Hei!
Haluaisin kuulla kertomuksia ja kokemuksia teiltä, jotka olette synnyttäneet lapsen, joka on ollut perätilassa? Onko lapselle tullut jotakin komplikaatioita ja miten te itse olette synnytyksen kokeneet? Kiitos vastauksista!
Haluaisin kuulla kertomuksia ja kokemuksia teiltä, jotka olette synnyttäneet lapsen, joka on ollut perätilassa? Onko lapselle tullut jotakin komplikaatioita ja miten te itse olette synnytyksen kokeneet? Kiitos vastauksista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lapsi oli ensimmäiseni, joten en osaa verrata synnytystä, että oliko raskaampi kun muut synnytykset. Mutta tyttö on ihan kunnossa ja synnytys sujui hyvin. Olihan se rankkaa... Lääkäri oli mukana synnytyksessä.
Synnytin esikoispojan perätilassa. Minusta oli aiemmin otettu röntgenkuvat latiosta ja sitten sitä synnärisalissa lääkäri laski mahtuisko tuo syntymään. Mitat oli justiinsa ja jos poika olisi ollut isompi, ei enää olisi mahtunut. Supistelut sujui ok, ponnistusvaihe kesti 50 minuuttia, ei tullut ollenkaan sellaita ponnistamistunnetta, vauvan pyylly kun on niin pehmeä päähän verrattuna, ettei paina kohdunsuuta, eikä siis avittanut tuota vaihetta. Mulle tehtiin pitkä välilihaleikkaus, ohi peräsuolen ja repeämäkin tuli, mutta enemmän huoletti pojan olo, oli suht sininen ulos tullessaan, pylly mustelmilla ja kiveksissä osaksi veriruhjeita. Rankka siis oli, mutta vielä rankempi vauvalle. Nyt kuitenkin 3,5 vuotias terve isoveikka :)
Moikka! Synnytin juuri 25.5. terveen perätilavauvan alateitse. Äidin lantio kuvataan ennen synnytytstapa-arviointia ja tehdään vauvasta painoarvio ja jos nämä ovat suhteessa toisiinsa hyvät saa äiti synnyttää alateitse jos itse haluaa. Vauvan kannalta on alatiesynnytys aina parempi, ellei riskejä ole todettu. Omasta synnytyksestä jäi positiivinen mieli, mukana on vaan useampi henkilö kuin normaalissa, sillä tässä joutuu lääkäri auttamaan lapsen pään ulos ja ponnistusvaihe on hieman pidempi, kun lapsen annetaan laskeutua ensin omia aikojaan ennen ponnistamista. Tämä oli ensimmäinen vauva ja olin tietenkin varautunut siihen että synnytys sattuu, mutta kipu on kuitenkin hetkessä ohi kun vauvan saa rinnalle. Onhan tämäkin yksilöllistä.
Lisäksi ponnistus tapahtuu aina selällään jalat telineissä (ennen sitä vaihetta saa olla ihan normaalisti) ja väliliha puudutetaan ja leikataan ponnistaessa. Itse otin kivunlievitykseen epiduraalin. Supistuskivut oli tässä vaiheessa jo hirveät, mutta en uskaltanut ensin ottaa puudutusta, syystä, jota en itsekään tiedä, sillä aiemmat leikkaukset on kaikki tehty samalla puudutuksella eikä yksikään sattunut, eikä sattunut sitten tämäkään, on kuin taivaassa kun sen saa ja supistuspoltot häviää! :) Eli suosittelen lämpimästi..
Tosiaan, terve ja ihana 9 pisteen poika tuli eikä jäänyt mitään syytä pelätä mahdollista sauraavaa synnytystä. Jokainen valitsee oman tapansa, mutta pitää aina muistaa, että oli vauva miten päin tahansa, on silti aina mahdollisuus sektioon.
Itseäni jännitti ihan hirveästi ennen synnytystä tuo perätila eli jos haluat kysellä enemmän voit vaikka lähettää sähköpostia ja vastaan omista kokemuksistani. Tsemppiä!
Moi ja onnea sinulle poikavauvan johdosta! Kyllä kertomuksesi rohkaisi minua kummasti, mutta edelleen toivon, että vauvani kääntyisi raivotarjontaan. Vielä on jokunen viikko aikaa h-hetkeen ja olenkin menossa kesksutelemaan asiasta yksityislääkärille. Katotaan nyt kuinka tässä käy...
Kiitokset!
Toivotaan parasta että kääntyisi. Ajattelin vielä rohkaista sen verran, että minun vauvaa yritettiin kääntää mutta hän istui itsepäisesti. Siitäkin minua peloteltiin (kaiken lisäksi ihmiset joille kyseistä toimenpidettä ei ole edes tehty), mutta se ei ollut kivulias. Varmasti tämäkin tapauskohtainen juttu, mutta huomasin ainakin itse, kun olin rentona, niin homma ei sattunut juurikaan, lähinnä "ihmeellisen" tuntuista.. Tsemppiä vielä tulevaan koitokseen :)