Tiedustelen kokemuksia saksalaisista Itämeren merikartoista. Lähinnä kiinnostaa Delius Klasing Sportbootkarten.
Sarjan Papier-Kartensatz 11 Ostküste Schweden kattaa ensi kesän kohteemme eli Gotlannin ja Öölannin sekä Manner-Ruotsin melkein ruotsalaisen Tukholman saariston eteläisen karttasarjan alueelle. Kylkiäisenä tulee kartat aina Bornholmin pohjoisosaan, mikä on tietysti plussaa. Julkaisijan kotisivujen perusteella (delius-klasing.de) kyseinen satsi vaikuttaa varsin kattavalta.
Saksalaissarjan hinta esimerkiksi SVB:llä on noin sata euroa. Meillä on ennestään Tukholman karttasarjat, joten täydennyksenä tarvitaan enää Ruotsin kartta 621, joka maksaa noin 20 euroa. Toisena vaihtoehtona ovat ruotsalaiset kartat: Karttasarjat Ostkusten ja Kalmarsund sekä kartat 62, 71 ja 731. Näille tulee hintaa puolitoistakertaisesti, mikä ei sinänsä ole kynnyskysymys. Jotenkin vain vaikuttaa siltä, että saksalaissarja voisi olla jopa parempi sen lisäksi että se on kattavampi ja edullisempi.
Sen verran vielä, että saksalaiskarttojen A2-koko ei ole meille ongelma, eikä karttojen tarvitse olla laminoituja. Meillä on plotteri avotilassa ja paperikartat pidetään aina sisätiloissa. Veneen ns. navigointipöytä on turhan pieni jo suomalaisille karttasarjoille, joten merelläkin pidämme kartat esillä salongin pöydällä.
Saksalaiset Ruotsin kartat
13
590
Vastaukset
- Juuso K
Otso ei ole saanut yhtäkään vastausta runsaan kahden viikon aikana näinkin asialliseen kysymykseen??? Luulisi aiheen kiinnostavan Ruotsin rannikkoa purjehtivia, ja toisaalta kokemuksiakin uskoisi olevan jaossa.
Vai onko käynyt niin, että tähän asti on automaattisesti ostettu Ruotsin kartat Ruotsista? Minusta tuo saksalaissarja vaikuttaa kiinnostavalta, ja hintaero tuskin perustuu laatuun ja tarkkuuteen vaan ennemminkin toisenlaiseen painotuotteeseen: laminoitu vs. laminoimaton ja erilainen lehtikoko.- 45678jkkj kkkk
Ehkä tätäkin viestiketjua sensuroidaan?
- satz11
Itse hankin saksalaiset kartat Ruotsin itärannikosta (siis juuri tuo satz 11) ja hyvin toimivat. Merkinnät ehkä hieman poikkesi normaalista (tai lähinnä mihin olin itse tottunut), mutta ihan selvät ja selkeät olivat. Oikeastaan merkittävin poikkeama muihin karttasarjoihin oli se, että ko. kartat olivat isoja irtolehtiä verrattuna pienempään kierrelehtiöön. Purjeveneessä voi kiireessä olla haastavia, isommassa moottoriveneessä tuskin vaikutusta.
Ja tosiaan: hinta oli selvästi edullisempi, eli jos ei haittaa suurempi koko ja irtolehdet niin voin suositella. - Abix
Kun itselläni oli ruotsin kartat hakusessa niin ketjun aloittajan postista sain vinkin ja tilasin.
Irtolehdet minusta jopa paremmat kunhan pitää ne tietyssä järjestyksessä (mikä voi olla vaativa tehtävä).
Palvelu pelitti hyvin ja tulivat nopeasti.
Samalle alueelle olisi pitänyt hankkia aika monta Ruotsin karttasarjaa, kunitseäni kiinnosti just tuo Gotlanti Tukholma väli ja nyt ne tuli kaikki yhdessä pakettissa.- Otso N
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista! Juuri tuota itse asiassa odotinkin, mutta halusin varmistusta ennen tilausta. Ilmeisesti kyseinen vaihtoehto on tosiaan jäänyt monilta tarvitsijoilta huomaamatta, joten nyt tuli sekin aukko paikattua. On tästä palstasta toisinaan hyötyäkin.
- Päivitys karttoihin
Saksalaisten karttojen päivitys on helppoa, jos käytössä on väriprintteri sekä sakset ja paperiliimaa. Mukavaa puuhastelua näin kesää odotellessa. Edellä mainitun Satz 11:n korjaussarjan voi ladata ja tulostaa osoitteesta:
http://www.delius-klasing.de/themen/berichtigungsservice-2012
Aika vähän on säätöä verrattuna suomalaisiin merikarttojen vuosittaisiin korjauksiin. Suurimmat muutokset on Västervikin edustalla. Jostain syystä se pohjoisempi satsi eli numero 12 ei ole saanut omaa korjaussarjaansa ainakaan vielä, mutta osittainhan nuo kattuvat keskenään.
Puolasta Latviaan ulottuva NV. Verlagin karttasarja vaatii enemmän vaivaa, sillä karttaan on viime vuoden jälkeen muun muassa lisätty uusi vierassatama Klaipedan ja Liepajan väliin. Oheisen linkin kautta pääsee lataamaan korjaussarjoja useammalta vuodelta:
http://www.nv-verlag.de/new_eng/nv_link_papier_digital.html- 6+9
Sääliksi käy meitä suomalaisia yhden paperikarttavalmistajan vankeja.
Miksi vastaavaa leikkaa-liimaa päivitystä ei saa Suomalaisille kartoille?
- T
Juuri ostin ruotsalaiset karttasarjat Nurmiselta. Ei tullut edes mieleen katsoa SVB:ltä, pitääpä pitää jatkossa mielessä. Kiitokset vinkistä.
- Perämeren seilori
Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tällä palstalla oli jotain järkevää ! Kiitos vinkeistä, tulee nyt kerrankin ajoissa hommattua kartat koska tuonnepäin pitäisi elokuussa lähteä. Uusimmassa Vene-lehdessä oli hyvä Sjöholmien artikkeli Tukhoman saariston satamista. Kannattaa lukaista jos ei ole tuttu vesialue.
- himmel
Onks tää Satz 12 sama kuin Ostküste Schweden 2 ? Svb:llä on huonot selitykset näille.
http://www.delius-klasing.de/sportbootkarten/Satz 12: Ostküste Schweden 2 (Ausgabe 2012).80863.html - 17
Saksalaiset kartat Ruotsin ja Tanskan vesialueilta ovat hyvä ostos ja esimerkki miten vapaa kilpailu parantaa kuluttajan asemaa. Itsellä käytössä ja useamman vuoden ajan eikä mitään negatiivista sanottavaa löydy.
- vaihtoehdot
Eikö pohjois-viroon, riianlahdelle ja viron - gotlannin välille löydy saksalaisia tai muita vaihtoehtokarttoja?
Tai pärjääkö yleiskartalla ja jonkun satamaoppaan lähestymiskartoilla?
- Otso N
Kiitoksia vielä aikaisemmasta hyödyllisestä palautteesta! Delius Klasingin karttasarjan (satz 11) kattavuus ja hinta-laatusuhde on todellakin osittautunut käytännässä hyväksi. Olen esitellyt sitä myös useammallekin ruotsalaiselle matkapurjehtijalle, ja he olivat positiivisesti yllättyneitä. Ilmeisesti Ruotsissakaan ei tiedetä yleisesti sitä, että muualta voi saada parempaa karttamateriaalia Suomeen asti nämä kartat eivät kuitenkaan ulotu, joten olemassa olevat karttasarjat kannattaa pitää ajan tasalla perinteisesti.
Niinpä, päivitin äskettäin sekä suomalaiset karttasarjani että saksassa tehdyn Ruotsin karttasarjani. Ero työmäärässä oli yllättävän suuri tavallisen matkaveneilijän kannalta.
Liikennevirasto on luopunut puolitoista vuuotta sitten kirjallisesta ja maksullisesta paperijulkaisusta "Tiedonantoja veneilijöille". Nykyisin samat tiedot julkaistaan liikennevirasto.fi:n kotisivuilla otsikolla "Merikarttojen karttakohtainen päivityspalvelu", mikä on tottumisen jälkeen oikeastaan myönteinen muutos. Valitettavasti kyseiset tiedonannot ovat laadittu edelleen viranomaisnäkökulmasta, ja paperikartan ylläpidon kannalta tarpeellinen tieto hukkuu osittain epäoleellisen tiedon joukkoon. Esimerkiksi kaikkea laivaliikenteen tai väliaikaisen talviliikenteen tarpeisiin perustuvaa tietoa ei tarvitsisi mielestäni julkaista niissä osuuksissa, joilla on tarkoitus päivittää huvivenekäyttöön tarkoitettuja karttasarjoja. Näiden tietojen tarvitsijat voisivat poimia tiedot erillisten karttalehtien osuuksista.
Sen sijaan Delius Klasingin päivitykset on laadittu selvästi käyttäjäystävällisemmin. Vuosittainen päivityspaketti on ladattavissa ilmaiseksi pdf-muodossa, ja se on laadittu nimenomaan huviveneilijän karttojen ylläpitoa ajatellen. Muutokset on esitetty kartta-arkkien mukaisessa järjestyksessä, ja esitystapa on selkeä. Kaikkia printattavia postimerkin kokoisia lappuja ei toki kannata liimata karttaan, mutta ne helpottavat myös perinteisesti kynällä tehtäviä korjausmerkintöjä.
Tämä paperikarttojen päivitysasia lienee tänä vuonna entistä ajankohtaisempi, koska ainakin oman plotterikarttani aineiston kanssa on edelleen ratkaisematon tekninen ongelma. Aiheesta oli keväällä pitkästi keskustelua otsikolla "Navionics kartan virheellisyys",
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12103020
Kyseisessä keskustelussa navionicsin ongelmaa vähätelleet kirjoittajat vetosivat siihen, että plotterikartta on vain navigoinnin apuväline, ja oikeat paperikartat tulee pitää päivitettynä. Siksi on varmasti paikallaan, että toin tämän karttapäivytysten tarpeellisuuden ja samalla myös helppouden esille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2764712Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452914Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k362882Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771826Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061684Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 611448
- 951302
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2241216