En todellakaan usko että mulla olisi syöpää tai kasvainta... Enkä tiedä/löydä oikeata palstaa esittää asiaani... Mutta siis...
Mistä luulette johtuvat (/onko vakavaa?) kun oon jo pitkään ollut hirmu väsynyt. Saatan ottaa "torkut" iltapäivällä, mutta heräänkin vasta seuraavana aamuna herätyskelloon. Aattelin aluks johtuvat opiskeluista, mutta en muistanut että se nyt NÄIN rankkaa olis. Olen alkanut liikkua enemmän, mutta se tekee mut vaan vielä väsyneemmäks. En ole ollut kipeä, edes flunssainen, ainakaan vuoteen. Muutama päivä sitten löysin sattumalta kaulaltani, oikealta puolelta n. 2cm korvalehden alapuolelta, pienen patin. Semmoinen herneen kokoinen. Luulin eka finniksi, mutta eihän se puristamalla löhteny, ei edes liikahtanut. Olen näplännyt sitä aika paljon, ja sen takia on hieman arka. Tuntuu että vaihtelisi paikkaa muutaman millin säteellä, välillä lähempänä korvaa, välillä taas leukaa, mutta voi olla että kuvittelen. Muuten ei siis ole kipeä. Heti patin alapuolella oleva imusolmuke on aavistuksen turvoksissa ja kosketusarka. Samoin etupuolella, oikealla, leukaluun sisäsyrjässä on joku kipeä alue, sylkirauhanen?
Onkohan tuo pikkupatti joku rasvapatti joka ärsyttää imusolmukkeita? Vai mitä luulette olevan, joko kannattaisi mennä lääkäriin vai odottaa vielä? Itse olen vainoharhaisesti alkanut olettaa että väsymys liittyy tähän pattiin ja nyt on jotain pielessä... Mutta olen ymmärtänyt että syöpäkasvaimet imusolmukealueella ei aiheuta kipua? Yms en usko että niin vakavasta on kyse. Silti jos joku osaa helpottaa oloani ja ehdottaa mistä mahtaa olla kyse niin helpottaisi. :) Olen siis 23-vuotias nainen.
Mistä luulette johtuvat (/onko vakavaa?) kun oon jo pitkään ollut hirmu väsynyt. Saatan ottaa "torkut" iltapäivällä, mutta heräänkin vasta seuraavana aamuna herätyskelloon. Aattelin aluks johtuvat opiskeluista, mutta en muistanut että se nyt NÄIN rankkaa olis. Olen alkanut liikkua enemmän, mutta se tekee mut vaan vielä väsyneemmäks. En ole ollut kipeä, edes flunssainen, ainakaan vuoteen. Muutama päivä sitten löysin sattumalta kaulaltani, oikealta puolelta n. 2cm korvalehden alapuolelta, pienen patin. Semmoinen herneen kokoinen. Luulin eka finniksi, mutta eihän se puristamalla löhteny, ei edes liikahtanut. Olen näplännyt sitä aika paljon, ja sen takia on hieman arka. Tuntuu että vaihtelisi paikkaa muutaman millin säteellä, välillä lähempänä korvaa, välillä taas leukaa, mutta voi olla että kuvittelen. Muuten ei siis ole kipeä. Heti patin alapuolella oleva imusolmuke on aavistuksen turvoksissa ja kosketusarka. Samoin etupuolella, oikealla, leukaluun sisäsyrjässä on joku kipeä alue, sylkirauhanen?
Onkohan tuo pikkupatti joku rasvapatti joka ärsyttää imusolmukkeita? Vai mitä luulette olevan, joko kannattaisi mennä lääkäriin vai odottaa vielä? Itse olen vainoharhaisesti alkanut olettaa että väsymys liittyy tähän pattiin ja nyt on jotain pielessä... Mutta olen ymmärtänyt että syöpäkasvaimet imusolmukealueella ei aiheuta kipua? Yms en usko että niin vakavasta on kyse. Silti jos joku osaa helpottaa oloani ja ehdottaa mistä mahtaa olla kyse niin helpottaisi. :) Olen siis 23-vuotias nainen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei sitä voi todeksi uskoakaan, ennenkuin itse näkee ja kokee. Voi miksi syöpä ei ole kokemus?
Syöpä muuten aiheuttaa henkistä kipua, jos et ole tiennyt. Se on joskus verrattavissa serotoniini-syndroomaan. Ei siinä muuta kipua juuri ole olemassakaan. Joskus on akuutteja fyysisiä viiltely-kipuja, jotka saattavat valvoittaa. Syöpä on joku "maailmankaikkeuden" sairaus.
Mulla on itsellä ollut ärhäkkäästi leviävä syöpä, joka liittyy pätemiseen ja sen tarpeeseen. Olla fyysisesti täydellinen on sairas arvo maailmassa konkurssin takia. Syöpä liittyy sellaiseen isoon väestörakenteeseen ja olisi poistettavissa maapallolta, jos ymmärtäisimme maailmanrauhan. Ja että Jumalkäsitys on meidän itsemme ei seurakunnan. Kun mä sairastuin, mä mietin sitä, kuinka kauheaa olisi joutua amputoiduksi ja menettää esim. liikuntakykynsä ja toisen jalkansa. Kysymyksessä oli syyllisyyden tunteminen liikuntakyvystä, kun oli olemassa muita ihmisryhmiä. Halu rangaista itseä kapitaalittomuudesta. Kuinka moraalitonta?!
" Rauhaa sulle syöpäpotilas."
Ärhäkkäästi leviävä syöpäni muodosti ensin kasvaimen jalkaani. Painon muutos varpaissa. Sitten sain seuraavan kasvaimen leukaani, se on jäljellä vieläkin. Seuraava kasvain löytyi iholtani säärestä huomattavana ihomuutoksena. Se tuli ihan perhesyistä.
Nyttemmin huomasin useita syöpään viittaavia pigmenttimuutoksia luomissani. Ne pelottavat ja valvottavat. Lääkäriin en uskalla hakeutua, koska on olemassa sananparsi "Vesi vanhin voitehista". Onko meillä varaa sairastaa?
Syöpäkasvaimet satuttavat. Ne elävät meissä ja muissa joskus koko elämän. Jaksammeko jatkaa ja miten. Mielenterveys ei ole syöpäpotilaaltakaan autenttisesti tutkittavissa. Sellaista uhrautuvuutta ei tule palvoa ja heidän mielestään tulee huolehtia. Haluan että syöpäpotilaat ovat raikkaita ja tuntevat henkisen luonnon ja alkuperäiskansat. Näin heillä olisi mahdollisuus toipua. Haluan luonnon olevan tärkeä, en muiden ihmisryhmien.
Tiesitkö että tatuointeja tehdään mm. syöpiin? Onkohan mulla vielä mahdollisuutta hakea toivomaani kasti-merkintää eduskunnasta? Mä niin haluaisin...
"Että mun syöpäni parantuisi" Intiassa on ehkä näin suojauduttu syövältä satojen, tuhansien vuosien ajan.