Osaisikohan kukaan asiasta perillä olevista sanoa, että mikä idea tässä verkkolaitteessa on? Mikä on toimintaperiaate?
Tällä näköjään pystyy tekemään ko. liiketunnistimen tarpeisiin riittävän määrän tasavirtaa, ja ilman muuntajaa. Alentaa verkkovirran 230vac:stä - 24vdc:si.
Tosin ko. releen kela ei sieppaa, kuin 15mA 24vdc ja tunnistin osa ilmeisesti ei sitäkään vertaa ampeereja / 5vdc.
Jänniteregulaattorilla alennetaan vielä 24vdc - 5vdc:si
Mistään opuksista en ole vielä löytänyt selostusta vastaavista powereista.
Opettelin vähän piirtelemään piirto-ohjelmalla ja piirtelin piirikaavionkin. Ohessa myöskin valokuva ja komponenttiluettelo.
Vastaavanlaisen selvityksen yritän sitten ajastaan tehdä myöskin tunnistin-moduuli osasta.
Mielenkiintoista olisi saada selvyys ko. kapineesta. Ilmeisesti laitteen "muovilinssiosa" on vaikeampi valmistaa itse, jos sitä haluaisi yrittää?
Käyttöähän näillä laitteilla kyllä olisi monenkin laisissa sovelluksissa.
Tästä löytynevät info-kuvat. http://kuvablogi.com/nayta/2974541/
Terv: yks. volttiville vaan!
Tällä näköjään pystyy tekemään ko. liiketunnistimen tarpeisiin riittävän määrän tasavirtaa, ja ilman muuntajaa. Alentaa verkkovirran 230vac:stä - 24vdc:si.
Tosin ko. releen kela ei sieppaa, kuin 15mA 24vdc ja tunnistin osa ilmeisesti ei sitäkään vertaa ampeereja / 5vdc.
Jänniteregulaattorilla alennetaan vielä 24vdc - 5vdc:si
Mistään opuksista en ole vielä löytänyt selostusta vastaavista powereista.
Opettelin vähän piirtelemään piirto-ohjelmalla ja piirtelin piirikaavionkin. Ohessa myöskin valokuva ja komponenttiluettelo.
Vastaavanlaisen selvityksen yritän sitten ajastaan tehdä myöskin tunnistin-moduuli osasta.
Mielenkiintoista olisi saada selvyys ko. kapineesta. Ilmeisesti laitteen "muovilinssiosa" on vaikeampi valmistaa itse, jos sitä haluaisi yrittää?
Käyttöähän näillä laitteilla kyllä olisi monenkin laisissa sovelluksissa.
Tästä löytynevät info-kuvat. http://kuvablogi.com/nayta/2974541/
Terv: yks. volttiville vaan!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Varoitus: Älä vaan tapa itseäsi tuolla laitteella, siihen tulee suoraan verkkosähkö. Käytä suojaerotusmuuntajaa.
Verkkosähköstä (N ja L) tasasuunnataan diodien D1..D4 avulla DC-jännite C4:ään. Zenerdiodi D5 rajoittaa jännitteen n. 24V:iin. Sarjassa oleva kondensaattori C1 (ilmeisesti se sininen johtojen takana piilossa) rajoittaa virtaa. Koska kondensaattorissa ei ole juurikaan resistanssia, ei se pahemmin lämpenekään. C2 ja R3 vähentävät kytkinhäiriöitä.
Itsellä (melkein) samanlainen purettuna, mutta en uskalla mittailla sitä.
Google-haku: transformerless power supply kertoo lisää.
Kytkennän 24Vdc on tarvittu sitä relettä varten - kannattaa käyttää mahdollisimman suurijännitteistä relettä koska käyttösähkö otetaan kapasitiivisen reaktanssin kautta - iso jännite -> pienivirta.
Kannattaa muistaa, että siellä majailee täydet verkkojännitteet - kun ei ole oikein selkeää galvaanista erotusta verkkojännitteen kanssa.
Kaavion oikeellisuudesta en mene sanomaan mitään.
Tuossa kytkennässä C1 ja C2 toimii kapasitiivisena reaktanssina (= "vastuksena"), joka pudottaa jänniteen sopivaksi. Tasasuuntausdiodit ovat D1 - D4. R2 ja R3 ovat sulakevastuksia, jotka palavat poikki, jos C1 ja C2 menisi oikosulkuun. D5 on suojadiodi väärälle napaisuudelle, jos tasasuuntausdiodit D1 - D4 menisi oikosulkuun. Virta varastoidaan ja suodatetaan kondensaattoreilla C3 - C4. 5V regulaattori alentaa 24 voltin jännitteen 5:ksi voltiksi.
Ensinnäkin tuo kytkentä on hengenvaarallinen, koska se on galvaanisesti yhteydessä verkkojännitteeseen. Koko laite on rakennettava eristävään muovikoteloon, myös virtalähteeseen liitetyt muut osat.
Toiseksi tuossa kytkennässä 24V jänniteen suuruus riippuu kuormituksesta, eli siitä, miten paljon virtaa siihen liitetty laite ottaa. Mutta jos kuormitus on vakio, niin siinä ei ole ongelmaa. Tietylle erilaiselle kuormalle (jos laite ottaa virtaa enemmän tai vähemmän) pitää jannite säätää oikeaksi muuttamalla kondensaattorien C1 ja C2 kokoa ja jännitekeston on syytä olla 400V.
OIkaisu. Katsoin liian hätäisesti ja huolimattomasti sinun sokkeloista piirustusta. Tarkemmin katsoen C2 ja R3 ei kuulu tuohon varsinaiseen virtalähdekytkentään, vaan vaimentavat releen kärkien häiriöjännitepiikkejä.
Tuossa on selkeämpi ja ymmärrettävämpi kuva tuosta 24V virtalähteestä:
http://img218.imageshack.us/img218/3327/schematic.gif. C1 on tuo jännitteenalennus-"vastus" ja samalla zenerdiodin "etuvastus". R1 purkaa kondensaattorin käytön jälkeen. R2 toimii sulakkeena.
Kaaviot tulisi piirtää puhtaaksi siten, että kertavilkaisulla voi nähdä oleelliset asiat. Mutta ymmärrän tuon sinun labyrinttipiirroksen. Jos ei ymmärrä kytkentää, niin ei voi piirtääkään selkeästi.
Täydennystä. Kun katsoo tuota kuvaa, niin D5 voisi olla myös 24V zenerdiodi, jolloin kondensaattorien C1 -C2 mitoitus ei ole niin tarkkaa ja samalla zenerdiodi vakavoi jännitettä, vaikka kuormitus vähän vaihtelisi.
Tuon zenerdiodin "etuvastuksina" toimivat nuo kondensaattorit C1 -C2, jotka (C1 -C2) toimivat lähinnä vakiovirtageneraattoreina.
Harvinaisen tarkkaan piirretty kaava vain D5 on piirretty normaaliksi diodiksi,on todenäköisesti 24V zenerdiodi.
Kaavan ymmärrettävyys paranee huomattavasti kun piirrät ruskean johtimen ylimmäiseksi josta vastus ja konkka siltatasasuuntaajan yläkulmaan.
160 ohmin vastus toimii rajoitusvastuksena nopeilla kytkentäpiikeillä ja suojana.
2.2Mohmin vastus on ns pleader eli purkausvastus 100nF kondensaattorille ettei saa sormille kun on irroitettu verkosta.
Sininen johdin kytkeytyy sillan alimmaiseen kulmaan.
Miinus kytkeytyy sillan takakulmaan ja plus etukulmaan.
Zener konkkien rinnalle regullaattori olikin piirretty normaalisti.
Laite on varmaan liiketunnisteisen valon kytkin tai hämäräkytkin.
Voi olla myös kaukoohjaimella toimiva käynnistyvä rele.
Ensiksikin suuret kiitokset vaan asiaa selventävistä vastauksista!
Tosi on, että eka elektroniikka-kuvan piirtäminen on tietekin vielä vähän vaiheessaan.
Päivitin vähän ko.kuvatiedostoa netissä. Tein parit korjaukset.
- Konkan C1 arvoksi oli kuvassa virheellisesti jäänyt 100nF. Piti olla 470nF.
- Muutin nyt diodin D5 sympoolin zenerdiodia kuvaavaksi.
Diodien ja vähän muittenkin komponenttien tyyppitunnistus-, kotelomerkinnät-, käyttäytyminen yms. on vielä tutustumisvaiheessa.
Muutakin parannettavaa piirrustuksessa löyytyy tietenkin rutkasti!
Olettaisin, että asia kuitenkin selvisi, mistä tällä kertaa oli kysymys.
Ps.Olen tutusunut paremmin metallialaan ja koneiden osien piirtämiseen AutoCAD- ohjelmalla.
Kyseessä olevan piirin nimeksi sopisi varmaan paremmin pelkän verkkolaitteen sijasta esim. Verkkolaite / 5VDC:llä ohjattu verkkovirta kytkin. Verkkovirtaan kytkettävän laitteen max. kuorma on: 6A 240VAC = releen kärkien max. AC-virta kuorma.
Laitehan oli siis liiketunnistimen verkkolaiteosa.
Ojausmoduulissa on valovastus-hämäräkytkin- , IR-liiketunnistin- ja aikakytkin toiminnot.
Laitteella ohjataan tässä tapauksessa 150W:n halokgeeni valaisinta.
Tunnistinosan toimintaperiaate on luullakseni tämä:
1- Valovastus katkaisee releen ohjausvirran päivän valossa, (riippumatta IR- / viiveaika-toiminnoista)
2- Viiveaikatoiminto katkaisee virran määrätyn ajan jälkeen sen kytkeytymisestä, jos "IR" ei ole sitä ennen havainnut uutta liikettä / lämpöä.
3- IR-tunnistin sytyttää lampun (kytkee releen kelan toisen navan virtalähteen miinus napaan) havaitessaan lähialueella liikettä / ja tai lämpöä.
Raportoin taas, jos juolahtaa muita asiaan liittyviä kysymyksiä mieleen.
Vielä varmuudeksi linkkiosite, kun edelliset eivät toimi.
http://kuvablogi.com/nayta/2974254/
Vielä yksi asia jäi kysymättä.
Löytysiköhän jostakin näihin muuntajattomien powereiden koponenttien mitoitukseen jostakin laskin-ohjelmaa, tai vaikkapa laskukaavaa?
Esimerkiksi sovelluksiin, joissa max. "out-virta" on vaikkapa alle 100mA.
Tarkoituksena laskea kompnentien arvot suhteessa tarvittavaan "out-kuormaan".
Olisi mielestäni siinä mielessä mielekästä rakennella näitä itse, että ilmeisesti ei välttämättä aina ole helposti löydettävissä kaupallista ja sopivaa tuotetta ko. tilanteisiin.
Kriteereinä pitäisin seuraavia asioita:
1-Soveltuvuutta yksilöllisiin laitteisiin.
2-Madollisimman pieni koko.
3-Laitteen edullinen hinta suhteessa (koponenttien hinta vaivan-näkö)
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=switched-mode power supply&um=1&biw=1188&bih=901&ie=UTF-8&sa=N&tab=iw
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=hakkurivirtalähde&um=1&biw=1188&bih=901&ie=UTF-8&sa=N&tab=iw
http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=2062_2077&osCsid=31c47b3bd5c87c3f8ab7477912ff2fb3
OK.
Hakkuriteholähteet ovat käsittääkseni itse rakentelijalle paljon monimutkaisempia kapistuksia.
Täytynee joskus perehtyä niihinkin, kunhan saa vain ajan riittämään.
Kaupalliset eivät ehkä kiinnosta niinkään, syystä että:
-Itse tekemällä saa ominaisuuksiltaan helpommin juuri sellaisen kuin kyseinen tarve vaatii.
-Ei tarvitse paljoa haeskella luetteloista.
-Valmistaminen on nopea ja varma keino saada tarvitsemansa.
-Vielä hinta kysymyskin vaikuttaa asiaan.
Kiitos kuitenkin linkkivinkeistä!
470nF 230Vac 50Hz antaa mahdollisuuden n.34mA.
Poimin myymälän esitteestä releen:
5Vdc kelan vastus 65ohm -> 77mA
12Vdc kelan vastus 220ohm 55mA
24Vdc kelan vastus 1100ohm -> 22mA
Siinä syy miksi suunnittelija on päätynyt käyttämään 24voltin relettä.
Kun valitsee kondensaattoria, niin esim. tuolta katsoo sopivaa:
http://www.partco.biz/verkkokauppa/index.php?cPath=2075_12_1028_1617&osCsid=4447226bf102e81432c2668f69715bbd
RC = 1 / 2 x pii x F x C. Arvot ovat perusyksiköissä F hertseinä,C Faradeina,ja R ohmeina.
Eli 1uF konkan vastus on noin 3200 ohmia.
Virta on 230V / 3200R = 72mA.
Kun käytetään esimerkiksi 24V DC syöttöä niin tämä vähennetään käyttöjännitteestä. Virta on 206V / 3200R = 64mA.
Teholähde on virtasyöttöinen jolloin jännite tulee rajoittaa kun kuormaa ei ole
siis zener tai muu jänniterajoitus.
Näihin erottamattomiin verkkovirta laitteisiin pitää suhtautua kunnioituksella kun on kyse suurista jännitteistä ja tehoista.