MOT: Verovapaa vyöhyke
Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas MOT:n haastattelussa: ”Verotuksessa oikeudenmukaisuus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että samalla tulotasolla olevien ihmisten pitäisi maksaa yhtä paljon veroja, ja toisekseen tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa verojen pitäisi nousta vähintään samassa suhteessa. ”
Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas MOT:n haastattelussa: ”Verotuksessa oikeudenmukaisuus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että samalla tulotasolla olevien ihmisten pitäisi maksaa yhtä paljon veroja, ja toisekseen tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa verojen pitäisi nousta vähintään samassa suhteessa. ”
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiks tää oo ihan ok?
OOk-keij?
Olisi OK jos verotus tapahtuisi siten, että tulojen noustessa verot nousisivat vähintään samassa suhteessa.
Vuonna 1992 Ahon hallitus päätti eriytetystä tuloverotuksesta, pääoma- ja ansiotulojen erilaisesta verotuksesta.
Tämä päätös on vaikuttanut keskeisesti kaikkein suurituloisimpien verotukseen.
( Tuloerot ovat kasvaneet)
Kun puhumme veroista, niin useimmiten puhumme – ja valitamme - tuloveroa ja sen progressiivisuutta. Valtion progressiivisen ansiotuloveron osuus kaikista veroista on kuitenkin nykyään jo hyvin pieni, vuonna 2009 enää vain 7 %.
Suurin erä veroista ovat arvonlisävero eli alv, ja muut välilliset verot. Niitä on kaikista yhteiskunnan keräämistä veroista ja maksuista noin 30 %. Tämä suurin vero jää meiltä usein huomaamatta.
HUOM!
Tämä on sitä mitä kokoajan tapahtuu
Siirtyminen työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen merkitsee verotuksen progressiivisuuden vähentämistä.
Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti MOT:n haastattelussa: ”Jos ylläpidetään tasapainotettua budjettia ja alennetaan tuloveroja, niin sitten on joitain muita veroja pakko nostaa, ja joku ne maksaa. Toinen tapa ilmaista tämä sama asia on, että me me siirretään tätä julkisen sektorin varainnostoa rikkailta köyhille eli me siirretään tätä verorasitusta tulonjaon yläpäästä tulonjaon alapäähän.”
Vielä kerran:
Siirretään tätä julkisen sektorin varainnostoa rikkailta köyhille eli me siirretään tätä verorasitusta tulonjaon yläpäästä tulonjaon alapäähän.”
Niinpä ketkäs ne sanovatkaan, että työverottamista ei saa nostaa?
(Sitten on joitakin muita veroja pakko nostaa ja joku ne maksaa.)
Näin "köyhiä" verotetaan.
Yrjö Laakkosen verotettava ansiotulo: 38 965:- €, verotettava pääomatulo: 1,6 milj.€.
Ari Rinta-Joupin verotettava ansiotulo: 22 318:- €; verotettava pääomatulo: 2,3 milj. €.
Raimo Puolimatkan verotettava ansiotulo: 992:- €, verotettava pääomatulo: 1,2 milj. €.
Kaikkien veroprosentti 28.
Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas
”Se on täysin selvää, että pienituloinen maksaa suhteellisesti enemmän välillisiä veroja, koska hän kuluttaa suuremman osan tuloistaan. Hyvin suurituloiset säästää enemmän suhteessa ja siitä syystä suurituloiset maksavat suhteessa vähemmän, toki euromääräisesti enemmän, mutta suhteessa vähemmän. Tämä on niin kuin kiistaton seikka. Tämä on useissa tutkimuksissa voitu todeta.”
Jäntti: ”Olennainen kysymys on se, että miten koko julkisen sektorin varojen noston pitäisi suhteutua ihmisten veronmaksukykyyn. Mun näkemys on se, että koko verojärjestelmän tulee olla progressiivinen. Se on ollut keskeinen verotuksen periaate pitkään.
Välittömiä veroja, esimerkiksi kunnallisveroa ja valtion tuloveroja, maksamme vain silloin kun saamme tuloja. Välillisiä veroja maksamme joka päivä.
Kysymys: ”Onko välilliset verot vähän huomaamattomia?”
Niskakangas: ”Kyllä mä luulisin, että ne on jossain määrin huomaamattomampia kuin muut verot. Eli se henkilö, joka menee kaupan kassalle, niin se ei välttämättä ajattele sitä veron määrää siinä, vaan se ajattelee sitä omenan hintaa tai maitopurkin hintaa ja silloin se voidaan ottaa huolimattomammin. ”