkorakennukseen tuli sitten puhallettua katolle ja seiniin eloperäistä tavaraa. - Opastusta kehiin
Linkkiä tulemaan kirjoitti:
Valitettavasti olen nuo aikoinani kaikki lukenut, eivätkä anna mitään uutta.
Mitäköhän oikein tarkoitit? Ei oikein auennut.
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/lisaeritys/ekovilla_colorado_study_fi.pdf
Ensimmäinen kirjoitus aika huuhaata. Todetaan, että eristävyydessä ei ole eroa, mutta kuitenkin todetaan, että enrgiaa kului enemmän toisessa. Syyksi kerrotaan ilman läpäisevyys. Joku varmaan joskus kuullut tuulensuojasta. Eli jos tuulensuojaa ei käytä, niin eroja löytyy. Kai joku hörhö talonsa rakentaa ilman kyseistä ominaisuutta?
http://www.ekovilla.com/rakennusfysiikkaa.php
Tässä kerrotaan perusteita fysiikasta. Hyvä kaikkien lukea, myös näiden hengittävyyttä ylistävien.
http://www.ekovilla.com/lisaeristyksen-suunnittelu.php
Huomioita lisäeristyksestä. Hyvä lukea esim. viestin aloittajan
http://www.ekovilla.com/lisaeristys/ymparisto_vertailu.html
Mielenkiintoista huuhaata omien lukujen valossa tuotteiden valmistamisesta. Ehkä suora lainaus "Ekovillan osalta laskelmat eivät pidä sisällään paperin kulutusta." antaa hyvän kuvan. Styroksinkin valmistaminen on ekologista kun se ei sisällä öljyn kulutusta.
http://www.ekovilla.com/miksi-ekovilla.php
Markkinapaatosta
Laitako nyt sitten seuraavaksi vaikka parocin sivuilta heidän totuutensa?
En mitenkään ylistä vuorivillaa ekovillan edelle. Aineet vain nyt sattuvat olemaan samanlaisia eristävyydeltään, mutta toisen ovat hengittävyyshörhöt nostaneet toisen edelle uskomuksiensa pohjalta.
Todettakoon, että vuorivillaa tuli laitettua vanhempien taloon tuossa syksyllä, kun sitä tuli remontoitua, lasivillaa omaan yläpohjaan tuossa kolme vuotta sitten kun rakensin ja vanhaan ulkorakennukseen tuli sitten puhallettua katolle ja seiniin eloperäistä tavaraa.Mutta miten sinä auttaisit ketjun aloittajaa tekemään taloonsa sen lisäeristyksen oikeaoppisesti ihan niinkuin vaihe vaiheelta ?
Mitä tehdään sisäpuolelle, mitä ulkopuolelle, mitä puruille ja miksi? - Työselitys
Opastusta kehiin kirjoitti:
Mutta miten sinä auttaisit ketjun aloittajaa tekemään taloonsa sen lisäeristyksen oikeaoppisesti ihan niinkuin vaihe vaiheelta ?
Mitä tehdään sisäpuolelle, mitä ulkopuolelle, mitä puruille ja miksi?Tarkennan vielä äskeistä, eli.......
Mitä tehdään sisäverhoukselle ja pinkopahville ja miksi ?
Mitä tehdään ulkovuoraukselle, vinolaudoitukselle ja purueristeille ja miksi ?
Miten uutta rakennetta ja eristystä lähdetään tekemään, millä tuotteilla ja miksi ?
Mikä on höyrynsulkumuovin kohtalo ja miksi ?
Eli työselitys ketjun aloittajalle - Linkkiä tulemaan
Työselitys kirjoitti:
Tarkennan vielä äskeistä, eli.......
Mitä tehdään sisäverhoukselle ja pinkopahville ja miksi ?
Mitä tehdään ulkovuoraukselle, vinolaudoitukselle ja purueristeille ja miksi ?
Miten uutta rakennetta ja eristystä lähdetään tekemään, millä tuotteilla ja miksi ?
Mikä on höyrynsulkumuovin kohtalo ja miksi ?
Eli työselitys ketjun aloittajalleEipä helppoa ja halpaa vastausta ole. Jos olisi, niin joku varmaan jo tässä pitkässä viestiketjussa olisi sen kertonut. Nimimerkit tuntuvat vaihtuvan, mutta tuolla ylhäällä oikean suuntaista vastausta tunnutaan jo annetun.
Tärkeää on se, että höyrynläpäisevyys kasvaa ulospäin mennessä. Jos tämän ryssiin, niin tiedossa on todennäköisesti ongelmia.
Tuota läpäiseväisyyttä ei kannata miettiä vanhaa remontoitaessa mitenkään on/off rakenteena, kuten muovit/ ei muovia.
Eli aloittajalle neuvoksi, että miettii rakennetta niin, että höyrynläpäiseväisyys kasvaa ulospäin mentäessä. Tämän seurauksena halutaan julkisivun jälkeen tuuletusrako. Julkisivu ei välttämättä ole harvempaa, mutta tuuletusraosta sisään päin mentäessä idean pitää toimia.
Hoyrynläpäiseväisyyden ideana on se, että kun höyryä kulkeutuu sisältä seinään, niin mitä pidemmälle seinään höyry on päässyt, sitä helpompi sen on kulkea ulospäin. Jos näin ei ole, vaan seinässä on jokin kerros, mikä on tiiviimpi, niin tämän kerroksen sisäpintaa muodostu herkästi kastepiste, josta sitten saattaa seurata ikävyyksiä.
Muovien idea sisäseinässä on estää höyryn pääsy seinään. Näin tapahtuukin, jos muovi on ehkä. Muovin korvikkeena monessa vanhassa talossa toimii seinän sisäpinnassa oleva maali. Oli se sitten "öljymaali", tai "lateksimaali", niin ne molemmat toimivat (auttavana) höyrysulkuna.
Käänteisesti moni vanha talo on ryssitty kun julkisivu on maalattu liian tehokkaasti. Jälleen "öljymaali", tai "lateksimaali" toimii höyrysulkuna, mutta väärässä paikassa. (Tämä siis kun rakenteessa ei ole tuulestusrakoa).
Eli yllä jonkinlaista, ehkä huonoa, vastausta kysymykseesi.
Pinkopahvi seinän sisäpinnassa on aivan hyvä kunhan siihen vetäisee maalin päälle.
Julkisivu ilman tuuletusrakoa on aina riskirakenne.
Purueristeissä ei ole mitään vikaa. Ne eristävät huonommn kuin villa, mutta se ei tarkoita, että puru olisi huono eriste. Märkä puru taasen on eristeenä huono ja siitä saattaa seurata muitakin ongelmia. (Eli emmehän halua ajaa kosteutta seinään, emmehän).
Uusi rakenne pitää tukea vanhaa kuten yllä kirjoitin. Tuotemerkit ovat sinänsä merkityksettömiä.
Hörynsulkumuovin kohta lienee tapauskohtaista. Maalilla saman asian ajaa helpommin ja halvemmalla, mutta ehkä hieman huonommin, mutta riittävän hyvin.
Tuosta maalista sen verran, että kannattaa miettiä kuinka esim. kattojen alaslaskujen, tai välipohjien kohdalla tapahtuu. - Funzaaja
Linkkiä tulemaan kirjoitti:
Eipä helppoa ja halpaa vastausta ole. Jos olisi, niin joku varmaan jo tässä pitkässä viestiketjussa olisi sen kertonut. Nimimerkit tuntuvat vaihtuvan, mutta tuolla ylhäällä oikean suuntaista vastausta tunnutaan jo annetun.
Tärkeää on se, että höyrynläpäisevyys kasvaa ulospäin mennessä. Jos tämän ryssiin, niin tiedossa on todennäköisesti ongelmia.
Tuota läpäiseväisyyttä ei kannata miettiä vanhaa remontoitaessa mitenkään on/off rakenteena, kuten muovit/ ei muovia.
Eli aloittajalle neuvoksi, että miettii rakennetta niin, että höyrynläpäiseväisyys kasvaa ulospäin mentäessä. Tämän seurauksena halutaan julkisivun jälkeen tuuletusrako. Julkisivu ei välttämättä ole harvempaa, mutta tuuletusraosta sisään päin mentäessä idean pitää toimia.
Hoyrynläpäiseväisyyden ideana on se, että kun höyryä kulkeutuu sisältä seinään, niin mitä pidemmälle seinään höyry on päässyt, sitä helpompi sen on kulkea ulospäin. Jos näin ei ole, vaan seinässä on jokin kerros, mikä on tiiviimpi, niin tämän kerroksen sisäpintaa muodostu herkästi kastepiste, josta sitten saattaa seurata ikävyyksiä.
Muovien idea sisäseinässä on estää höyryn pääsy seinään. Näin tapahtuukin, jos muovi on ehkä. Muovin korvikkeena monessa vanhassa talossa toimii seinän sisäpinnassa oleva maali. Oli se sitten "öljymaali", tai "lateksimaali", niin ne molemmat toimivat (auttavana) höyrysulkuna.
Käänteisesti moni vanha talo on ryssitty kun julkisivu on maalattu liian tehokkaasti. Jälleen "öljymaali", tai "lateksimaali" toimii höyrysulkuna, mutta väärässä paikassa. (Tämä siis kun rakenteessa ei ole tuulestusrakoa).
Eli yllä jonkinlaista, ehkä huonoa, vastausta kysymykseesi.
Pinkopahvi seinän sisäpinnassa on aivan hyvä kunhan siihen vetäisee maalin päälle.
Julkisivu ilman tuuletusrakoa on aina riskirakenne.
Purueristeissä ei ole mitään vikaa. Ne eristävät huonommn kuin villa, mutta se ei tarkoita, että puru olisi huono eriste. Märkä puru taasen on eristeenä huono ja siitä saattaa seurata muitakin ongelmia. (Eli emmehän halua ajaa kosteutta seinään, emmehän).
Uusi rakenne pitää tukea vanhaa kuten yllä kirjoitin. Tuotemerkit ovat sinänsä merkityksettömiä.
Hörynsulkumuovin kohta lienee tapauskohtaista. Maalilla saman asian ajaa helpommin ja halvemmalla, mutta ehkä hieman huonommin, mutta riittävän hyvin.
Tuosta maalista sen verran, että kannattaa miettiä kuinka esim. kattojen alaslaskujen, tai välipohjien kohdalla tapahtuu.Eli pensseli kouraan ja mietintämyssy päähän, niin johan on talon lisälämmöneristys toteutettu, kiitos vinkistä.
- Terv.RemonttiMies
Tässä ois rintsukkaremontoialle hyvä ja helppo ratkaisu.
http://www.finnfoam.fi/index.php?page=62f2f3967f885be9867da63952ac250 - täyttä bulshittiä
Panu K. osoittaa itse omat juttunsa täysin huuhaaksi- väittää että kosteus häipyy siististi seinän läpi ulos. Toisaalta kuitenkin väittää, että hengittävä rakenne parantaa ilman kosteusolosuhteita?!!
Siis onko ilma liian kuivaa vai kosteaa sisällä?
Mistä ilma tietää, onko se tullut sisään painovoimaisesti vain koneellisesti- Panuko kertoo?
. - opiskelija.laurea
Oletko huolestunut lämmöneristyskuluistasi? Osallistu opiskelijakyselyyn osoitteessa https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/3848/lomake.html
kiitos! - Pekka Perttula
50-luvulla rakennetussa talossa asun kanssa, rakenne on tapetti, kipsilevy. vinolaudoitus, puru, vinolaudoitus, tervapaperi, vuorilauta, eikä edes ilmarakoa vurilaudan alla, vuorilauta siis kiinni tervapaperissa, ja ihan on terve talo, ei mittään kosteusongelmia ikinä, ilmanvaihto painovoimainen, toisin sanoen savuhormissa on omat ilmanvaihtohorminsa, ja korvausilma tulee ikkunan raoista, ei koskaan ole ollu mitään kosteusongelmia, toisna energiaa kuluu, mutta kun on oman metsän puut, niin ei oo väliä energian kulutuksella.
Jokin http://huhaahengittava.sekovilla.com tms. mainospropagandasivusto on tässä ketjussa jossain linkitettynä. Oli vihdoinkin aikaa vilkaista
"Hengittävässä rakenteessa mm. hiilidioksidi ja kosteus liikkuvat rakenteen läpi diffusoitumalla"
Järkyttävää.
Kehotetaanko rakentamaan ympäristöministeriön rakennusmääräyskokoelman (D2 3.2.2.1) vastaisesti talo jossa ei ole vaadittua vähintään puoli-tilavuutta-tunnissa -ilmanvaihtoa ? Vaan hiilidioksidi poistuu rakenteiden läpi ? Mukana poistuu vesihöyryä, mutta "ei hätää, sitä puskurivarastoidaan eristeeseen" ?
Yäk !- xx.zx
Älyttömintä mitä tiedän, on asunnossa kehittyvän kosteuden poistaminen seinien läpi ulos, samojen seinien, joiden täytyisi pitää lämpö sisällä. Hei haloo ja Hyvää päivää. Sanokaa sille Kailalle että ei olla 30 luvulla enää. Meidän talo ei hengitä, ei sitten yhtään, paitsi ilmanvaihtoputkia pitkin.
- Äly hoi siellä
xx.zx kirjoitti:
Älyttömintä mitä tiedän, on asunnossa kehittyvän kosteuden poistaminen seinien läpi ulos, samojen seinien, joiden täytyisi pitää lämpö sisällä. Hei haloo ja Hyvää päivää. Sanokaa sille Kailalle että ei olla 30 luvulla enää. Meidän talo ei hengitä, ei sitten yhtään, paitsi ilmanvaihtoputkia pitkin.
Onko sun talon huoneet sitten uima-altaita, joista imet veden pois? ilmeisesti.
Ymmärrän kyllä pullotalon sillä tavalla, että saadaan myytyä kallis ilmanvaihtojärjestelmä tyhmälle muovipullossa asujalle.
tätä "lämmöneristeiden kostuttaminen" -ketjun pohdintoja jatkoin toisessa ketjussa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9754690- eljii
"kosteutta varastoivien" eristeiden ostajia höynäytetään myös perimällä eristeistä ylihintaa
mutta pahin höynäytys on tuo "kosteuden varastoiminen"
- nuo kalliit "(s)ekovillatkin" tutkitusti eristävät paremmin kuivina
- eristeistä kosteuden pitää poistua ulospäin vähintään samaa vauhtia kuin mitä sisäpuolelta ehkä tulee. Toivottavasti ei tule yhtään eli toivottavasti on kunnollinen höyrysulku (muovi- tai alumiinikalvo tmv.)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1421825
- 1141437
- 1691242
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia881237- 891115
- 1941017
- 97953
- 40860
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti195854Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt76828